Maan ja kasvien hoitoon uusi Merilevärouhe

Tämän kevään uutuus Merilevärouhe on odotettu harrastelijatuote. Pitkään merilevää on ollut myynnissä nestemäisenä, ja nyt rouhe mahdollistaa merilevän laajemman käytön kasveilla. Aivan mahtavaa!

000 Neko merilevärouhe, merilevää mansikoille

Luomuviljelijät käyttävät paljon merilevää mansikan viljelyssä. Parantaa kuulemma satoa ja makua. Nyt jos on tekemässä mansikkamaata, kannattaa multaan sekoittaa merilevärouhetta ennen taimien istutusta.

Koska merilevä:

  • parantaa hedelmien laatua ja sadon määrää
  • parantaa lehdistön terveyttä
  • parantaa juuristoa
  • lisää kasvien stressinsietokykyä eli kasvit eivät kärsi niin paljon kuivuudesta, kuumuudesta, kylmyydestä yms. kasveja stressaavista tekijöistä
  • edistää talvehtimista
  • parantaa maan pieneliötoimintaa

000 Neko merilevärouhe, kätevässä muovilaatikossa

Merilevärouhe liukenee hitaasti. Se sisältää paljon erilaisia hivenravinteita, joten se on  maanparannusaine ja kasvien hoitoaine, ei siis lannoite.

000 Neko merilevärouhe, lusikallinen läheltä

Ekologisena pihanhoitajana istutin orvokit viime kesän kasvusäkkimultaan.  Paransin multaa Merilevärouheella ohjeen mukaan  eli 1/2 rkl kesäkukkataimea kohti. Sekoitin rouheen hyvin mullan sekaan ja istutin taimet. Tietysti orvokkeja täytyy nyt kastella lannoitevedellä 🙂

000 Neko merilevärouhe, merilevää vanhaan multaan orvokeille

Tämä on muuten sama kori, johon tein syksyllä syysasetelman oman pihan kasveista.

 

000 Neko merilevärouhe, merilevää nurmikolle

Levitin merilevärouhetta myös siirtonurmikolleni, jotta se pysyy kauniin vihreänä ja kestää paremmin kuivia jaksoja. Tuo siirtonurmikko on niin pieni, että sitä on kiva vaalia ja hoivata. Olin ajatellut ruiskuttaa sitä merilevävedellä, mutta tämä rouhe on paljon kätevämpää levittää nurmikolle.

Syksyllä suositellaan uutta merilevärouhelevitystä. Se kuulemma parantaa nurmikon talvenkestävyyttä. Täytyykin laittaa ylös kalenteriin, jotta muistaa.

000 Neko merilevärouhe, merilevää kasvimaalle

Kasvimaan multaan ja kesäkukkaruukkuihin aion myös laittaa rouhetta, ja sisäkukkien multaan seuraavassa mullanvaihdossa. Merilevärouheen voi siis sekoittaa multaan tai heittää mullan pinnalle ja sen jälkeen vähän harata mullan pintaa.

Taidankin kylvää jo tällä viikolla ekat siemenet kasvimaalle, kun nyt on sopivasti kasvava kuu. Perunan istutus ja porkkanan kylvö onkin vasta kuun loppupuolella.

Kesäisin terveisin Sari

Lannoituksesta voimaa kasveille

Aurinkoa ja lämmintä tuli vihdoin! Lannoittelin kaikki puutarhan kasvit kevään kunniaksi. Nekon luonnonlannoite ”nappula” on helppo tapa lannoittaa. Iskin sitä säkin kottikärryihin ja myös merilevärouhetta kyytiin mukaan. Merilevää olen yleensä antanut kasveille veteen sekoitettuna, mutta rouhe tuntuukin itsestäni kätevämmältä käyttää. Molemmat ovat luomu hyväksyttyjä.

 

Nekon lannoitteita

Annostus luonnonlannoite nappulaan on 1 – 2 dl neliölle elikkäs noin kourallinen. Marjapensaat ovat olleet huonolla hoidolla, joten niille laitoin pari kourallista. Nappula on helppo viskata kasvien tyvelle. Myös perennapenkit saivat osansa ja käyhän lannoite nurmikollekin. Lannoite on hitaasti liukeneva ja sitä tarvitsee laittaa vain kerran kasvukaudessa. Pellettien liukeneminen kestää muutaman viikon.

Merilevärouheessa tarve on todella pieni eli ruokalusikallinen neliölle. Rouhetta onkin helppo ripsauttaa vaikka isolla lusikalla ja merilevähän käy kaikille kasveille puutarhaan, niin syötäville kuin kukkivillekin.

Pihan lannoitekierroksen lisäksi laitoin kasvilavat kuntoon ja kylvin salaatin ja porkkanan siemenet ja laitoin vähän sipulia ja perunaakin tulemaan. Ennen kylvöä sekoitin lavojen multaan luonnonlannoite nappulaa. Tänä vuonna oikaisen ja ostan erilaisia tomaatin ja chilin taimia valmiina. Avomaan kurkun sekä kurpitsan laitan siemenestä. Harsotin kylvökset, pidän huolta kosteus ja ravinnetasapainosta ja sitten pääseekin syömään 🙂 Kesän mittaan lannoitan kasveja vielä Nekon luonnonlannoiteliuoksella, jota laitetaan kasteluveteen.

 

Neko lavaviljelyssä

Ja tietysti piti saada myös jotain kukkivaa edes muutamaan ruukkuun. Lannoke nappulan lisään ruukkuihin jo istutuksen yhteydessä.

 

väriä kevääseen kukilla

Viime vuosina olen päätynyt siihen, että ensi hätään laitan ruukkuihin osaksi keväällä kukassa olevaa perennaa. Tänä vuonna ristikkiä ja mätäsleimua. Ne kestävät paremmin kylmää kuin kesäkukat ja Suomen kevät on kuitenkin arvaamaton… Parin viikon päästä istutan perennat penkkiin ja laitan ruukkuihin tilalle jotain kesäkukkaa.  Tykkään muutenkin vaihdella kesän mittaan ruukussa olevia kasveja, joten tämä on oiva järjestely! Lisäksi laitoin ruukkuun orvokkia, murattia, samettikukista väriä sekä tulilatvan. Tulilatvaa olen ruvennut suosimaan myös ulkoistutuksissa, se kestää hyvin, värit ovat voimakkaat ja kun kukinta on ohi voi tilalle istuttaa ruukkuun jotain uutta kukkivaa ja siirtää tulilatvan vaikka perennapenkkiin. Lehdethän ovat kauniin vihreät vaikka kukkaa ei niin olisikaan.

 

Tulilatva kauniin pinkkinä

Tulilatvoissa on hienoja voimakkaita värejä ja kukkaakin löytyy kerrottuna ja ei kerrottuna.

 

tarharistikki

Sinistä väriä ruukkuun keväällä saa tarharistikillä. Kukinnan jälkeen sen voikin siirtää perennapenkkiin ja laittaa ruukkuun tilalle jotain uutta silmäniloa.

 

mätäsleimu ja orvokki

Mätäsleimukin saa kukkia ruukussa

Äitienpäivä lähestyy ja sitähän voisi tehdä vaikka koriin jonkin pienen istutuksen äipälle! Täytyy miettiä, ristikillä ja tulilatvalla ainakin saisi väriä elämään ehkä sekaan jotain valkoista  🙂

 

Terveisin Miia

Kesän odotusta ja ongelmakasvit

Vaikka koleita kelejä on ollut muutamana päivänä, niin silti kevät etenee ja kaikenlaista ihanaa vihreää pukkaa maasta! Nyt kannattaakin omaa pihaa ja ympäristöä seurata. Kasvithan ovat ihania, mutta joukkoon mahtuu niitä ei toivottujakin. Pahin taitaa olla jättiputki, joka on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa.

Vieraslajeista puhutaan silloin, kun ihminen on lajin tuonut uudelle alueelle tarkoituksella tai tahattomasti. Vieraskasvilajit ovat tuotu usein puutarhakasveiksi ja puutarhoista ne ovat sitten levinneet ympäristöön. Näin on käynyt jättiputkelle, jättipalsamille, komealupiinille ja monelle muulle. Maansiirrot ja puutarhajätteen huolimaton käsittely ovat vieraskasvilajien yleisimmät leviämistavat.

Ongelmalliset kasvit kannattaa opetella tunnistamaan jo keväällä. Tässä muutamia esimerkkejä, joita kannattaa erityisesti omalta pihalta ja ympäristöstä tarkkailla.

vanhempi jättiputki kasvusto lähtee keväällä aikaisin kasvuunJättiputken vanhempi kasvusto keväällä

Jättiputken siementaimet lähtevät kasvuun myöhemmin keväällä. Siementaimet olisi helppo kitkeä pois, niillä kun juuri on vielä pieni.

jättiputken siementaimet lähtee kasvuun myöhemmin keväälläJättiputken siementaimi

Jättiputken torjuntaan kannattaa alkaa heti, kun sellaisen näkee. Tehokkaana aseena taistelussa on lapio. Näin keväällä muu kasvillisuus on vasta heräämässä, kun jättiputki jo ponkaisee nopeaan kasvuun. Torjunta on turvallista ja helpompaa tehdä silloin, kun jättiputki on pieni. Nelimetrisen kukkivan kasvin torjunta onkin sitten hankalampaa.

Torjuttaessa tärkeää on muistaa suojautuminen! Jättiputki on valolle herkistävä kasvi. Jättiputken kasvineste iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa saa aikaan palovammankaltaisia oireita. Iholle ei siis kasvinestettä kannata päästää. Jättiputki on ”mehevä” kasvi ja vartta tai lehtiä katkaistaessa nestettä roiskahtaa helposti. Sadeasu, kasvosuojain ja kumipintaiset käsineet ovat varsinkin ison kasvuston käsittelyssä tärkeät. Myös pientä siementaimea käsitellessä kannattaa olla varovainen, pienenkin kasvin kasvineste iholla voi aiheuttaa oireita. Tarkempia ohjeita jättiputken torjuntaan löytyy www.luontoturva.fi sivulta.

Kansallinen vieraslajilaki ja asetus tulivat voimaan vuoden alusta ja velvoittavat torjumaan laissa ja asetuksessa nimettyjä lajeja. Suomessa esiintyvistä kasveista hävitettäväksi nimetään tällä hetkellä armenianjättiputki, kaukasianjättiputki, persianjättiputki sekä keltamajavankaali. Kaukasianjättiputki on Suomessa yleisin ja muutkin jättiputkilajit muistuttavat toisiaan, joten yleisesti puhutaan vain jättiputkista.

 

Asetuksessa ja laissa nimetään vasta muutamia kasveja, mutta onhan niitä muitakin ongelmallisia kasveja. Jättipalsami esimerkiksi leviää hurjasti.

Jättipalsamin kasvua huhtikuussaJättipalsamin taimet keväällä

Jättipalsamin taimi olisi helppo kitkeä nyt pois

Jättipalsami on keväällä niitä aikaisin kasvuun lähtijöitä ja jos pihassa on edellisenä kesänä jättipalsamia ollut, kannattaa aluetta tarkkailla. Torjuntaan voi ruveta heti kun kasvi lähtee kasvuun. Pienen alueen kasvit ovat helppo kitkeä heti keväällä pois. Jättipalsamin torjunnassa ei tarvita suojavarustuksia, toisin kuin jättiputken torjunnassa. Jättipalsami leviää siemenestä, joten siementen leviäminen täytyy estää.

Sitten on tietysti mielipiteet jakava komealupiini.

Vieraslajeista lupiini herää aikaisin kevääseen, luontoturva.fiLupiinin alkuja huhtikuussa

Lupiini valtaa helposti alaa muilta kasveilta ja muokkaa maata niin, että ketokasvit eivät siinä viihdy. Jos pihassa on vasta muutama lupiinin alku, kannattaa ne kiireesti kaivaa pois. Lupiinin siemen säilyy maassa itämiskykyisenä vuosikymmeniä, joten siementämään sitä ei kannata päästää.

Lupiini peltoLupiinien valtaama pelto

Kukkiessaan lupiini on kieltämättä kaunis, mutta kukinnan jälkeen ei niinkään…

Kukkinut lupiini talventörröttäjänäKesällä kukkinut lupiini keväällä

Onneksi todella ongelmallisia kasveja on kuitenkin vähän, mutta ne on hyvä opetella tunnistamaan ja torjumaan.

 

Kevät on ihan parasta aikaa, kun ympäristö muuttuu koko ajan. Juuri nyt on hyvää aikaa kävellä ympäri pihaa ja suunnitella tulevaa kesää. Kevät lannoitukset kannattaa hoitaa nyt. Nekon sivuilta löytyy hyviä vaihtoehtoja lannoitukseen. Luonnonmukaiseen lannoitukseen voi käyttää Nekon merilevärouhetta ja luonnonlannoiteliuosta sekä luonnonlannoitetta rouheena.

Itse haaveilen korotetusta perennapenkistä, jossa olisi perhosia houkuttelevia kasveja. Entistä mökkiäni kaiholla muistelen, siellä kun tuntuivat viihtyivät kaikenlaiset kasvit ja ötökät. Vanhoja kuvia mökiltä katselin ja tässä suosikkini, tällainen näky olisi hieno ensi kesänäkin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaikenlaisia ötököitä kannattaa suosia ja järjestää niille hyvät olot pihalla. Viime vuonna sain ötökkähotellin ja nyt seurailen ketä siellä käy.

Linnunpönttöjä pitäisi olla joka pihassa. Siinä on luonnonmukainen torjunta parhaimmillaan, kun linnut popsivat kasvien kiusana olevia hyönteisiä!

yksiö vailla asukkejaTässäkin olisi hyvä yksiö järvinäköaloin vielä vapaana!

Luonnosta on mukava seurata vuodenaikojen vaihtelua. Äitienpäivän tietää lähestyvän, kun valkovuokot kukkivat!

Valkovuokot kukkivatValkovuokkojen kauneutta

 

Juuri nyt metsässä liikkuessa voi nähdä vaaleanpunaisen väriläiskän, joka on näsiä.

näsiä

Keltaista väriä maisemaan tuo kevätlinnunsilmä

kevätlinnunsilmä

 

Luonto jaksaa aina yllättää ja nyt liikunkin kamera kaulassa sekä töissä että vapaalla. Kesäkukkia tekisi mieli jo kotiin kantaa, mutta täytyy kai vielä odottaa hetki, että ilmat lämpenee. Lämpöisiä ilmoja odotellessa katselen luonnon järjestämää ilmaista kevätnäytöstä 🙂

Keväisin terveisin Miia

Kevät puuhastelua puutarhassa

On niin upea auringonpaiste ja kevättä rinnassa, että en malta olla kirjoittamatta muutamia kevääseen liittyviä juttuja. Viime kirjoituksessa kerroin ottavani norjanangervon oksia sisälle maljakkoon,  siis hyödän oksia. Ja tässä kuvassa syy miksi.

norjanangervon hyödetty oksa

Norjanangervon hyödetty oksa on niin kaunis!

 

Nautin auringosta ja pääsin leikkaamaan muutamia marjapensaita, jotka kaipasivat kipeästi hoitoa. Pensaat olivat melkoista risukkoa ja ruohonleikkuukin pensaiden ympäriltä oli hankalaa. Olen aika ronski leikkaaja ja surutta leikkasin puolet oksista kokonaan pois. Herukalla on hankala saada leikattua oksat aivan maanrajasta, mutta mahdollisimman alhaalta ne pitäisi saada pois. Vanhoissa pensaissa on useasti pitkiä tappeja, kun oksia ei ole leikattu alhaalta asti. Vaikeuttaa hoitoa jatkossa ja sienitauditkin pääsee iskemään tappeihin.

tämä herukkapensas kaipaa leikkaamista

Hoitoa kaipaava herukkapensas…

Tämän risukasan parturointi ei kauaa vienyt ja tuloksena tuli melkoisen paljon hoikempi ja ilmavampi pensas  🙂  Ilmava pensas kestää paremmin terveenäkin, kun ilma pääsee kiertämään eikä oksat hankaa toisiaan.

leikkaamisen jälkeen herukkapensas on ilmava

Leikattuun pensaaseen jätin noin 20 oksaa

Jatkossa pensasta parturoidaan useammin ja tuetaan tarpeen mukaan. Lannoittaminen on myös tarpeen. Pensaille on kalkkia laitettu vielä lumen ollessa maassa, mutta kevätlannoitusta laitetaan myös nyt. Neko luonnonlannoitetta käyn nakkaamassa pensaille (sopii myös nurmikolle), pari kourallista per pensas. Helppoa käyttää ja on pitkävaikutteinen. Seuraan kesän mittaan mitä tälle parturoidulle ja lannoitetulle pensaalle kuuluu. Alueella nurmikon on vallannut sammal, joten kalkkia, lannoitusta, ilmausta ja hiekkaa kaipaisi koko piha. Sammalpoistajaa voisi myös käyttää. Nurmikon leikkuun jälkeen mietoa sammalpoistaja liuosta kastelukannulla sammaloituneelle nurmikolle. Sammal siitä pikkuhiljaa väistyy ja tilalle tulee nurmikko.

Nyt voi vielä käydä katsastamassa omien marjapensaiden ja puiden tilanteen ja kevätruiskutetta käyttää, jos tilanne sitä vaatii. Ruiskutetta käytetään hedelmäpuupunkin, omenakempin ja lehtikirvojen talvimuniin. Ruiskutetta käytetään, kun pensaiden ja puiden silmut eivät ole vielä auenneet,  lämpötila on yli +7 astetta, ei yöpakkasia eikä kova tuuli. Ja tarkemmat käyttöohjeet kannattaa lukaista purkin kyljestä ennen käyttöä.

nyt on oikea aika käyttää kevätruiskutetta

Oikea aika käyttää kevätruiskutetta, kun silmut ei ole vielä auenneet

Viimeksi laitoin kuvan kempin munista ja tässä vielä kuva mustaherukalla olevasta kirvan munasta. Jos omissa marjapensaissa viime kesänä on lehdet sykeröityneet ja menettäneet väriään on syyllinen voinut olla kirva. Mustaherukalla viihtyy useat eri kirvalajit. Kirvoja seuraa myös muurahaiset, jotka pitävät kirvojen erittämästä mesikasteesta. Jos siis puussa tai pensaassa on muurahaisia ovat ne ehkä paikalla kirvojen houkuttelemana.

Kirvan muna mikroskoopin läpi

Kirvalla kiiltävän musta muna

 

Pakko vielä kertoa yksi havainto, jonka tein. Näin keväällähän on tietysti hyvä suojata arat havut varjostusverkolla. Aurinko paistaa ja maa on jäässä, joten kasvi ei saa vettä. Tuloksena on ruskea havu. Suojaukseen kannattaa kiinnittää kuitenkin huomiota. Jos suojaa silloin, kun lumi on vielä maassa voi käydä kuten kuvassa. Alaosa on jäänyt ilman suojaa. Huonolla tuurilla tässä tuloksena on havu, jolla on ruskea alaosa. Suojaus kannattaa siis tehdä huolella ja suojata alaoksatkin.

varjostusverkko on laitettava maahan asti

Varjostusverkko kannattaa laittaa maahan asti

Kevään tietää olevan hyvässä vauhdissa, kun näkee sinivuokkoja!

Sinivuokot tuovat kevään

 

Ei niin toivottu kevään merkki on lehtokotilot… Muutama reipas kotilo tuli minua vastaan sarvet iloisesti heiluen hiekkatiellä sateen jälkeen.

lehtokotilokin kertoo keväästä

Vähäluminen ja kylmä tammikuu ei siis ainakaan tätä kaveria lannistanut. Kotilon torjuntaa on tiedossa jatkossakin! Juuri onkin ilmestynyt uusi kirja, joka käsittelee kotilon torjuntaa ja se onkin yöpöydällä odottamassa lukemista.

Keväisin terveisin Miia

 

Marjapensaat ja omenapuut mielessä

Itselläni on muutama marjapensas ja leikkasin lumen maahan painamia oksia sekä vanhoja ränsistyneitä oksia pois mahdollisimman läheltä maanrajaa. Samalla otin oksia sisälle hyötöön. Leikkasin oksia marjapensaista ja omenapuusta, laitoin maljakkoon vettä ja oksat sinne. Vajaassa viikossa silmut aukeavat ja rupeavat vihertämään. Oksien hyötämisestä on se hyöty, että näkee aukeaako oksan silmut kunnolla ja näyttääkö lehden alku terveeltä.

Mustaherukallakin esiintyy useita eri kirvoja, jotka voivat aiheuttaa lehtien ja versojen sykeröitymistä ja käpristymistä. Lehtiin voi myös tulla poikkeavaa väritystä. Hyötäessä oksia seuraa silmujen avautumista ja lehtien muodostumista. Kannattaa vaikka nimetä oksat teipin palasiin, jos näytteitä on paljon eri pensaista ja puista. On hyvä tietää mistä pensaasta oksa on otettu, jos hyötäessä ilmeneekin, että pensaassa on tuholaisia.

oksat hyödössä

Oksia hyödössä

Myös muita kuin marjakasveja voi hyötää. Oma suosikkini on norjanangervo ja sitä myös otin nytkin hyötöön. Norjanangervossa on niin risuiset, väkkyrät oksat ja silmut aukeavat nopeasti kauniin heleän vihreänä. Saa taas kimppuihin ja askarruksiin materiaalia samalla 🙂

 

5 pvä hyödöstä

Herukan silmut avautuvat jo viidessä päivässä

Erityisesti mustaherukkalla kannattaa juuri nyt tarkkailla silmuja. Silmujen pitäisi olla kauniin suippoja. Jos silmu on pallomainen, on silmussa todennäköisesti mustaherukanäkämäpunkki, joka on mustaherukan pahin vihollinen. Silmut turpoavat palloiksi, koska niiden sisällä on punkkeja. Silmut joissa on äkämäpunkkeja vahingoittuvat, eivätkä kehity eli lehdet ja marjat jäävät tulematta. Lisäksi mustaherukanäkämäpunkki levittää suonenkantotaudin aiheuttajavirusta, joka vähentää mustaherukan satoa.  Jos mustaherukalla pullistuneita pallomaisia silmuja on vain muutamia, voi silmut tai oksat kerätä vaikka tyhjään maitopurkkiin ja polttaa. Jos koko pensas on täynnä äkämäpunkin vioittamia silmuja kannattaa pensas leikata alas, ennen kuin silmut puhkeavat ja äkämäpunkit lähtevät liikkeelle. Uusiin pensaisiin äkämäpunkit pääsevät tuulen mukana.

 

äkämäpunkki

Terve mustaherukan silmu on kauniin suippo. Äkämäpunkin vaivaama silmu on pallomainen, kuten kuvassa alhaalla oikealla oleva silmu. Pallomaisen silmun erottaa helposti pensaasta ja pallomaiset silmut kannattaakin poistaa.

 

Jos kaikki on kunnossa näyttää herukan oksa hyödön jälkeen tältä.

herukalta hyödetty oksa

 

Jos sattuu omistamaan mikroskoopin niin aukeaa ihan uudenlainen maailma! Oksia, silmuja ja lehtiä voi tutkailla ja löytää vaikka mitä. Tavallisesta suurennuslasista voi aloittaa, jos ei ole mikroskooppia. Jos haluaa löydöksestään ottaa kuvan voi kokeilla kuvata suurennuslasin läpi. Suurennuslasi haluttuun kohtaan ja kamera hyvin lähelle lasia. Kannattaa kokeilla.

Puutarhakoulusta paloi ikuinen muistojälki mieleen seuraavasta rallatuksesta, omenapuussa olevista munista: kempillä keltaiset munat, punkilla punaiset, kirvalla kiiltävän mustat. Eli nyt omenapuita tutkimaan!

 

omenapuun kannus

Omenapuulla kannattaa tutkia erityisesti nuolen osoittamaa kohtaa eli kannusta. Tämä kuva on otettu liki satavuotiaasta omenapuusta, joka on erityisen hyvä tutkimuksen kohde, koska puussa on melko lailla kaikki mahdolliset tuholaiset ja taudit. Puuta pidetäänkin pihan kaunistuksena, ei niinkään sadon takia, vaikka puu kyllä tuottaa hyvänä vuonna edelleen paljon omenoita. Näin vanhat puut ovat todella upeita! Itselläni ei tosin tällaista ole, mutta käyn ihailemassa puuta tätilläni.

 

keltaisia kempin munia omenapuun oksalla

Kempin keltaisia munia omenapuussa

Kevätruiskutteen käytöstä vinkkejä Sari on kirjoittanut Nekon blogissa 10.4.2014. Kannattaa lukaista.

Kevätruiskutehan on parafiiniöljypohjainen torjunta-aine, joka tehoaa hedelmäpuupunkin, omenakempin ja lehtikirvojen talvimuniin.

Kevät tulee harppauksin ja luonnossa tapahtuu juuri nyt paljon. Kamera kaulaan siis  ja puutarhaa sekä ympäristöä tutkimaan!

Terveisin Miia

 

Helmililjat tuovat kevään

Helmililjat herkän keväisinä sipulikukkina sopivat niin sisälle kuin ulos. Kohta kun kovat pakkaset hellittävät, niistä on kiva tehdä ruukkuistutuksia terassille ja parvekkeelle. Ne nimittäin kukkivat pitkään ulkoilman viileydessä.

helmililjaistutus aloitus

Helmililjat eivät pääse kuivumaan auringon paisteessa, kun istuttaa ne multaan. Tämä metalliastia näytti hieman ahtaalta näille kahdelle hyasinttiruukulle.

helmililjaistutus multaa pois

Juuripaakun pohjasta voi ottaa varovasti multaa pois. Nämä tavalliset sipulikukat kyllä kestävät sen, että pieni osa juurista katkeaa.

helmililjaistutus istutettu

Helmilijamättäät istutettiin metalliastiaan samalla tavalla mullan pinnalle, mitä ne olivat ostoruukuissa. Lopuksi  poistetulla mullalla täytettiin juuripaakkujen ja ruukun välit sekä kasteltiin multa. Ekologista mullan käyttöä 🙂

Mullan pinnan voi peittää sammaleella, etenkin jos sitä jäi joululta. Ihan näinkin, ilman mitään koristeluja,  se on kaunis.

helmililjaistutus istutettu ja pääsiäiskoristeltu

Pääsiäiseksi laitoin nyt vähän ruskeita höyheniä ja paperimunia.

Nämä kotimaiset helmililjat kestävät pienen yöpakkasen, kunhan ne ovat tottuneet kylmään ulkoilmaan ennen pakkasia. Joten tätä ruukkua pidetään nyt viileällä kuistilla.

Helmililjat ovat siitäkin kivoja kevätkukkia, että sipulit on monivuotisia, kun ne istuttaa keväällä pihalle hyvään multaan. Silloin ne istutetaan syvempään, mitä ne ovat olleet ruukuissa. Multaa pitää tulla sipulin päälle kaksi kertaa sipulin korkeuden verran.

Aurinkoista kevättä!

Sari

 

Syysasetelma oman pihan kasveista

Olipas hauska tehdä syysastelma pitkästä aikaa, ja vielä omalta pihalta löytyneistä materiaaleista. Tosin väripilkuksi ostin yhden pienen Callunan eli kanervan.

Asetelman tarvikkeet
Asetelman tarvikkeet: vanha  kukkakori,  multaa, Calluna, perennoja ja kuusen oksia

Täytin korin kesäkukkaruukuissa olleella mullalla. Se kelpaa hyvin vielä syysistutuksiin. Olin jo etukäteen kaivanut perennapenkeistä talvivihreitä perennoja muutaman, joten nyt istutin ne multaan kanervan kanssa.

Calluna on elävä kasvi, joten sen multapaakku on hyvä kastella ennen istutusta ja huolehtia, ettei multa kuivu istutusasetelmassakaan. Siten sen väri pysyy kauniina koko talven.

Pihalta muutama serbiankuusen oksa.
Pihalta muutama serbiankuusen oksa.

Lopuksi työnsin kuusen oksia multaan ja kastelin mullan. Kuusen oksia voi myös ostaa torilta ja kukkakaupoista, jos niitä ei saa omalta pihalta. Metsästä niitä saa ottaa vain maanomistajan luvalla, mikä on hyvä muistaa.

Valmis syyskukka-asetelma.
Valmis syyskukka-asetelma.

00 syysistutus oman pihan kasveista, päältä päin

 

Tein tällaisen runsaamman asetelman, kun pihalla tätä materiaalia riittää : )

Rönsyansikan (Waldsteinia ternata) taimia.
Rönsyansikan (Waldsteinia ternata) taimia.
Posliinirikko (Saxifraga x urbium
Posliinirikko (Saxifraga x urbium)

Nyt onkin mitä mainioin aika istuttaa sipulikukkia, monivuotisia kasveja ja näitä syyskukkia. Nimittäin kuun vaiheiden mukaan sopiva istutusajankohta on 14.-26.10. 2015.

Hyvää syksyn jatkoa!

Terveisin Sari

Raparperin hyötäminen

Raparperi on varma kevään merkki siinä missä västärikkikin. Ensimmäiset iloisen väriset nuput puskevat läpi pienestä lumisohjostakin, ja ainakin etelä-Suomessa ensimmäisen piirakan pääsee pyöräyttämään jo vapuksi.

Raparperi on erittäin helppohoitoinen ja kiitollinen kasvi, se pitäisi löytyä jokaisesta hyötypuutarhasta. Kourallinen lannoitetta ja pari kevyttä kitkentää kesässä on ainakin toistaiseksi meillä Stadin puutarhurissa riittänyt hoidoksi. Tänä keväänä teimme oman lannoitesekoituksen, jossa on 1/3 hivenainerakeita ja 2/3 Nekon luomulannoitetta.

rapsu

Kevät etenee tietenkin tuskallisen hitaasti. Raparperinkin kasvu on alkukaudesta olematonta. Tarvitaan kunnolla aurinkoa ja lämpöä jotta kasvu pääsee vauhtiin. Mutta kotipuutarhurilla on olemassa mukava vippaskonsti – hyötäminen. Asettamalla ämpärin tai muun ison astian raparperintaimen päälle jo maaliskuussa saa ensimmäisiä hentoja ja heleitä raparperinvarsia monta viikkoa etuajassa. Ne ovat kaiken lisäksi niin mietoja, että ainakin itse rouskuttelen niitä ilman minkäälaista kypsentämistä. Normaalistihan raparperi on niin hapokas kasvi, että sitä ei edes suositella syötäväksi raakana mutta nämä maistuvat. Satokausi on avattu!

rapsu 3

Mitä kuuluu pelargonin taimille

Kuukausi sitten siemenestä kylvetyt pelargonit itivät kaikki hyvin ja pistokkaistakin lisätyt taimet lähtivät upeasti kasvuun. Nyt sitten onkin jatkohoidon aika.

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, 2 kk ja 1 kk vanhat pelargonin taimetPyöreässä ruukussa on 2 kk vanha pelargonin taimi ja neliöruukussa ne kuukausi sitten kylvetyt taimet.   Selvä ero kasvussa, eli pelargonit kannattaa kylvää ajoissa.

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, pelargonien kylvösten taimien jakaminenErotin kaksi tainta varovasti toisistaan. Tavallinen ruokalusikka oli siinä hyvä apuväline. Mitä ehjenpänä juuripaakun saa, sen parempi. Sitten taimet istutettiin omiin ruukkuihinsa pitäen juuripaakku mahdollisimman ehjänä. Ja lopuksi kasteltiin.

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, merilevävedellä kastelu

Kaikkia näitä kylvö- ja pistokastaimia kannattaa kastella merilevävedellä, sillä se parantaa juurtumista. Olisikohan se syy, miksi taimet voivat näin hyvin 😉

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, Juurtunut pistokas

Kuvassa huonoimman näköinen pistokasruukku eli pari vanhaa lehteä on kellastunut… mutta uutta kasvua on tullut useampi pieni lehti. Eli näyttää hyvältä. Pohjareijistäkin näkyy hentoja juuria, joten muovit voi jo poistaa näidenkin päältä…. niin ja kuivat lehdet kannattaa myös ottaa pois.

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, vanha pelargoni `Tornedalen` maaliskuussa Osa pistokkaista oli otettu tästä vanhasta talvetetusta `Tornedalen` pelargonista.  Ei mene enää kauaa, niin se jo kukkii…

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, Pelargoni `Tornedalen` kukka… hennon vaalein kukin. Niissä on jotain hienoa herkkyyttä.

 

Kevätterkuin Sari