Kiinanruusun aluille ruukun vaihto

Seurailin äitini kiinanruusun kasvattamista pari vuotta ja siitä kirjottelinkin aikaisemmin Nekon blogiin. Nyt istuttamani kiinanruusun pistokkaat olivat isomman ruukun ja mullan vaihdon tarpeessa, siitä voi kurkata videon tästä.

Vedessä juurruttamani pistokkaat sai hyvät juuret ja ovat kasvaneet hyvin, kun istutin ne ruukkuihin. Istuttaessa käytin pieniä ruukkuja ja nyt vaihdoin ruukut isompiin. Juuret olivat ilahduttavan hyvässä kunnossa ja hyvin elinvoimaisen näköiset. Olin siis onnistunut vihdoin kiinanruusun kasvattamisessa!

Hyvin juurtuneet kiinanruusun pistokkaat

Kiinanruusukin kaipaa lannoitetta ja siihen käy hyvin veteen sekoitettava Nekon kasviravinne. Pullohan on todella riittoisa, annosteluohje on 10 tippaa litraan vettä! Tämä lannoite sopii niin viherkasveille, sisä- ja ulkokukille kuin vihanneksillekin. Toimii! Viime kesältä tulee mieleen pelargonit, jotka kukkivat mahtavasti, kun ruokin niitä tuolla kasviravinteella 🙂

Lisäksi käytän Nekon merileväuutetta, joka on kasvustoa ja juuristoa vahvistava hoitoaine, voi käyttää myös talvella ja sopii kaikille kasveille. Merileväuute sopii myös taimikasvatuksessa käytettäväksi ja siitä kirjoittelekin hyvän jutun blogiin Lea pari vuotta sitten. Tuleekin taimikasvatus villitys itselle, kun lukee tuon jutun!

Kevät on saapunut ja jos Nekon luonnonlannoiteliuos ei ole vielä tuttu, niin nyt kannattaa siihen tutustua. Luonnonlannoiteliuos on kasviperäinen lannoite sisä- ja ulkokasveille. Sopii hyvin syötäville kasveille.

Toivotaan, että näistä pikkuisista kasvaa yhtä isoja, kuin oli emokasvikin

Terveisin Miia

Retkeilyä luonnossa

Kevät tekee taas tuloaan, linnut aloittavat pesänrakennus puuhat ja kasvit heräävät talviunilta.

Kevät tuo asukkaat linnunpönttöihinkin

Ikävä koronavirus tilanne tuo epävarmuutta ja pistää asioita uuteen järjestykseen. Kaiken mullistuksen keskellä luonto on monelle se paikka rauhoittua ja nyt kannattaakin mahdollisuuksien mukaan nauttia kevätauringosta ja heräävästä luonnosta, lähteä tutustumaan vaikka siihen omaan lähimetsään tarkemmin.

Istahda kannon nokkaan, laita silmät kiinni, nosta kasvot kohti aurinkoa, kuuntele ympäröiviä ääniä. Hengitä syvään ja rauhoitu.

Luonnossa liikkuessa omat ajatukset aina rauhoittuvat ja sisäinen myrsky vaikenee. Mummoni opetti, että puita halaamalla voi tuntea olevansa yhtä luonnon kanssa, saada voimaa, tyyneyttä, lohtua ja ymmärrystä. Nuorempana en asiaa oikein ymmärtänyt, mutta nyt mummon opit on tullut mieleen ja totta, puun halaaminen, hiljaa oleminen tuo merkillistä tyyneyttä.

Puuta halaillessa mielikin rauhoittuu 🙂

Luontokohteita löytyy varmasti joka kunnasta ja kannattaakin tutustua oman alueensa kunnan / kaupungin sivuihin. Sieltä löytyvät luonnonsuojelualueet ja luontokohteet. Isoimmilla luontokohteilla voi juuri nyt olla jopa ruuhkaa ja voikin miettiä olisiko vähemmän väkeä aikaisin aamulla tai iltapäivällä tai löytyisikö alueelta jokin pienempi kohde, joka ei ole niin tunnettu.

Useilla retkeilyreiteillä voi saada tietoa alueen kasvillisuudesta ja eläimistä

Usein tulee yllätyksenä se, kuinka paljon ihan lähellä onkaan hienoja luontokohteita. Lahden seudun luontosivuilta selvisi, että Lahdessa, Hollolassa ja Asikkalassa on yhteensä nelisenkymmentä luonnonsuojelualuetta ja päälle vielä muut luontokohteet. Siis ihan minun nurkilla näin paljon alueita, joissa en ole käynyt kuin muutamissa! Kohteita löytyy jokaiselle. Osa reiteistä on esteettömiä, jonne pääsee pyörätuolillakin. Esimerkki tällaisesta on Lapakiston lammen nuotiopaikka. Lapakisto on harvinaisen monipuolinen ja tätä nykyä retkikohteena erittäin suosittu luonnonsuojelualue, jonka pinta-ala on 230 hehtaaria. Alueesta videota voi katsella Lahden seudun luontosivuilta.

Lapakiston luonnonsuojelualue Lahti

Pesäkallion luonnonsuojelualue sijaitsee pohjoisosassa Lahtea. Pesäkallion maasto on yksi Lahden luontopolkujen vaativimmista ja varsinkin kallioilla ja jyrkänteillä tulee olla varovainen. Alueella on valaistu kuntoreitti, joka tarjoaa myös elämyksen retkeilijälle. Pesäkallion alueeseen tutustuessa voi kiertää myös Merrasjärven ympäri. Reittiä kuljetaan osaksi pitkospuita pitkin. Tämä on alue, missä itse tulee käytyä useiten.

Lahdessa Merrasjärven ympäri pääsee osaksi pitkospuita kävelemällä

Linnaistensuon luonnonsuojelualue on edustava näyte päijäthämäläisestä suoluonnosta ja suosittu luontokohde. Myös tähän kohteeseen voi tutustua alueelta tehdyistä videoista.

Linnaistensuon luonnonsuojelualue Lahdessa on suosittu kohde

Liikutpa missä tahansa, rauhoitu, jätä kiire ja huoli hetkeksi, hengitä syvään ja kuuntele luonnon ääniä. Ja tietysti se tärkein, kunnioita luontoa, olet kylässä eläinten kodissa. Liiku rauhallisesti, ota huomioon muut liikkujat, pysy tehdyillä poluilla, pidä lemmikit kytkettynä. Selvää tietysti on, että roskia eikä myöskään tupakantumppeja jätetä luontoon.

Aurinkoisia päiviä, seurataan kuinka kevät herättää luonnon talvihorroksesta eloon!

Terveisin keväästä ja luonnosta hurmioitunut Miia

Supersuosittu peikonlehti

Peikonlehti on saavuttanut suuren suosion kasviharrastajien parissa ja se löytyykin jo melkein jokaisen sisustusbloggaajan instagramkuvista! Peikonlehdistä suosituimpia ovat tällä hetkellä värimutaatiot ja jättipeikonlehti. Vaikuttaa siltä, että mitä isompia ja reikäisempiä lehtiä peikkoihin ilmestyy, sitä enemmän innoissaan niiden omistajat ovat!

Isoin peikonlehteni pistokkaiden leikkauksen jälkeen

Itselläni on kolme peikonlehteä ja muutama juuria kasvattava pistokas. Isoin peikonlehti kasvatti mielettömän upeita isoja lehtiä ja päätin ottaa siitä pistokkaita, jotta onnistuisin täydellisesti juurruttamisessa kun löytäisin värimutaatiopeikonlehden (monstera deliciosa variegatan). Nyt minulla on jo sekin juurtumassa rahkasammaleessa eikä onnistumisesta ole todellakaan takuita. Yritys on kuitenkin kova! Peikonlehtien kasvu ja juurtuminen tuntuu olevan todella hidasta enkä malttaisi odottaa, että näkisin jo valkovihreän uuden lehden! Huomasin muuten myös, että peikonlehden lehdet kestävät maljakossa kauniina ikuisuuden.

Peikonlehtien lajeista käydään kiivastakin keskustelua erilaisissa huonekasviryhmissä, koska kaikki haluavat löytää sen aidon jätin kotiinsa. Monien mielestä lajeja on useita ja jotkut sanovat, että ei ole olemassa tavallista ja jättipeikonlehteä erikseen. Ilmeisesti peikonlehden kasvutapa, lehtien muoto, koko ja reikäisyys ja kasvin ulkonäkö vaihtelee niin paljon riippuen kasvuoloista, että tunnistus on haastavaa. Itse en ole asiantuntija asian suhteen, mutta seuraan kyllä mielelläni keskusteluja aiheesta.

Peikonlehti alkaa tekemään reikäisiä lehtiä kasvaessaan. Olen ymmärtänyt, että reiät muodostuvat isoihin lehtiin jotta alemmat saisivat paremmin valoa. Luonnossa peikonlehti kasvaa köynnöksenä puunrunkoja pitkin, joten se kannattaa tukea hyvin jo aikaisessa vaiheessa. Peikot viihtyvät melko ahtaissa ruukuissa ja vaihtaessa kasvualustaa kannattaa keppi painaa ruukun pohjalle ensin ja sitten vasta istuttaa kasvi. Näin keppi tai muu tuki pysyy pystyssä paremmin kasvin kasvaessa isoksi.

Omia peikonlehtiäni olen kastellut säännöllisen epäsäännöllisesti. Ennen kuin leikkelin isoimman peikkoni pistokkaiksi, se viihtyi hyvin eteläikkunalla verhojen varjossa ja käytin siinä kastelun lisäksi kastelupalloa. Luulen, että kasvi vaati isompana enemmän vettä, koska nyt kun se on pienempi, huomasin lehtien alkavan kelertää. Kellertyminen kertoo liikakastelusta joten otin kastelupallon pois. Osassa hoito-ohjeista sanotaan, että kasvualustan pitää olla koko ajan kostea ja osassa että pitää antaa kunnolla kuivua kastelukertojen välissä. Kasteluasioissa on siis ehkä hyvä löytää omille kasveille sopiva rytmi.

Lisään aina kasteluveteen NEKO kasviravinnetta ja merileväuutetta

Peikonlehtiä on myynnissä monissa kaupoissa ja niiden esittelytekstit saattavat olla virheellisiä ja joskus myyjätkään eivät aina tiedä mikä kasvi on kyseessä. Joskus kasvit on nimetty todella harvinaisten lajien mukaan ja joskus aivan eri lajia sanotaan peikonlehdeksi. Itse ostin peikonlehtenä kasvin, joka olikin rhaphidophora tetrasperma. Mielestäni kasvia kutsutaan meillä neulavehkaksi, mutta nimesin sen valepeikoksi. Sekin on nyt suosittu ja monet kutsuvat kasvia minipeikoksi. Ihmekkös näissä siis meneekin sekaisin!

Valepeikko kasvattaa uusia lehtiä tyytyväisenä

Näin aloittelevana sisäkasvien harrastajana on hauska perehtyä trendeihin ja uusiin juttuihin. Kasvualustat ovat nyt myös murroksessa ja monet ovat laittaneet kasvinsa “mullattomiksi”. Itse en vielä rohjennut kokonaan multaa jättää, mutta sekoittelin uudenlaisen kasvualustan peikoille. Tästä kirjoittelen ensi kerralla!

terveisin Pilvi