Lepaalla myynnissä Neko uutuustuotteet

Parin viikon päästä on perinteinen puutarhanäyttely Lepaa 2016. Siellä on myös Neko omalla osastollaan mukana. Heillä on myynnissä suositut uutuustuoteet, kuten Neko Merilevärouhe. Se käy hyvin esim. nurmikon luonnonmukaiseen syyslannoitukseen.

00 Lepaa ja Neko, Neko Merilevärouhe ja Merileväuute

Lepaalla on paljon muutakin nähtävää harrastelijoille.  Puitteet ovat huikeat, sillä Lepaa on vanha puutarhaoppilaitos upeine puistoineen ja rakennuksineen.

Ohjelmaakin Lepaalla on paljon, kuten esimerkiksi pönttöjen rakentelua perhosille, siileille, lepakoille ja linnuille. Alueelle on myös tehty hyönteishotelli rakennuslavoista.

Villivihanneksien käytöstä on esittelyä ja voi osallistua opastetulle kierrokselle. Villiyrtteilyhän on nyt niin suosittua. Lepaalla voi myös maistaa syötäviä hyönteisiä, ken uskaltaa. Lisäksi luomusta on paljon erilaista ohjelmaa ja tietoa tarjolla. Lisää infoa www.lepaa.fi

Lepaa 2016 -näyttely on to-la 11.-13.8.2016

00 Lepaa ja Neko, Vihannesnäytemaa

Vihannesnäytemaalla on erikoisuuksiakin, ja kasveissa on nimilaput. Kuusiaidan edessä kasvoi viime vuonna maissia.

00 Lepaa ja Neko, Fleuroselect-ryhmäkasvien näyttelyalue

Alueella on myös hyviksi todettujen ja palkittujen Fleuroselect-ryhmäkasvien näytemaa. Ja jos haluaa tietää lisää näistä kukista, niin kannattaa mennä opastetulle kierrokselle. Ja kamera kannattaa ottaa mukaan!

00 Lepaa ja Neko, Ryhmäkasvien näyttely

Lisää ryhmäkasveja eli kesä- ja syyskukkia löytyy toisestakin näyttelystä. Sinne on koottu uutuuksia ja trendikasveja. Saa nähdä, onko siellä pelargoneja, mitkä nyt ovat tosi suosittuja. Kuulin jo että, ainakin syysraparperi, paljon minttuja ja erilaisia petunioita olisi tulossa näytille. Tätä näyttelyä itse odotan eniten 🙂

00 Lepaa ja Neko, Koneiden näyttelyalue

Jos haluaa nähdä ja tutustua erilaisiin puutarhakoneisiin, niin Lepaa on loisto paikka juuri siihen. Myös saksia ja muita puutarhatyökaluja on näytteillä. Ja osastoilla on paikalla ihmiset, jotka tietävät tuotteista. Eli se kannattaa hyödyntää, ja rohkeasti mennä juttelemaan.

 

Toki Lepaa 2016 näyttelyssä on myös osastoja, joista voi ostaa kasveja. Kuulemma esim. Tommolan tila tuo myyntiin perennoja.  Lepaan oppilaskunta pitää kasvihuoneessa kasvimyyntiä ja Taimistolla on myynnissä puita, pensaita ja perennoja. Lisäksi monet ostavat Lepaalta hanskoja ja kenkiä, onhan näyttely ammattilaisille.

Saa nähdä, mitä muuta jännää tänä vuonna on tarjolla. Olen itse menossa Lepaalle heti torstaina. Jos tunnistat, niin nykäise hihasta!

Lepaa 2016 -näyttely on to-la 11.-13.8.2016

Kesäterveisin Sari

Ps. Kuvat ovat viime vuoden Lepaa 2015 -näyttelystä

 

Nekon pyöräharalla rikkaruohojen torjuntaa

Kesän edetessä on saanut rikkaruohojen kitkentääkin harrastaa ja suosikki inhokki kitkentä kohde on sorakäytävä, jossa kasvaa kaikenlaiset rikkaruohot. Nyt löysin käytävien kitkentään suosikki vehkeen, Nekon pyöräharan! Pyöräharaa olen kokeillut erilaisilla pinnoilla ja hiekka / sorakäytäviltä lähtee rikkaruoho sillä hyvin. Aikaisemmassa blogissa kirjoitinkin jo pyöräharan käytöstä kukkapenkin reunuksilla ja jättiputken taimien torjumisessa, jossa se myös toimii hyvin. Vihannesmaalla pyöräharalla on kätevä pitää rivinväleistä rikkaruohot kurissa.

 

Nekon pyöräharalla rikkaruohot kuriin

Nekon pyörähara

 

Pyöraharan toimintaperiaate on yksinkertainen, terä katkaisee juuren noin viiden sentin syvyydestä. Tehtiin ihan käyttökoe Lahdessa ja kokeiltiin pyöräharaa puiston hiekkakäytävällä. Käytävä piti saada kantattua ja rikkaruohot pois. Samalle viivalle pistettiin Nekon pyörähara ja akkukäyttöinen hara ja tuloksesta otettiin videon pätkä.

 

 

Omasta mielestäni pyöräharan plussana on, ettei tarvitse muistaa akkua latailla ja työskentelystä ei juuri melua synny. Kantattavasta reunasta tulee siisti ja suora. Pyörähara sinänsä ei ole mikään uusi keksintö, mutta se on tainnut vaipua unholaan ja nyt onkin hyvä ottaa pyörähara taas käyttöön!

 

Inhokki sorakäytävästä ennen ja jälkeen kuvat

sora-alue kaipaa rikkaruohojen poistoa

Sorakäytävälle kertyy aina rikkaruohoja joita on ikävä nyppiä

 

sora-alue harauksen jälkeen ja haravoituna

Pyörähara käsittelyn jälkeen voi rikkaruohot haravoida pois. Näppärää ja nopeata!

 

Uutena ajatuksena itsellä tosiaan on ollut käyttää pyöräharaa myös jättiputken siementaimien torjunnassa paikoissa joissa maasto on siihen sopivaa. Ensi keväänä on tarkoitus kokeilla miten jättipalsamin siementaimet lähtee pyöräharalla. Jättipalsamillahan on matala ja pieni juuristo joten pyöräharalla saa varmasti hyviä tuloksia siinäkin aikaan.

 

Nekon pyöröharalla jättiputken siementaimien torjuntaa

Pyörähara jättiputken siementaimien torjunnassa

 

Rikkaruohot kuuluu tietysti kesään ja niiden kanssa on tultava toimeen. Kesä on kuitenkin edennyt hyvin ja laatikkoviljelmistä saa kivasti satoa. Salaattia on tullut yli oman tarpeen, kun innostuin taas siemeniä laittamaan reilusti… Ensimmäiset tomaatit, chilit ja paprikat saavat väriä ja kurpitsa on jo antanut satoa. Yrtit ovat kasvaneet niin, että laatikko käy pieneksi ja suklaaminttu yrittää karata laatikosta väkisin.

 

tomaatti antaa satoaTomaattia tulossa ja salaattia riittää!

salaattia yli oman tarpeen

Sitruunamelissa, persilja ja suklaaminttu täyttävät laatikon

sitruunamelissa, persilja ja suklaaminttu

 

Pioni on yksi suosikeistani, vaikka itsellä ei niitä nyt olekaan. Ihailen kuitenkin muiden pioneja ja napsin niistä kuvia. Niille joilla lomaa on, niin tässä loma toivotukset!

 

Loma, kesä ja pörriäiset

 

On se kesä vaan ihanaa aikaa! Ja vielä on kesää jäljellä…

 

Terveisin Miia

Kukkakimppu omalta pihalta

Näin kesällä on ihanaa, kun voi tehdä kukkakimppuja oman pihan kukista.  Tähänkin kimppuun ostin vain nuo pionit, sillä en raaskinut leikata omista pioneista kukkia.

0 kukkakimppu pihan kukista juottaminen ensin

Parhaiten kukat kestävät, jos ne ensin juottaa. Eli keräsin erilaisia kukkia, pihajasmikkeesta oksia ja kuunliljan lehtiä ämpäriin, jossa oli vettä. Kukat saavat juoda varjoisalla paikalla useamman tunnin, jotta nestejännitys pysyisi hyvänä.

0 kukkakimppu pihan kukista, alimmat lehdet pois

Seuraavaksi kukat kannattaa esikäsitellä eli kukkavarsista poistetaan kaikki alimmat lehdet, jotka osuisivat maljakkoveteen. Tein tämän kimpun pihalla, kun oli niin kiva kesäpäivä 🙂

0 kukkakimppu pihan kukista

Sitten keräsin kukat kimpuksi.

0 kukkakimppu pihan kukista, sidotaan kuminauhalla

Lopuksi sidoin kukkavarret yhteen kumilenkillä. Näin ne asettuvat paremmin maljakkoon ja niitä voi vielä vähän käännellä.

0 kukkakimppu pihan kukista NEKO Leikkovirkiste

Maljakkoveteen kannattaa laittaa Neko Leikkovirkistettä ohjeen mukaan. Se pitää veden puhtaampana ja kukat kestävät pidempään.

0 kukkakimppu pihan kukista, juhannusilta

Nyt sisällä tuoksuu niin ihanasti pionit ja pihajasmikkeet. Tämä pioni on kuulemma `Sarah Bernhard`. Se on tosi yleinen pihoilla, mutta meillä sitä ei ole, vielä.

Hyvää kesää kaikille!

Terkuin Sari

Puutarhan kuulumiset kesän alussa

Ilmat ovat olleet suosiollisia ja kasvit ovat lähteneet hyvin kasvuun. Kesäkukkia ja kaikenlaisia taimia on taas tullut hamstrattua vaikka päätin, että kohtuudella kasveja tänä kesänä. Sama juttu joka kevät 🙂

Kesäkukkia on pakko saada ja tomaatin, chilin ym. taimet ostan aina Harjulan tilalta. Kun on kerran saanut hyviä taimia, niin mieluusti hankkii taimet aina samasta paikasta. Tässä pieni osa yhdestä käynnistä taimistolla…

 

Kasvit kasvuun Nekon lannotteiden avulla

Ennen istutusta laitan multaan Nekon luonnonlannoite rakeita, jotka ovat hitaasti liukenevia. Kasteluveden mukana annan myös pitkin kesää Nekon luonnonlannoiteliuosta. Tuolla menetelmällä tuntuisi kasvit kasvavan! Merilevärouhe käy myös kaikille kasveille ja Sari kertoikin kirjoituksessaan siitä hyvin, kannattaa lukea!

 

Hyvä juuristo, tiivis kasvuJuuristo kunnossa ja kasvu tanakka

Hyvillä ja kestävillä taimilla on juuristo kunnossa ja kasvu tanakkaa sekä tiivistä. Itsellä helposti tomaatti venähtää ja tulee honteloksi, kun kunnollisia kasvuolosuhteita ei pysty järjestämään. Siksi turvaudunkin luottoviljelijän taimiin, saa kasveja joiden juuristo ja kasvu on kunnossa.

Kylvämäni salaatti on hyvässä kasvussa ja myös sipuli, porkkana ym. mitä nyt tulikaan innostuksissa taas lavoihin laitettua. Itsekin aina yllättyy mitä kaikkea kasvuun lähteekään. Kaikki pussin pohjat kun kolistelee multaan niin sitten saa jännittää mitä siitä syntyykään.

 

Hyvin kasvaa salaatti ja sipuliPääsee jo maistelemaan salaattia ja sipulia

Tuossa aikaisemmin kertoilin marjapensaiden leikkauksesta. Pensaiden parturointi kannatti, ainakin kukkia marjapensaissa oli hurja määrä ja nyt on helpompi leikata nurmikkokin, kun oksat eivät ole maata myöden. Ei pääse taudit ja tuholaisetkaan niin jylläämään, kun pensaat ovat ilmavia.

Viime talvi oli kasvien kannalta huono ainakin Lahden seudulla. Kovat pakkaset tulivat eikä suojaavaa lunta vielä ollut. Itsekin jännitin miten käy uusien perennojen, mutta nehän selvisivät hyvin!

Perennapenkki talven jälkeenPerennat selvisivät talvesta hyvin

Kukat perennapenkkiin sain tuttavan kautta, jolla oli perennoja yli oman tarpeen. Kun ostaa tai siirtää kasveja paikasta toiseen olisi hyvä ottaa huomioon kotilo tilanne alueella jolta kasveja tuo. Jos omassa puutarhassa kotiloita on jo, niin silloin ei niin isoa vahinkoa tulekaan, mutta jos kotiloita ei vielä ole, niin kannattaa miettiä mistä kasveja ottaa. Kotiloiden munat ovat läpikuultavan vaaleita ja nuppineulanpään kokoisia. Ne useasti näkyvät, jos kasvin ottaa pois ruukusta ja tarkastelee juuria ja mullan / purkin rajaa. Jos on niin onnellisessa asemassa ettei kotiloita ole omalla pihalla, niin kannattaa harkita mistä tuo kasveja ja vaikka pestä juurista kaikki multa pois ennen istutusta, ettei vaan istuta kotiloita samalla.

kotilo munii puureunuksen viereenKotilon munia puureunuksen vieressä

Kotilot munivat useasti esim. puureunusten viereen. Munat ovat parin sentin syvyydessä. Itse olenkin ruvennut pitämään reunusten vieret puhtaana rikkaruohoista Nekon pyöräharalla. Kotilot eivät pääse pesiytymään reunusten viereen, kun siinä ei ole kasvillisuutta.

Nekon pyöröharalla on helppo pitää rajausten vieret puhtaana rikoistaNekon pyöräharalla rikkakasvusto kuriin

Kokeilen pyöräharaa myös jättiputken siementaimien torjunnassa. Siitä voi lukea Luontoturvan sivuilta. Pyörähara käy myös kasvimaalle ja käytäville. Otan kuvamateriaalia ja näytän pyöräharan toimintaa paremmin tuonnempana. Ajatus on, että hara katkaisee rikkaruohojen juuret muutaman sentin syvyydestä. Harauksen jälkeen alueen voi haravoida. Säännöllisesti kun haraa, niin rikat pysyvät hyvin kurissa.

 

Kotilo elää 8 vuottaKotilo on pitkäikäinen

Muistutuksena vielä, että kotilo elää noin 8 vuotta ja jopa pidempään. Yksi yksilö tekee 200 muna vuodessa, joten jokainen hävitetty kotilo ja kotilon muna vähentää kotiloiden kantaa tulevaisuudessa.

Terveisin Miia

Latvomista ja kasvun ihmettä

Aurinko on hellinyt ja muutamasta todella kylmästä yöstä huolimatta lavassa harson alla ovat hyvin lähteneet kasvuun sipuli, salaatti, porkkana ja peruna. Erityisen hienoa on saada käydä poimimassa omalta takapihalta salaatti tarpeita! No, siihen nyt on vielä vähän aikaa, ennen kuin sitä omaa salaattia saa, mutta tulossa on. Hitaasti liukeneva Nekon lannoite antaa hyvän pohjan kasvien kasvulle ja sitä laitankin jo istutusvaiheessa mullan sekaan.

sipulit lähtenyt kasvuun

Sipuli on jo hyvässä kasvussa harson alla lavassa

Ei pitäisi mennä taimikauppaan ollenkaan, kun aina sortuu ostamaan jotain… Nyt mukaan jäi erilaisia minttuja, kuten suklaa- ja sitruunaminttua. Aikaisemmin jo ostin yhden mintun ja sitä olen latvonut, koska se pääsi hieman venähtämään.

 

latvominenVenähtänyt minttu kaipaa latvomista

Latvottaessa kasvin latva katkaistaan niin, että jäljelle jää muutamia lehtiä. Latvominen tuuheuttaa ja tiivistää kasvua. Ihan kaikille kasveille latvonta ei sovi, mutta esimerkiksi mintut innostuvat vain kasvamaan entisestään, kun niitä välillä latvoo ja kasvu pysyy tanakkana sekä tiiviinä.

mintun latvominenLatvottu minttu

Noin viikossa on jo tullut uutta kasvua.

latvomisen tulos

Katkaistut varret voi sitten laittaa vesilasiin ja mintun lehtiä voi käyttää vaikka salaatissa tai maustaa niillä kylmän kesäjuoman. Pidemmät latvotut mintun oksat käyvät hienosti myös kukkakimppuihin tuoksua tuomaan!

latvotut vesilasiin

Minttua istuttaessa maahan tai lavaan on hyvä muistaa, että minttu leviää melkoisesti. Helposti käy niin, että mintun kasvu riistäytyy käsistä ja se valtaa enemmän alaa kuin on ajatellutkaan. Rajaaminen on siis tärkeää. Itse istutan mintut ruukkuineen päivineen lavaan. Ruukussa ollessa se ei pääse leviämään liikaa. Rajaaminen on tärkeää kaikilla muillakin voimakkaasti leviävillä kasveilla. Kasvit, jotka leviävät hyvin juuriston tai vaikkapa maarönsyjen avulla on tarpeen rajata jo istutus vaiheessa juurimatoilla tai reunuksilla, että kasvit eivät pääse leviämään luontoon.

Yksi esimerkki hyvin leviävästä kasvista omastakin pihasta on pikkutalvio (Vinca minor). Se viihtyy niin hyvin, että rajauksista huolimatta kasvi meinaa karata väkisin istutus alueen ulkopuolelle. Joka kesäinen homma onkin palauttaa sitä ruotuun ja pitää se varatulla alueella. Pikkutalviohan on kaunis ainavihanta maanpeitekasvi, joka pysyy talvellakin vihreänä.

Pikkutalvio

Muistoja viime talvelta kevään keskelle. Pikkutalvio vihertää talvellakin.

Onneksi kuitenkin talvi on vain kaukainen muisto ja nyt saa ihastella hedelmäpuiden kukintaa.

Omenapuu puhkeaa kukkaan

Omenapuun kukinta on alkamassa

Luumupuun kukintaa

Luumupuukin kukkii jo kauniisti

Jo pelkästään kauniiden kukkien vuoksi pitäisi pihassa olla aina hedelmäpuita! Nyt vain täytyy toivoa, että pölyttäjille on suotuisat säät ja ne jaksavat ahkeroida, jotta syksyllä saa sitten nauttia hedelmistä. Kannattaakin luoda kaikenlaisille pörriäisille hyvät elinolosuhteet pihalla.

Kaikkea kaunista ja vihreää kevääseen!

Terveisin Miia

Maan ja kasvien hoitoon uusi Merilevärouhe

Tämän kevään uutuus Merilevärouhe on odotettu harrastelijatuote. Pitkään merilevää on ollut myynnissä nestemäisenä, ja nyt rouhe mahdollistaa merilevän laajemman käytön kasveilla. Aivan mahtavaa!

000 Neko merilevärouhe, merilevää mansikoille

Luomuviljelijät käyttävät paljon merilevää mansikan viljelyssä. Parantaa kuulemma satoa ja makua. Nyt jos on tekemässä mansikkamaata, kannattaa multaan sekoittaa merilevärouhetta ennen taimien istutusta.

Koska merilevä:

  • parantaa hedelmien laatua ja sadon määrää
  • parantaa lehdistön terveyttä
  • parantaa juuristoa
  • lisää kasvien stressinsietokykyä eli kasvit eivät kärsi niin paljon kuivuudesta, kuumuudesta, kylmyydestä yms. kasveja stressaavista tekijöistä
  • edistää talvehtimista
  • parantaa maan pieneliötoimintaa

000 Neko merilevärouhe, kätevässä muovilaatikossa

Merilevärouhe liukenee hitaasti. Se sisältää paljon erilaisia hivenravinteita, joten se on  maanparannusaine ja kasvien hoitoaine, ei siis lannoite.

000 Neko merilevärouhe, lusikallinen läheltä

Ekologisena pihanhoitajana istutin orvokit viime kesän kasvusäkkimultaan.  Paransin multaa Merilevärouheella ohjeen mukaan  eli 1/2 rkl kesäkukkataimea kohti. Sekoitin rouheen hyvin mullan sekaan ja istutin taimet. Tietysti orvokkeja täytyy nyt kastella lannoitevedellä 🙂

000 Neko merilevärouhe, merilevää vanhaan multaan orvokeille

Tämä on muuten sama kori, johon tein syksyllä syysasetelman oman pihan kasveista.

 

000 Neko merilevärouhe, merilevää nurmikolle

Levitin merilevärouhetta myös siirtonurmikolleni, jotta se pysyy kauniin vihreänä ja kestää paremmin kuivia jaksoja. Tuo siirtonurmikko on niin pieni, että sitä on kiva vaalia ja hoivata. Olin ajatellut ruiskuttaa sitä merilevävedellä, mutta tämä rouhe on paljon kätevämpää levittää nurmikolle.

Syksyllä suositellaan uutta merilevärouhelevitystä. Se kuulemma parantaa nurmikon talvenkestävyyttä. Täytyykin laittaa ylös kalenteriin, jotta muistaa.

000 Neko merilevärouhe, merilevää kasvimaalle

Kasvimaan multaan ja kesäkukkaruukkuihin aion myös laittaa rouhetta, ja sisäkukkien multaan seuraavassa mullanvaihdossa. Merilevärouheen voi siis sekoittaa multaan tai heittää mullan pinnalle ja sen jälkeen vähän harata mullan pintaa.

Taidankin kylvää jo tällä viikolla ekat siemenet kasvimaalle, kun nyt on sopivasti kasvava kuu. Perunan istutus ja porkkanan kylvö onkin vasta kuun loppupuolella.

Kesäisin terveisin Sari

Lannoituksesta voimaa kasveille

Aurinkoa ja lämmintä tuli vihdoin! Lannoittelin kaikki puutarhan kasvit kevään kunniaksi. Nekon luonnonlannoite ”nappula” on helppo tapa lannoittaa. Iskin sitä säkin kottikärryihin ja myös merilevärouhetta kyytiin mukaan. Merilevää olen yleensä antanut kasveille veteen sekoitettuna, mutta rouhe tuntuukin itsestäni kätevämmältä käyttää. Molemmat ovat luomu hyväksyttyjä.

 

Nekon lannoitteita

Annostus luonnonlannoite nappulaan on 1 – 2 dl neliölle elikkäs noin kourallinen. Marjapensaat ovat olleet huonolla hoidolla, joten niille laitoin pari kourallista. Nappula on helppo viskata kasvien tyvelle. Myös perennapenkit saivat osansa ja käyhän lannoite nurmikollekin. Lannoite on hitaasti liukeneva ja sitä tarvitsee laittaa vain kerran kasvukaudessa. Pellettien liukeneminen kestää muutaman viikon.

Merilevärouheessa tarve on todella pieni eli ruokalusikallinen neliölle. Rouhetta onkin helppo ripsauttaa vaikka isolla lusikalla ja merilevähän käy kaikille kasveille puutarhaan, niin syötäville kuin kukkivillekin.

Pihan lannoitekierroksen lisäksi laitoin kasvilavat kuntoon ja kylvin salaatin ja porkkanan siemenet ja laitoin vähän sipulia ja perunaakin tulemaan. Ennen kylvöä sekoitin lavojen multaan luonnonlannoite nappulaa. Tänä vuonna oikaisen ja ostan erilaisia tomaatin ja chilin taimia valmiina. Avomaan kurkun sekä kurpitsan laitan siemenestä. Harsotin kylvökset, pidän huolta kosteus ja ravinnetasapainosta ja sitten pääseekin syömään 🙂 Kesän mittaan lannoitan kasveja vielä Nekon luonnonlannoiteliuoksella, jota laitetaan kasteluveteen.

 

Neko lavaviljelyssä

Ja tietysti piti saada myös jotain kukkivaa edes muutamaan ruukkuun. Lannoke nappulan lisään ruukkuihin jo istutuksen yhteydessä.

 

väriä kevääseen kukilla

Viime vuosina olen päätynyt siihen, että ensi hätään laitan ruukkuihin osaksi keväällä kukassa olevaa perennaa. Tänä vuonna ristikkiä ja mätäsleimua. Ne kestävät paremmin kylmää kuin kesäkukat ja Suomen kevät on kuitenkin arvaamaton… Parin viikon päästä istutan perennat penkkiin ja laitan ruukkuihin tilalle jotain kesäkukkaa.  Tykkään muutenkin vaihdella kesän mittaan ruukussa olevia kasveja, joten tämä on oiva järjestely! Lisäksi laitoin ruukkuun orvokkia, murattia, samettikukista väriä sekä tulilatvan. Tulilatvaa olen ruvennut suosimaan myös ulkoistutuksissa, se kestää hyvin, värit ovat voimakkaat ja kun kukinta on ohi voi tilalle istuttaa ruukkuun jotain uutta kukkivaa ja siirtää tulilatvan vaikka perennapenkkiin. Lehdethän ovat kauniin vihreät vaikka kukkaa ei niin olisikaan.

 

Tulilatva kauniin pinkkinä

Tulilatvoissa on hienoja voimakkaita värejä ja kukkaakin löytyy kerrottuna ja ei kerrottuna.

 

tarharistikki

Sinistä väriä ruukkuun keväällä saa tarharistikillä. Kukinnan jälkeen sen voikin siirtää perennapenkkiin ja laittaa ruukkuun tilalle jotain uutta silmäniloa.

 

mätäsleimu ja orvokki

Mätäsleimukin saa kukkia ruukussa

Äitienpäivä lähestyy ja sitähän voisi tehdä vaikka koriin jonkin pienen istutuksen äipälle! Täytyy miettiä, ristikillä ja tulilatvalla ainakin saisi väriä elämään ehkä sekaan jotain valkoista  🙂

 

Terveisin Miia

Kesän odotusta ja ongelmakasvit

Vaikka koleita kelejä on ollut muutamana päivänä, niin silti kevät etenee ja kaikenlaista ihanaa vihreää pukkaa maasta! Nyt kannattaakin omaa pihaa ja ympäristöä seurata. Kasvithan ovat ihania, mutta joukkoon mahtuu niitä ei toivottujakin. Pahin taitaa olla jättiputki, joka on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa.

Vieraslajeista puhutaan silloin, kun ihminen on lajin tuonut uudelle alueelle tarkoituksella tai tahattomasti. Vieraskasvilajit ovat tuotu usein puutarhakasveiksi ja puutarhoista ne ovat sitten levinneet ympäristöön. Näin on käynyt jättiputkelle, jättipalsamille, komealupiinille ja monelle muulle. Maansiirrot ja puutarhajätteen huolimaton käsittely ovat vieraskasvilajien yleisimmät leviämistavat.

Ongelmalliset kasvit kannattaa opetella tunnistamaan jo keväällä. Tässä muutamia esimerkkejä, joita kannattaa erityisesti omalta pihalta ja ympäristöstä tarkkailla.

vanhempi jättiputki kasvusto lähtee keväällä aikaisin kasvuunJättiputken vanhempi kasvusto keväällä

Jättiputken siementaimet lähtevät kasvuun myöhemmin keväällä. Siementaimet olisi helppo kitkeä pois, niillä kun juuri on vielä pieni.

jättiputken siementaimet lähtee kasvuun myöhemmin keväälläJättiputken siementaimi

Jättiputken torjuntaan kannattaa alkaa heti, kun sellaisen näkee. Tehokkaana aseena taistelussa on lapio. Näin keväällä muu kasvillisuus on vasta heräämässä, kun jättiputki jo ponkaisee nopeaan kasvuun. Torjunta on turvallista ja helpompaa tehdä silloin, kun jättiputki on pieni. Nelimetrisen kukkivan kasvin torjunta onkin sitten hankalampaa.

Torjuttaessa tärkeää on muistaa suojautuminen! Jättiputki on valolle herkistävä kasvi. Jättiputken kasvineste iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa saa aikaan palovammankaltaisia oireita. Iholle ei siis kasvinestettä kannata päästää. Jättiputki on ”mehevä” kasvi ja vartta tai lehtiä katkaistaessa nestettä roiskahtaa helposti. Sadeasu, kasvosuojain ja kumipintaiset käsineet ovat varsinkin ison kasvuston käsittelyssä tärkeät. Myös pientä siementaimea käsitellessä kannattaa olla varovainen, pienenkin kasvin kasvineste iholla voi aiheuttaa oireita. Tarkempia ohjeita jättiputken torjuntaan löytyy www.luontoturva.fi sivulta.

Kansallinen vieraslajilaki ja asetus tulivat voimaan vuoden alusta ja velvoittavat torjumaan laissa ja asetuksessa nimettyjä lajeja. Suomessa esiintyvistä kasveista hävitettäväksi nimetään tällä hetkellä armenianjättiputki, kaukasianjättiputki, persianjättiputki sekä keltamajavankaali. Kaukasianjättiputki on Suomessa yleisin ja muutkin jättiputkilajit muistuttavat toisiaan, joten yleisesti puhutaan vain jättiputkista.

 

Asetuksessa ja laissa nimetään vasta muutamia kasveja, mutta onhan niitä muitakin ongelmallisia kasveja. Jättipalsami esimerkiksi leviää hurjasti.

Jättipalsamin kasvua huhtikuussaJättipalsamin taimet keväällä

Jättipalsamin taimi olisi helppo kitkeä nyt pois

Jättipalsami on keväällä niitä aikaisin kasvuun lähtijöitä ja jos pihassa on edellisenä kesänä jättipalsamia ollut, kannattaa aluetta tarkkailla. Torjuntaan voi ruveta heti kun kasvi lähtee kasvuun. Pienen alueen kasvit ovat helppo kitkeä heti keväällä pois. Jättipalsamin torjunnassa ei tarvita suojavarustuksia, toisin kuin jättiputken torjunnassa. Jättipalsami leviää siemenestä, joten siementen leviäminen täytyy estää.

Sitten on tietysti mielipiteet jakava komealupiini.

Vieraslajeista lupiini herää aikaisin kevääseen, luontoturva.fiLupiinin alkuja huhtikuussa

Lupiini valtaa helposti alaa muilta kasveilta ja muokkaa maata niin, että ketokasvit eivät siinä viihdy. Jos pihassa on vasta muutama lupiinin alku, kannattaa ne kiireesti kaivaa pois. Lupiinin siemen säilyy maassa itämiskykyisenä vuosikymmeniä, joten siementämään sitä ei kannata päästää.

Lupiini peltoLupiinien valtaama pelto

Kukkiessaan lupiini on kieltämättä kaunis, mutta kukinnan jälkeen ei niinkään…

Kukkinut lupiini talventörröttäjänäKesällä kukkinut lupiini keväällä

Onneksi todella ongelmallisia kasveja on kuitenkin vähän, mutta ne on hyvä opetella tunnistamaan ja torjumaan.

 

Kevät on ihan parasta aikaa, kun ympäristö muuttuu koko ajan. Juuri nyt on hyvää aikaa kävellä ympäri pihaa ja suunnitella tulevaa kesää. Kevät lannoitukset kannattaa hoitaa nyt. Nekon sivuilta löytyy hyviä vaihtoehtoja lannoitukseen. Luonnonmukaiseen lannoitukseen voi käyttää Nekon merilevärouhetta ja luonnonlannoiteliuosta sekä luonnonlannoitetta rouheena.

Itse haaveilen korotetusta perennapenkistä, jossa olisi perhosia houkuttelevia kasveja. Entistä mökkiäni kaiholla muistelen, siellä kun tuntuivat viihtyivät kaikenlaiset kasvit ja ötökät. Vanhoja kuvia mökiltä katselin ja tässä suosikkini, tällainen näky olisi hieno ensi kesänäkin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaikenlaisia ötököitä kannattaa suosia ja järjestää niille hyvät olot pihalla. Viime vuonna sain ötökkähotellin ja nyt seurailen ketä siellä käy.

Linnunpönttöjä pitäisi olla joka pihassa. Siinä on luonnonmukainen torjunta parhaimmillaan, kun linnut popsivat kasvien kiusana olevia hyönteisiä!

yksiö vailla asukkejaTässäkin olisi hyvä yksiö järvinäköaloin vielä vapaana!

Luonnosta on mukava seurata vuodenaikojen vaihtelua. Äitienpäivän tietää lähestyvän, kun valkovuokot kukkivat!

Valkovuokot kukkivatValkovuokkojen kauneutta

 

Juuri nyt metsässä liikkuessa voi nähdä vaaleanpunaisen väriläiskän, joka on näsiä.

näsiä

Keltaista väriä maisemaan tuo kevätlinnunsilmä

kevätlinnunsilmä

 

Luonto jaksaa aina yllättää ja nyt liikunkin kamera kaulassa sekä töissä että vapaalla. Kesäkukkia tekisi mieli jo kotiin kantaa, mutta täytyy kai vielä odottaa hetki, että ilmat lämpenee. Lämpöisiä ilmoja odotellessa katselen luonnon järjestämää ilmaista kevätnäytöstä 🙂

Keväisin terveisin Miia

Kevät puuhastelua puutarhassa

On niin upea auringonpaiste ja kevättä rinnassa, että en malta olla kirjoittamatta muutamia kevääseen liittyviä juttuja. Viime kirjoituksessa kerroin ottavani norjanangervon oksia sisälle maljakkoon,  siis hyödän oksia. Ja tässä kuvassa syy miksi.

norjanangervon hyödetty oksa

Norjanangervon hyödetty oksa on niin kaunis!

 

Nautin auringosta ja pääsin leikkaamaan muutamia marjapensaita, jotka kaipasivat kipeästi hoitoa. Pensaat olivat melkoista risukkoa ja ruohonleikkuukin pensaiden ympäriltä oli hankalaa. Olen aika ronski leikkaaja ja surutta leikkasin puolet oksista kokonaan pois. Herukalla on hankala saada leikattua oksat aivan maanrajasta, mutta mahdollisimman alhaalta ne pitäisi saada pois. Vanhoissa pensaissa on useasti pitkiä tappeja, kun oksia ei ole leikattu alhaalta asti. Vaikeuttaa hoitoa jatkossa ja sienitauditkin pääsee iskemään tappeihin.

tämä herukkapensas kaipaa leikkaamista

Hoitoa kaipaava herukkapensas…

Tämän risukasan parturointi ei kauaa vienyt ja tuloksena tuli melkoisen paljon hoikempi ja ilmavampi pensas  🙂  Ilmava pensas kestää paremmin terveenäkin, kun ilma pääsee kiertämään eikä oksat hankaa toisiaan.

leikkaamisen jälkeen herukkapensas on ilmava

Leikattuun pensaaseen jätin noin 20 oksaa

Jatkossa pensasta parturoidaan useammin ja tuetaan tarpeen mukaan. Lannoittaminen on myös tarpeen. Pensaille on kalkkia laitettu vielä lumen ollessa maassa, mutta kevätlannoitusta laitetaan myös nyt. Neko luonnonlannoitetta käyn nakkaamassa pensaille (sopii myös nurmikolle), pari kourallista per pensas. Helppoa käyttää ja on pitkävaikutteinen. Seuraan kesän mittaan mitä tälle parturoidulle ja lannoitetulle pensaalle kuuluu. Alueella nurmikon on vallannut sammal, joten kalkkia, lannoitusta, ilmausta ja hiekkaa kaipaisi koko piha. Sammalpoistajaa voisi myös käyttää. Nurmikon leikkuun jälkeen mietoa sammalpoistaja liuosta kastelukannulla sammaloituneelle nurmikolle. Sammal siitä pikkuhiljaa väistyy ja tilalle tulee nurmikko.

Nyt voi vielä käydä katsastamassa omien marjapensaiden ja puiden tilanteen ja kevätruiskutetta käyttää, jos tilanne sitä vaatii. Ruiskutetta käytetään hedelmäpuupunkin, omenakempin ja lehtikirvojen talvimuniin. Ruiskutetta käytetään, kun pensaiden ja puiden silmut eivät ole vielä auenneet,  lämpötila on yli +7 astetta, ei yöpakkasia eikä kova tuuli. Ja tarkemmat käyttöohjeet kannattaa lukaista purkin kyljestä ennen käyttöä.

nyt on oikea aika käyttää kevätruiskutetta

Oikea aika käyttää kevätruiskutetta, kun silmut ei ole vielä auenneet

Viimeksi laitoin kuvan kempin munista ja tässä vielä kuva mustaherukalla olevasta kirvan munasta. Jos omissa marjapensaissa viime kesänä on lehdet sykeröityneet ja menettäneet väriään on syyllinen voinut olla kirva. Mustaherukalla viihtyy useat eri kirvalajit. Kirvoja seuraa myös muurahaiset, jotka pitävät kirvojen erittämästä mesikasteesta. Jos siis puussa tai pensaassa on muurahaisia ovat ne ehkä paikalla kirvojen houkuttelemana.

Kirvan muna mikroskoopin läpi

Kirvalla kiiltävän musta muna

 

Pakko vielä kertoa yksi havainto, jonka tein. Näin keväällähän on tietysti hyvä suojata arat havut varjostusverkolla. Aurinko paistaa ja maa on jäässä, joten kasvi ei saa vettä. Tuloksena on ruskea havu. Suojaukseen kannattaa kiinnittää kuitenkin huomiota. Jos suojaa silloin, kun lumi on vielä maassa voi käydä kuten kuvassa. Alaosa on jäänyt ilman suojaa. Huonolla tuurilla tässä tuloksena on havu, jolla on ruskea alaosa. Suojaus kannattaa siis tehdä huolella ja suojata alaoksatkin.

varjostusverkko on laitettava maahan asti

Varjostusverkko kannattaa laittaa maahan asti

Kevään tietää olevan hyvässä vauhdissa, kun näkee sinivuokkoja!

Sinivuokot tuovat kevään

 

Ei niin toivottu kevään merkki on lehtokotilot… Muutama reipas kotilo tuli minua vastaan sarvet iloisesti heiluen hiekkatiellä sateen jälkeen.

lehtokotilokin kertoo keväästä

Vähäluminen ja kylmä tammikuu ei siis ainakaan tätä kaveria lannistanut. Kotilon torjuntaa on tiedossa jatkossakin! Juuri onkin ilmestynyt uusi kirja, joka käsittelee kotilon torjuntaa ja se onkin yöpöydällä odottamassa lukemista.

Keväisin terveisin Miia

 

Marjapensaat ja omenapuut mielessä

Itselläni on muutama marjapensas ja leikkasin lumen maahan painamia oksia sekä vanhoja ränsistyneitä oksia pois mahdollisimman läheltä maanrajaa. Samalla otin oksia sisälle hyötöön. Leikkasin oksia marjapensaista ja omenapuusta, laitoin maljakkoon vettä ja oksat sinne. Vajaassa viikossa silmut aukeavat ja rupeavat vihertämään. Oksien hyötämisestä on se hyöty, että näkee aukeaako oksan silmut kunnolla ja näyttääkö lehden alku terveeltä.

Mustaherukallakin esiintyy useita eri kirvoja, jotka voivat aiheuttaa lehtien ja versojen sykeröitymistä ja käpristymistä. Lehtiin voi myös tulla poikkeavaa väritystä. Hyötäessä oksia seuraa silmujen avautumista ja lehtien muodostumista. Kannattaa vaikka nimetä oksat teipin palasiin, jos näytteitä on paljon eri pensaista ja puista. On hyvä tietää mistä pensaasta oksa on otettu, jos hyötäessä ilmeneekin, että pensaassa on tuholaisia.

oksat hyödössä

Oksia hyödössä

Myös muita kuin marjakasveja voi hyötää. Oma suosikkini on norjanangervo ja sitä myös otin nytkin hyötöön. Norjanangervossa on niin risuiset, väkkyrät oksat ja silmut aukeavat nopeasti kauniin heleän vihreänä. Saa taas kimppuihin ja askarruksiin materiaalia samalla 🙂

 

5 pvä hyödöstä

Herukan silmut avautuvat jo viidessä päivässä

Erityisesti mustaherukkalla kannattaa juuri nyt tarkkailla silmuja. Silmujen pitäisi olla kauniin suippoja. Jos silmu on pallomainen, on silmussa todennäköisesti mustaherukanäkämäpunkki, joka on mustaherukan pahin vihollinen. Silmut turpoavat palloiksi, koska niiden sisällä on punkkeja. Silmut joissa on äkämäpunkkeja vahingoittuvat, eivätkä kehity eli lehdet ja marjat jäävät tulematta. Lisäksi mustaherukanäkämäpunkki levittää suonenkantotaudin aiheuttajavirusta, joka vähentää mustaherukan satoa.  Jos mustaherukalla pullistuneita pallomaisia silmuja on vain muutamia, voi silmut tai oksat kerätä vaikka tyhjään maitopurkkiin ja polttaa. Jos koko pensas on täynnä äkämäpunkin vioittamia silmuja kannattaa pensas leikata alas, ennen kuin silmut puhkeavat ja äkämäpunkit lähtevät liikkeelle. Uusiin pensaisiin äkämäpunkit pääsevät tuulen mukana.

 

äkämäpunkki

Terve mustaherukan silmu on kauniin suippo. Äkämäpunkin vaivaama silmu on pallomainen, kuten kuvassa alhaalla oikealla oleva silmu. Pallomaisen silmun erottaa helposti pensaasta ja pallomaiset silmut kannattaakin poistaa.

 

Jos kaikki on kunnossa näyttää herukan oksa hyödön jälkeen tältä.

herukalta hyödetty oksa

 

Jos sattuu omistamaan mikroskoopin niin aukeaa ihan uudenlainen maailma! Oksia, silmuja ja lehtiä voi tutkailla ja löytää vaikka mitä. Tavallisesta suurennuslasista voi aloittaa, jos ei ole mikroskooppia. Jos haluaa löydöksestään ottaa kuvan voi kokeilla kuvata suurennuslasin läpi. Suurennuslasi haluttuun kohtaan ja kamera hyvin lähelle lasia. Kannattaa kokeilla.

Puutarhakoulusta paloi ikuinen muistojälki mieleen seuraavasta rallatuksesta, omenapuussa olevista munista: kempillä keltaiset munat, punkilla punaiset, kirvalla kiiltävän mustat. Eli nyt omenapuita tutkimaan!

 

omenapuun kannus

Omenapuulla kannattaa tutkia erityisesti nuolen osoittamaa kohtaa eli kannusta. Tämä kuva on otettu liki satavuotiaasta omenapuusta, joka on erityisen hyvä tutkimuksen kohde, koska puussa on melko lailla kaikki mahdolliset tuholaiset ja taudit. Puuta pidetäänkin pihan kaunistuksena, ei niinkään sadon takia, vaikka puu kyllä tuottaa hyvänä vuonna edelleen paljon omenoita. Näin vanhat puut ovat todella upeita! Itselläni ei tosin tällaista ole, mutta käyn ihailemassa puuta tätilläni.

 

keltaisia kempin munia omenapuun oksalla

Kempin keltaisia munia omenapuussa

Kevätruiskutteen käytöstä vinkkejä Sari on kirjoittanut Nekon blogissa 10.4.2014. Kannattaa lukaista.

Kevätruiskutehan on parafiiniöljypohjainen torjunta-aine, joka tehoaa hedelmäpuupunkin, omenakempin ja lehtikirvojen talvimuniin.

Kevät tulee harppauksin ja luonnossa tapahtuu juuri nyt paljon. Kamera kaulaan siis  ja puutarhaa sekä ympäristöä tutkimaan!

Terveisin Miia