Vaikka ikkunan takana lumi tupruaa ja maisema on valkoinen, on kevättä vahvasti ilmassa. Tai ainakin sisällä ikkunoiden äärellä! Versot ja pikkutaimet vääntyilevät valoa kohti, odottelevat lämpöä ja aurinkoa. Kevät on ihanaa jännityksen ja uuden alun aikaa!
Uutta on täällä blogissakin, eli minulla on ilo päästä uutena kasvona kirjoittelemaan Nekoblogia! Olen Lea Rauta, puutarhuri ja tuoreen puutarhayritykseni Pihailon organisaattori. Aikoinaan chilin ikkunalautaviljelystä alkanut puutarhaharrastukseni johti aikuisiällä uuden ammatin opiskeluun ja tällä hetkellä olen korviani myöten pihasuunnittelun, puutarhatöiden ja -kurssien ja erityisesti hyötykasvien kasvatuksen pauloissa! Puutarhurina pidän tärkeänä luonnon monimuotoisuuden tukemista ja säilyttämistä, maan hoitamista sekä luonnonmukaisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttämistä. Nekon tuotteet ovat tuttuja jo ikkunalautaviljelmän ajalta ja niihin on helppo luottaa edelleen.
Blogikirjoituksissani voitte seurata mitä rintamamiestaloni pihassa on tekeillä. Tontilla seisoo vanha tammi ja pari käkkyräistä omenapuuta, mutta miltei kaikki muu on muutaman viime vuoden aikana istutettua. Hyötykasvit valtaavat alaa enemmän ja enemmän ja pieni kasvihuone alkaa käydä ahtaaksi. Tänä vuonna luotan taas muutamiin tuttuihin hyötykasvilajikkeisiin kuten ‘Tanskan vienti’- ja ‘Hundreds and thousands’-tomaattiin, kokeilen joitakin uutuussiemeniä kuten ‘Blanche Ronde á Oeuf’-munakoisoa ja suosin erikoisen kauniita ja värikkäitä lajikkeita kuten ‘Red Russian’-lehtikaalia, ‘Shiraz’-sokerihernettä ja ‘Bolivian Rainbow’-chiliä.
Tomaattien, munakoison, chilin ja paprikan ja muiden pitempää esikasvatusta vaativien hyötykasvien kylvöajat ovat juuri käsillä, joten tässä muutama vinkki vankkojen taimien kasvattamiseksi.
Käytä taimikasvatuksessa puhtaita kylvöastioita. Pienet kannelliset esikasvatuslaatikot ja turveruukut ovat mielestäni käteviä. Jos kylvät turveruukkuun, voit sellaisenaan siirtää sen suurempaan ruukkuun tai lopulliselle paikalleen. Vahvasti ravittu multa heikentää siemenen itämistä ja on hentoja juuria ajatellen liian helposti tiivistyvää joten täytä kylvöpotit vähäravinteisella ja ilmavalla kylvö- tai taimimullalla.
Siemenpussissa on mainittu kasville oikea kylvösyvyys, mutta nyrkkisääntö on että että siemenen päälle tulee kaksi kertaa siemenen koon verran multaa. Pienillä siemenillä tämä tarkoittaa hyvin ohutta kerrosta. Kylvän tomaatin, kurkun, kurpitsan ja chilin siemenet aina pareittain ja säästän taimipotista vahvemman oloisen taimen (usein säästän kyllä sen toisenkin ja ystävät saavat taimilahjuksia). Mullan pinnan voi vielä kattaa vulkaanisesta kivestä valmistetulla vermikuliitilla, joka pitää kylvöksen kosteana ja lämmittää ruukun pintaa. Voit kastella turveruukkuja altapäin, ne imevät kosteuden multaan saakka. Kastele muita ruukkuja sumuttamalla niitä päältä suihkupullolla. Jos kasvatuslaatikossa tai ruukussa ei ole kantta, laita kylvöksen päälle reijitetty muovi. Tarkkaile kylvöksen kosteutta päivittäin ja tuuleta tarvittaessa. Liian kosteassa ja viileässä mullan pinnalle alkaa muodostua helposti hometta.
Siemenet itävät tavallisessa huoneenlämmössä mutta jos kotisi on viileä, voit laittaa kylvöastiat lattialämmityksen päälle. Alhaalta päin tuleva lämpö nopeuttaa siementen itämistä. Nosta kylvöastiat valoon heti kun mullan alta pilkistää vihreää. Siemenen varttuminen taimeksi tarvitsee valoa, lämpöä ja tasaista kosteutta, kaikkia sopivassa suhteessa. Valoa alkaa maaliskuussa olla esikasvatusta varten riittävästi, mutta valitse silti kylvöksillesi valoisin ikkunalauta. Kovalla auringonporotuksella on silti hyvä laittaa välillä vaikka säleverhoa hiukan kiinni. Jos kasvatuspaikka on viileä, ole huolellinen ettet kastele taimia liikaa. Kuuman lämpöpatterin läheisyydessä taas joudut kastelemaan taimia usein.
Taimen ensimmäiset mullan päälle kurottavat lehdet ovat sirkkalehdet, joiden yhteyttämisen avulla taimi jatkaa kasvuaan. Kun muutama varsinainen lehtipari on kasvanut, surkastuvat sirkkalehdet pois. Jo sirkkalehtivaiheessa kannattaa aloittaa taimien kevyt lannoitus Nekon merileväuutteella. Vähäisten ravinteiden lisäksi se sisältää kasvihormoneja ja hivenaineita, jotka vahvistavat taimen juuristoa. Merileväuutetta lisätään kasteluveteen 1-2 korkillista kastelukannun koosta riippuen.
Kouliminen on terminä mielestäni vähän hurja mutta tarkoittaa pikkutaimien siirtämistä olosuhteisiin, jossa juuristolle on enemmän tilaa ja ravinteita. Kouliminen tehdään kun kasviin on sirkkalehtien lisäksi kasvanut yksi oikeita lehtiä muistuttava lehtipari. Kouliessa pitää varoa juuriston vahingoittumista. Pikkutaimi nostetaan puutikulla tai pikkulusikalla varovasti mullasta ja siirretään ravinteikkaampaan multaan ja suurempaan ruukkuun. Jos tartut taimeen, ota mieluummin kiinni kasvin lehdistä kuin varresta. Varsi on kasville tärkeä ravinteidenkuljetuskanava ja jos se litistyy, kasvin elintoiminnot ja kasvu häiriintyvät. Siirrä taimet koulimisen jälkeen pariksi päiväksi suojaan paahtavalta auringolta niin ne toipuvat siirrosta nopeammin.
Jo viikon kuluttua koulimisesta tarvitsevat tomaatin taimet lisälannoitusta ja muutkin taimet noin parin viikon kuluttua. Nekon kasviravinne sisältää kaikki taimen kasvun kannalta tärkeät pää- ja hivenravinteet ja typpivoittoisena takaa hyötykasveille hyvän kasvustartin. Samoin kuin merileväuutetta, on tätä helppoa annostella suoraan kasteluveteen. Muista, että et kastele taimia hanakylmällä vedellä, vaan kasteluveden tulisi olla suunnilleen mullan lämpöistä.
Taimet alkavat olla kokonsa puolesta valmiita avomaalle tai kasvihuoneeseen istutettaviksi kun juuristolla alkaa olla ahdasta taimiruukussaan. Turveruukuista voi huomatakin sen läpi tunkevat juuret.
Vaikka kevään ensimmäisinä lämpiminä päivinä tekisi mieli viedä hyvin kasvaneet ja vahvistuneet taimet suinpäin ulos, kannattaa malttaa ja nähdä karaisemisen vaiva. Karaisulla tarkoitetaan taimen totuttamista pikkuhiljaa viileämpiin ja tuulisempiin olosuhteisiin. Siirrä taimet ulos ensin pariksi tunniksi, sen jälkeen kokonaiseksi päiväksi ja vasta lämpimänä yönä koko yöksi. Jos tiedät että on tulossa pakkasyö, suojaa taimet harsolla, se pitää lämmön kasveilla yllättävän hyvin vaikka olisi kylmää. Älä totuta kasveja ulkoilmaan kovalla paahteella tai tuulella. Eikä kannata hermostua jos taimi “juroo” ulos siirtyessään eli sen kiihkeä kasvu hetkeksi pysähtyy. Tämä on tavallista kun kasvuolosuhteet muuttuvat äkillisesti, kasvu jatkuu kyllä muutaman päivän kuluttua.
Monia hyötykasveja voi ja kannattaakin kylvää suoraan avomaalle, mutta esikasvatuksen tuoma vehreys ja lupaus keväästä on kyllä sellaista joka kannattaa kokea. Jo aivan pienetkin tomaatintaimet tuoksuvat ihanille itselleen ja siementen itämistä ja nousemista mullasta on aina yhtä jännittävää seurata!
Kärsivällisyyttä ja iloa kevään odotukseen!
Toivottaa Lea