Lihismaniaa

Moikka! Siinä missä trooppiset köynnöskasvit jatkavat kasvuaan vuoden ympäri, kevät alkaa jo pikku hiljaa näissäkin ympyröissä nostamaan päätään. Jos olet joskus omistanut eksoottisempia kasveja kuten lihansyöjäkasveja, minun on ilo kertoa, että olen tämän “lihisharrastukseni” myötä uutena kirjoittajana täällä kertomassa niistä.

32367025566_24cb3d0a76_c

Olen Siru Nurminen ja viimekuussa Lepaalta valmistunut hortonomi (AMK).  Kirjoitin opparinani LIhansyöjäkasvien Kasvatusoppaan, mutta setsin sille vielä kustantajaa.  Lihansyöjäkasveja olen kasvattanut lähes 10 vuotta, paremmin perehtyneenä 8 vuotta. Erikoisalaani ovat pääasiassa trooppiset kannukasvit (Nepenthes), mutta olen vuosien varrella laajentanut kasvirepertuaariani niin tötterölehtiin (Sarracenia) kuin aurinkokannuihin (Heliamphora).

Omistan noin 150 lajia/lajiketta ja kasviyksilöitä on arviolta 500-700. Tosilukua en tiedä, koska esimerkiksi kihokit siementävät helposti naapuriruukkuihin ja taimikasvatusvaiheessa olevia ja tiheästi kasvavia tötterölehtiä on paikoin vaikeaa laskea. Pidän kasveja erilaisissa paikoissa riippuen niiden vaatimista kasvatusolosuhteista. Trooppiset kasvit ovat terraarioissa ja kasvatusteltassa ja pihalle kesäksi pääsevät tötterölehdet ja esim. kärpäsloukut.

roseana

Lihansyöjäkasvit ovat siis elinympäristön vähäisen ravinteikkuuden vuoksi erikoistuneita kasveja. Energian lihikset saavat kaikkien kasvien tapaan yhteyttämällä auringosta, mutta ravinteet, kuten typpi ja fosfori on saatava hyönteisistä. Itse ruokin lihansyöjäkasveja joko jauhomadoilla, kalanruoalla tai esimerkiksi merileväuutteella. Nekon merileväuute on toiminut tähän saakka hyvin lehtilannoitteena 🙂 Kaikenlainen perinteinen lannoittaminen on ehdottomasti kielletty.  Lihansyöjäkasvit vaativat lisäksi puhdasta kasteluvettä, lannoittamattoman kasvualustan ja hyvin paljon valoa.

26670108064_a76fd57880_z

Tulen juttuamaan täällä lihansyöjäkasveista ja esimerkiksi kasvatusasioita. Lähden lisäksi alle kahden viikon päästä Yhdysvaltoihin puoleksi vuodeksi kasvattamaan lihansyöjäkasveja paikallisen yrityksen pariin.  Olin samassa paikassa viime vuonna 3 kuukautta toteuttamassa erikoistumisharjoitteluani, joten paikka on jo itselleni tuttu. Virginiassa on erilainen kasvisto ja vuodenajat etenevät hieman eri rytmissä kuin Suomessa.  Siellä luonnonvaraiset kasvit voi luokitella meillä eksoottisiksi ja ainakin aikaisemmin kukoistaviksi ( viime vuonna karhunvatukoita voi jo poimia kesäkuussa!)

 

Kasviterkuin! 🙂

Siru

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *