Tunnelmia Lepaan näyttelystä 2018

Elokuussa kannattaa aina suunnistaa Lepaan suuntaan, jossa pidetään puutarha-, viher- ja kiinteistöalan ammattinäyttelyt. Tänäkin vuonna näytteilleasettajia oli liki 200 eli jokaiselle löytyi varmasti jotain kiinnostavaa.

Neko on perinteisesti esillä Lepaalla ja tänäkin vuonna oli Paula taas ideoinut hienon osaston. Arvonnassa palkintona oli nyt kukkasipuleita ja voittaja selviääkin pian. Kesä on taas kääntymässä syksyyn joten kukkasipulit ovatkin kohta ajankohtaisia.

Lepaan messut on mukavan rento tapahtuma ja sääkin suosi.

Lean kanssa nautittiin messujen tunnelmasta Nekon osastolla ja päästiin taas jutuille monen puutarhasta innostuneen ihmisen kanssa. Nekohan on perustettu 1941 Hämeenlinnalainen yritys ja olikin mukava kuulla, että Nekon kasviravinteen käyttö on siirtynyt oppina äidiltä tyttärelle!  Ei kuulemma kannata vaihtaa tuotetta minkä on hyväksi todennut 😊

Hieno huomionosoitus oli Nekon matokakalle näyttelyjärjestäjien myöntämä uutuus tunnus!

Kotipuutarhureiden lisäksi Nekolta löytyy tuotteet ammattiviljelijöillekin, jolloin pakkauskootkin ovat isoja aina 1000 litran kontteihin asti. Hivenlannoitteita tarvitseville löytyy mm. mangaania, kuparia ja magneesiumia.

Ammattiviljelijöille Nekolta

Kotikäyttöön ja viherrakentamiseen Nekolta

Pikaisesti pääsin itsekin katselemaan messujen antia. Jo pelkästään Lepaan ympäristön takia kannattaa messuille tulla!

Alueella näkee ihan oikeasti miltä mikäkin kesäkukka näyttäisi kukkapenkissä. Kasvit on nimetty nimilapuin, joten ei tarvitse arvailla mikä kasvi on kyseessä. Uutuuksia oli taas esillä ja nyt saikin hyvän käsityksen mitä on ensi vuonna tulossa markkinoille.

Sieniyrtti ei vielä ole kovinkaan tunnettu, mutta ehkä ensi kesänä sitäkin on jo paremmin saatavilla. Itse ainakin haluan tähän tutustua lähemmin! Sieniyrttiä voisi käyttää vaikkapa wokkiruokien maustamiseen. Kasvissa pitäisi olla tosiaan sienenmaku.

Sieniyrtti

Tarhahuovinkukka on yksi suosikeistani kesäkukissa, sitä kun ei tarvitse nyppiä ja se kestää kuivuuttakin hyvin. Joskus tuppaa käymään niin, että unohdan kastelun, mutta huovinkukka ei siitäkään ole ollut millänsäkään. Nuupahtanutkin kasvi on ponkaissut takaisin pystyyn saatuaan vettä.

Tarhahuovinkukka on mainio kesäkukka

Lepaalla ihan parasta oli kärhöjen ja rypäleiden näyttely, jonka oli järjestänyt Roogojan tila Virosta. Pääsi ihan oikeasti katsomaan minkälainen kukka milläkin kärhöllä on. Eikä ole tullut ajatelleeksikaan miten paljon on rypälelajikkeita! Nyt pääsi joitain ihan maistamaankin. Suomessa avomaallakin menestyviä rypälelajikkeita on tullut markkinoille ja siinä olisikin taas yksi asia mistä voisi ottaa paremmin selvää ensi kesänä. Olisihan se hienoa saada omia rypäleitäkin…

Kärhöjen ja rypäleiden esittely Lepaalla, Roogojan tila Virosta

Vihannesten tunnistamistakin sai kokeilla, ihan tällaisia ei oma kasvattamana tullut kyllä tänäkään vuonna…

Onko vihannestietous hallinnassa?

Ohjelmaa Lepaalla oli monenmoista, yhtenä oli begonia työpaja, jossa pääsi kokeilemaan kankaan painantaa begonialla. Koneita ja laitteita on Lepaalla aina esillä paljon ja jos ei isot koneet nyt kiinnostaneet niin hauska oli katsella Matti Kastisen pienoismalleja koneista ja kuulla tarinoita niihin liittyen.

Vähän pienempiä koneita Lepaalla

Ja tällaisen työauton haluan ehdottomasti! Sopisi juuri passelisti Luontoturvalle 😊

Suuri kiitos kaikille, jotka poikkesitte Nekon osastolla Lepaalla! Ensi vuodeksi voi kalenteriin jo merkata 15.–17.8.2019, jolloin taas Lepaalla tavataan.

Kiittäen Miia ja Lea

 

Viljelypalstoilta satoa ja silmäniloa

Juuri nyt viljelypalstat notkuvat satoa ja silmänruokaa saa ihanan värikkäistä kukista. Kävin nauttimassa viljelypalstojen tunnelmasta Hollolassa sekä Lahdessa, aivan ihania paikkoja!

Jos omaa viljelysormea syyhyttää eikä omaa maaplänttiä ole, kannatta ensi kevääksi kysyä omalta paikkakunnaltansa vuokralle viljelypalstaa.

Juttelin muutaman palstaviljelijän kanssa ja yleinen mielipide oli, että sielu lepää, kun saa puuhastella ja syödä itse kasvattamiaan kasviksia.

Palstoilla näkyi erilaisia kaaleja, salaatteja, sipulia, valkosipulia, yrttejä, perunaa, pinaattia, punajuurta, kesäkurpitsaa, kurkkua, tomaattia, marjapensaita…

Tämä kesä on ollut palstaviljelijöillekin kova, pelkästään veden kantamiseen on mennyt hurjasti aikaa ja voimia. Aarinkin viljelyksille joutuu kantamaan useampia ämpäreitä vettä, mutta siinä kuulemma pysyy kunnossa 😊 Ja kasvit kasvaa, kun niille puhuu ja omakin mieli kevenee, kun pääsee puhumaan muiden viljelyyn hurahtaneiden kanssa.

Silmäniloa ihmisille ja hyötyä hyönteisille

Eräs rouva kuvailikin palstaviljelyä seurustelukerhoksi ja mielen kohottajaksi.

Vuokrattavat viljelypalstat voivat olla monivuotisia tai joka vuosi muokattavia alueita ja se täytyy ottaa huomioon valitessa kasveja palstalle. Joka vuosi muokattavilla palstoilla monivuotisten kasvien kasvattaminen ei onnistu. Palstojen säännöissä on myös eroja ja niihin kannattaa tutustua huolella. Esimerkiksi monella paikalla ei saa laittaa helposti leviäviä monivuotisia kasveja, kuten maa-artisokkaa. Kannattaa myös ottaa selville miten palstoilla hoidetaan kastelu.

Lahdessa viljelypalstat käännetään syksyllä ja äestetään keväällä. Palstojen jako suoritetaan keväällä. Viljeltävän aarin saa vuokrattua hintaan 45 € / kausi. Uutuutena Lahdessa on vuokrattavat viljelylaatikot, joissa on mullat valmiina ja sinne sitten vain kasveja oman maun mukkaan.

Lahdessa tilauksesta palstoille toimitetaan myös multaa, katteita, kalkkia, harsoa ym. mitä nyt voikaan viljelyssä tarvita. Tämä helpottaa varsinkin autottomia ihmisiä, kun voi tilata tarvittavat tavarat suoraan oman palstansa viereen.

Hollolassa ihastelin monivuotisia viljelypalstoja, joissa pääsee ihailemaan vuosien työn tulosta, kun palstat muistuttavat kesämökkien pihoja marjapensaineen. Hollolan palstojen kausivuokra on 16 € / aari. Hintaero Lahteen selittyy mm. sillä, että Lahdessa vuokraan kuuluu vuosittainen maanmuokkaus ja karjanlantaa sekä hiekkaa toimitetaan vuokraajien käyttöön pellon laidalle. Hollolan palstojen huollosta vastaa vuokraaja itse.

Satoa tulee välillä yli oman tarpeen ja siitä saa sitten osansa sukulaiset ja ystävätkin. Ainakin papuja, pinaattia ja kesäkurpitsaa on kuulemma tullut yli oman tarpeen ja marjapensaat notkuvat sadon painosta.

Huomaa kuvassa kurpitsan alla oleva styroksi, joka pitää sadon irti maasta. Hedelmä säilyy paremmin, jos se on irti kosteasta maasta.

Kaikenlaisilla konsteilla yritetään pitää myös lehtokotilot poissa ja siinä on auttanut kuuma ja kuiva kesä. Yksi kokeilu Hollolan palstoilla on ollut laittaa palstan reunaan kasveja, joiden yli kotilot eivät mielellään tule. Tässä on kokeiltu kotiloesteenä isorikkoa käytävän ja viljelyksien välissä.

Eihän se sato itsestään valmistu vaan työtä joutuu tekemään ja paljon. Pelkästään rikkaruohojen pitäminen kurissa on jo aikaa vievää, mutta kyllähän tällaisessa viljelypalstassa silmälepää!

Upeasti hoidettu viljelypalsta! Selvästi omistajansa silmäterä.

Ei voi kuin nostaa hellehattua ihmisille, jotka ovat tässä kuumuudessakin jaksaneet ruokkia, juottaa ja puhua kasvinsa pyörryksiin sekä pitää rikkakasvitkin poissa ja ympäristönsä siistinä! Nyt kasvit kiittävät ja antavat parastaan eli satoa on notkuvat pöydät täynnä.

Jos vähänkin mietityttää olisiko sinusta palstaviljelijäksi niin ehdottomasti kannattaa kokeilla! Palstoilla saa neuvoja ja apua kokeneemmilta ja mestariviljelijäksihän sitä tulee vasta kokemusten kautta 🙂

Loppukesän terveisin Miia

Amerikkalaiset lihansyöjäkasvit vuonna 2018

Moikka kaikki! Siru täällä taas kirjoittelee 🙂

En ole täällä kirjoitellut pitkään aikaan. Aika on viereähtänyt nopeasti täällä sitten huhtikuun jolloin saavuin tänne Virginiaan (taas kerran).  Kesissä on kuuden kuukauden viisumi, mutta henkilökohtaisten asioiden takia taidankin jäädä tänne pitemmäksi aikaa. Työskentelen kolmatta kesää Meadowvie Biological Research nimisellä voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen piirissä. Asun ja työskentelen samalla tontilla eikä minulta vaadita vuokranmaksua.

Niille jotka eivät ole koskaan kuulletkaan paikasta, kuten kuvittelen, MBRS:n tavoite on suojella ja palauttaa lunnonvaraiset tötterölehtilajit Virginian ja Marylandin osavaltioiden alueille viiden askeleen prosessin avulla, tutkimuksen, löytöjen tekemisen, kasvien lisäämisen, luontoon palauttamisen ja opettamisen kautta. Yhdistys omistaa kaksi luonnonsuojelualuetta. Minun tärkein tehtäväni on myydä täällä lihansyöjäkasveja (joo ne on muun muassa tötterölehtiä) harrastajille, jotta saataisiin varoja, ja ne varat voitaisiin keskittää maa-alueiden ostamiseen, jotta lisää kasveja voitaisiin istuttaa luonnonsuojelualueillemme.

Keväällä tötterölehdet (Sarracenia-suku) kukkivat ennen kuin ne alkavat tekemään lehtiä.
2 kuukautta myöhemmin edellisen kuvan otosta samat kasvit (Sarracenia leucophylla, valkotötterölehti) näyttävät tältä. On ehdottomasti yksi mun lempparilajeista!

Toukokuussa on kaksi isoa kasvimyyntiä, yksi Richmondissa ja toinen Washington D.C:ssä. On huippua myydä näitä päheitä kasveja muiden tavallisten myyntikojujen seassa.  Lisäksi me poltimmetoukokuussa (oikesti) toisen luonnensuojelualueemme Virginian Sussexin osavaltiossa. Tuli on erittäin tärkeä tekijä pitä tulee tötterölehtiekosysteemiin, koska se poistaa varjostavan aluskasvillisuuden sekä lehtipuutaimet, jolloin vallalla oleva pitkäneulasmänty (Pinus palustris) pääsee kasvamaan paremmin, koska se kestää maatopaloja erittäin hyvin. En ole päässyt osallistumaan maastopalon tekemiseen, mutta meillä oli iso työryhmä, joukossa ammattilaisia ja ensikertalaisia kuten minä.

On mahtavaa olla mukana kasvibisneksessä joka oikeasti tekee luonnolle hyvää! Itsekin poltin muutamiakymmeniä neliömetrejä,oli kuumaa ja hyvin paloi.
Palon jälkeen keltatötterölehdet (Sarracenia flava) nousevat urakalla taivasta kohti. Nämä kasvit rakastavat valoa ja haluavat kasvaa märässä maassa, eli suolla!

Kesäkuussa alkoi olla jo kuuma, mutta muutamat vapaaehtoiset sekä meidän aseman väki on ollut kiireistä ja sama pätee tähän alkaneeseen heinäkuuhunkin. Tällä hetkellä ei ole satanut yli 2 viikkoon eikä sadetta ole näkyvissä tulevallekaan viikolle, paitsi muutamat epävarmat ukkoskuuromahdollisuudet. Niin, kesä on täällä taas kuuma. Lämpötilat ovat 30-37 asteen luokka, kosteusskertoimen kanssa lämpötila tuntuu 43 asteelta. Ulkona ei viitsi työskennellä pitkään, edes varjon ja tuulettimen alla, koska kuumuus ja sitten toi korkea kosteus luo sellaisen nihkeän ja tunkkaisen olotilan, sitten kun vielä käsittelee kasveja, ja tulee sitä mukaan likaiseksi niin on kiva herätä aamulla aikaisin ja tehdä työt ennen keskipäivää.

Kuva otettu pari päivää sitten, heinäkuussa 2018. Kuvassa näkyy tötterölehtiä ja kimmeltäviä kihokkeja.

Meillä on tällä hetkellä paljon myyntiä internetin  eBay sivuilla. Tähän aikaan kesästä käy kaupaksi erityisesti erilaiset Sarracenia flavan muunnokset ja erilaiset tötterölehtiristeymät. Ihmiset ovat intoa täynnä ja kamppailevat nettihuutokaupassa saadakseen kasvinsa. Se fakta että olen ollut täällä meistä työntekijöistä pisimpään heijastuu vakaana tietämyksenä mikä myy ja mikä ei. Lisäksi asiaan kuuluu myös mikäkokoiset kasvit lähetetään vastaaottajille ja miten paketoidaan kasvit hyvin. Mä tykkään työstäni paljon. Kieli ei tuota niin paljon vaikeuksia vaikka joskus edelleen kaverit heittävät vitsiä enkä minä ymmärrä kontekstiä joten se jää siihen se ymmärrys, hehe. Oon mielestäni älyttömän onnekas että olen täällä, se edelleenkin tuntuu välillä unenomaiselta herätä Amerikassa (!) Minä Suomi- blondi täällä  muiden joukossa 🙂

Yhden tällaisen punaisen keltatötterölehden hinta nousee yli kahteen sataan euroon.
Keltatötterölehtiä

Seuraavassa postauksessa oon ajatellut käsitellä ainakin sitä minkälaisia kasveja täällä myydään kesäaikaan. Ainakin palmuja ja muita trooppisen näköisiä kasveja on täällä paljon enemmän myynnissä.

Terveiset täältä! Kello on 8:02pm.

Siru Nurminen

Puutarhaterapiaa avoimissa puutarhoissa

Lea suunnisti avoimiin puutarhoihin Hyvinkään suunnalla, minä kävin  ottamassa puutarhaterapiaa Lahden suunnalla Villähteellä Marjo Nevavuon vihreässä puutarhassa. Puutarhassa oli niin paljon katseltavaa, että aikaa olisi saanut menemään helposti koko päivän!

Avoimet puutarhat Marjo Nevavuon vihreä puutarha

Puutarhan polut johdattelivat katsojat puiden ja pensaiden paljouteen. Hevoskastanja, katsura, sateenkaarijalava, syyskimikki, kanadanhemlokki, ruusuja, angervoja, hedelmäpuita, kesäkukkia, vihanneksia ja vaikka mitä. Lajien ja lajikkeiden kirjo oli hengästyttävä!

Perennoja oli paljon ja suosikkini oli sininen jalokurjenpolvi. Aivan ihanan värinen! Myös alppipiikkiputki kuuluu suosikkeihini.

Ideoita omaan pihaan saa kun kiertelee katselemassa muiden oivalluksia ja samalla näkee kasvien kasvutapoja ihan oikeasti. Sopivaa köynnöstä jos mietti niin Nevavuon puutarha antoi siihen paljon ideoita. Kiinanlaikkuköynnös on kirjavine lehtineen kyllä kaunis.

Kiinanlaikkuköynnös

Tässä puutarhassa sai silmäniloa, mutta myös syötäviä kasveja kasvatettiin lavoissa, ruukuissa ja amppeleissa. Terassilla aamukahvia juodessa voi samalla napsia mansikoita amppeleista!

Puutarhassa käyskentelyn lomassa sai istahtaa keinussa, terassilla, paviljongissa tai leikkimökin suojissa. Vesiaihe rauhoittaa mieltä. Pölyttäjiäkään ei oltu unohdettu, suojaa pörriäisille tarjosi hyönteishotellit.

Kesäkukat, puut, pensaat ja perennat muodostivat upean kokonaisuuden. Osaan kasveista oli laitettu nimet esille ja puutarhan omistajilta sai kysyä jos ei tullut nimi mieleen jostain kasvista. Puutarhan työkaluillekin oli varattu oma paikkansa.

On hienoa päästä kurkistamaan puutarhoihin, joita on intohimolla tehty. Ei voi kuin ihailla ja kiittää kaikkia jotka avaavat puutarhansa myös muille!

Terveisin puutarhoista hurmaantunut Miia

Luvan kanssa puutarhojen porteista sisään

Mikä on melkein parasta koko kesässä? Se, että yhtenä päivänä pääsee kurkistelemaan ihan luvan kanssa toisten puutarhoihin! Sen mahdollistaa valtakunnallinen Avoimet puutarhat-tapahtuma, joka  järjestettiin menneenä sunnuntaina jo seitsemättä kertaa. Päivästä on tullut puutarhaihmisten parissa todella suosittu ja puutarhat saavuttavat yhteensä vuosittain noin 50 000 vierailijaa.

Teemapäivänä avoinna olevat puutarhat löytyvät tapahtuman sivustolta ja hakutoiminnolla voi etsiä lähellä tai miksei kauempanakin olevia puutarhoja. Kiireinen kesänviettäjä nappaa monta kärpästä yhdellä iskulla ja valitsee kohteekseen siirtolapuutarhan, joissa pieniä avoimia puutarhoja on samalla käynnillä monta!

Suuntasin itse Hyvinkään Vanhamyllyn siirtolapuutarhalle, jossa on tällä hetkellä 136 mökkipalstaa. Osa puutarhoista oli mukana liputtamassa teemapäivää (ja loppuihin pystyi kurkistelemaan pensasaitojen ylitse).

Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Tampereelle Hatanpäälle vuonna 1916  ja palstojen tarkoituksena oli silloin ruuan tuottaminen. Sittemmin perennat ja muut koristekasvit valtasivat alaa hyötykasveilta ja viljelyn sijaan mökiltä haettiin rentoutumista ja pakoa kaupungista.

Siirtolapuutarhan vierailupihojen perusteella syötävien kasvien viljely on Hyvinkään siirtolapuutarhalla kuitenkin hyvissä voimissa! Suorat, kauniit porkkanarivit, täydellisesti harvennetut rivivälit ja jättikokoiset palmu- ja lehtikaalit saivat tämä puutarhurin posket vihertämään!

Jokainen piha on siirtolapuutarhassa ihanasti erilainen vaikka itse mökit ovat usein tietyn standardin mukaan rakennettuja.

Puutarhat pursuavat asukkaidensa  elämäntyylin mukaisia oleskelupaikkoja, kekseliäitä pienen pihan materiaali- ja rakenneratkaisuja ja  hienoja persoonallisia oivalluksia. Arkiset työkalut voi piilottamisen sijaan nostaa esille, pintamateriaaleja voi reilusti yhdistellä keskenään ja pihan sisustuksen voi tuoda ulos mökistä pergoloiden ja pihavajojen kattojen alle.

Kaikille puutarhoille yhteistä on niistä heijastuva into ja ilo kasveihin ja kauniiden ympäristöjen ja näkymien vaalimiseen! En keksi parempaa paikkaa ja tilaisuutta inspiroitumiseen ja ideoiden bongailuun kuin tämä vuosittainen tapahtuma!

Siirtolapuutarhapalstat ja -mökit ovat todella haluttuja koko Suomessa ja Etelä-Suomessa myytävistä mökeistä käydään kovaa taisteluakin. Vanhamyllyn siirtolapuutarhalla sen sijaan vapaita tontteja on vielä jäljellä eikä mökkiläisen tarvitse olla edes hyvinkääläinen.

Kiireisen päivän keskellä tämä puutarharetki oli enemmän kuin paikallaan ja kotiinviemisinä oli vehreyden ja kauneuden rentouttama mieli!

Puutarhahuumaterveisin Lea

ps. Kuvat on julkaistu  siirtolapuutarhojen omistajien luvalla 🙂

 

 

 

 

 

Matokakka ja Neko messuilla

Helsingin puutarhamessuilla pääsi taas kevään tunnelmaan ja multasormia syyhytti! Nekon osastolla oli lannoitteet tietysti se pääjuttu, mutta myös Siru Nurmisen lihansyöjäkasvikirja on saatavilla Nekolta. Marjahaukka kirvoitti ajatuksia siitä, miten sitä omaa marjasatoa voi linnuilta suojella.

Lea messuilla, marjahaukat liitelemässä vieressä

Eniten jutun juurta riitti messuilla Nekon uutuus tuotteesta eli matokakasta. Kyse on maanparannusaineesta, jolla voi lisätä maan kasvukuntoa ja mikrobitoimintaa. Tuote on hajuton ja soveltuu hyvin myös lavaviljelyyn parvekkeella. Annostus on 4 dl / m2. Voisihan tuotetta laittaa myös kukkaruukkuihin istutettaville kasveille, annostus on silloin noin ruokalusikallinen.

Matokakka on valmistettu aumakompostissa, jossa on karjanlantaa. Lierojen työ on hajottaa ja käsitellä kompostoitu lanta, kunnes se on sopivassa muodossa maanparannukseen. Lierojen työn tulos on sitten pakattu ja tuotu kuluttajien saataville. Monilla ei ole mahdollisuutta pitää omaa kompostia ja nyt on Nekolta saatavilla hajutonta matokakkaa eli kompostoinnin ja lierojen käsittelyn tuloksena maanparannusainetta.

Matokakalla on myös lannoittava vaikutus, mutta yksistään lannoitustarpeeseen ei tuote riitä. Kokonaistypen määrä tuotteessa on 1,7 %, fosfori 0,6 %, kalium 2,3 %.

Kasvukaudella voi sitten lisätä luonnonlannoitteita kasvatettavan kasvin vaatimusten mukaan.

Lahden pihapiirimessuilla 27 – 29.4.18 voi tulla tutustumaan matokakkaan ja muihin Nekon tuotteisiin!

Nähdään Lahdessa!

Terveisin Miia ja Lea

 

Mullanvaihto, marraskuunkaktus ja kevät mielessä

Kevät ja mullanvaihto oli mielessä, kun kävin Nekolla. Saman tien ajateltiin laittaa marraskuunkaktus isompaan ruukkuun, joka tulikin jo tarpeeseen.

Lehtikaktuksista puhuttaessa useasti puhutaan myös joulukaktuksesta, marraskuunkaktuksesta (syyskaktus), pääsiäiskaktuksesta ja helluntaikaktuksesta. Ainakin itse jouduin opiskelemaan marraskuunkaktuksen ja joulukaktuksen erottamista toisistaan, kun kukinta-aikakin voi näillä mennä päällekkäin.

Tässä suvussani kulkenut marraskuunkaktus

Löysin sitten ohjeen, että marraskuunkaktuksella on “väkäsiä” jaokkeiden reunoissa ja kukat ovat toispuoleisia. Joulukaktuksella ei ole ”väkäsiä” jaokkeiden reunoissa. Joku asiaan vihkiytynyt voisi varmasti antaa vielä parempia ohjeita näiden kahden erottamiseen toisistaan.

Marraskuunkaktuksen kukintaa

Nyt kun pihalle ei vielä pääse laittamaan sormia multaan niin onkin hyvä käydä läpi sisäkasvit ja tehdä tarpeelliset mullanvaihdot. Ja lannoitusta kannattaa aloitella myös, jos ei vielä ole aloittanut. Nekon merileväuute sopii hyvin niin sisä- kuin ulkokasveillekin juuriston ja kasvuston hoitamiseen. Lehtikaktustakin hellittiin mullanvaihdon ja uuden ruukun lisäksi merilevällä. Mullanvaihto operaatiota voi katsella tästä.

Nyt on aika tarkastaa miltä näyttää omat viherkasvit

Sitten löytyi ihana iso ruukku, johon piti jotain täytettä keksiä ja päätettiin hassutella ja kokeilla jotain vähän erikoisempaa kasviryhmää… Mitä siitä ajatuksesta syntyikään, niin sitä voi katsoa videolta 😊 Tässä vähän esimakua.

Operaatio ihana ruukku…

Lueskelin Nekon blogista vanhempiakin kirjoituksia ja Sarin kirjoituksessa maaliskuussa 2014 lumikellot jo kukkivat upeasti! Nyt kun katsoo ikkunasta ulos niin ei näy lumikelloja, lunta kylläkin….

Pelargonien ystäville löytyy Neko sivuilta paljon luettavaa. Sari on kirjoitellut pelargonien kasvatuksesta siemenestä lähtien ja seuraillut mitä taimille kuuluu. Lea kirjoitteli juuri pelargonien kevät asiaa. Näitä voi lueskella kevättä odotellessa!

Aurinkoisin terveisin Miia

 

Pelargonien keväthuolto

Lunta on vielä hurjasti ja tekee mieli puutarhahommiin? Ihanaan kesäiseen tuoksuun ja tunnelmaan pääset pelargonien parissa puuhaamalla!

Omat pelargonini eli pelakkani, pelakuuni tai pielikkini talvehtivat talon kuistilla noin kymmenen asteen lämpötilassa. Viileässä ja talven vähäisessä valossa ne jatkavat kyllä kasvuaan mutta honteloina ja lehtiä pudottelevina. Helmi-maaliskuussa on hyvä aika ehostaa kasvit paraatikuntoon kevättä ja kesää varten.

Pelargoniat leikataan, tarvittaessa multa vaihdetaan ja lannoitus aloitetaan, jotta kasvit tuuheutuvat ja saavat kaiken irti lisääntyvästä valosta ja auringon mukanaan tuomasta lämmöstä. Kurkkaahan Nekon Youtube-kanavalta miten nämä kaikki tehdään!

Nyt kuisti näyttää melkein uudelta ja pelargonit siisteiltä. Uuden kasvun ilmestymistä on hienoa seurata. Huomaathan lisätä kasvien lannoitusta lämpötilan ja valon lisääntymisen mukaan. Voit käyttää Nekon kasviravinnetta 10 tippaa-puoli korkillista/ vesilitra tarpeen mukaan!

Kärsivällistä kevään odotusta!

Ja laitahan Nekon kanava tilaukseen!

Toivottelee  Lea

Kasvun ihme

Nekolla käydessäni innostuttiin kevään ajatuksesta ja siemenistä. Jotain täytyi saada kasvamaan ja sormet multaan! Latva-artisokka kylvetään helmikuun paikkeilla, joten se onkin ajankohtainen asia. Terveydellisyys puuskassa päätettiin ryhtyä syömään vihreää, joten herneenversojakin laitettiin tulemaan.

Herneenversot on nopea ja helppo kasvattaa ja siitä saa mukavasti makua ja näköä ruokaan. Lämpöiset voileivätkin näyttävät heti terveellisimmiltä, kun on herneenversoja päällä…

Herneen siemeniä kannattaa liottaa vedessä pari tuntia ennen kylvöä. Multaa purkkiin, liotetut herneen siemenet perään, multaa päälle pari senttiä ja kastelu. Kylvön päälle voi laittaa läpinäkyvän muovin pariksi päiväksi, mutta jätä kuitenkin ilmarako. Muovi pitää kylvöksen kosteana.

Sitten vain odotellaan noin kaksi viikkoa (muista kastelu) ja versot ovatkin jo syömäkunnossa! Leikkaa versot alimpien lehtien yläpuolelta, niin saat uusia versoja syötäväksi. Miten herneen kylvö sitten onnistui käytännössä niin sen voi katsoa Nekon videosta 🙂

Herneenversot on nopea ja helppo kasvattaa

Latva-artisokka on komean ja erikoisen näköinen kasvi, joka on monivuotinen, mutta talvehtii huonosti Suomen olosuhteissa. Jos ei ole mahdollisuutta talvettaa latva-artisokkaa niin sitten se kylvetään siemenestä joka vuosi uudelleen. Pitkän kasvuajan takia siemenet kylvetään helmikuun paikkeilla ja kasvi istutetaan avomaalle touko-kesäkuussa. Puutarha-artikkelissa tarkemmat kasvatusohjeet.

Jännittyneenä seurataan ja raportoidaan miten Nekolla kylvettyjen latva-artisokkien kanssa käy. Hyvin ne ovat ainakin kasvuun lähteneet, nyt vaan täytyy hoivata niitä kevääseen asti, jotta saa taimet istutettua ulos aurinkoiseen ja lämpöiseen paikkaan.

Latva-artisokka lähti hyvin kasvuun

Kesää ja satoa odotellessa voi jo valmiiksi katsella ruokaohjeita. Latva-artisokan kylvöjen tohinaa laitettiin Nekon youtube kanavalle.

Kevättä kohden mennään vauhdilla ja Nekollakin puuhataan kaikenlaista kasvien parissa. Tarinaa puuhasteluista on tulossa ja kasvun ihmeitä seurataan tiiviisti!

Aurinkoisia päiviä!

Toivottaa Miia

 

 

2 visitors online now
0 guests, 2 bots, 0 members
All time: 41 at 08-19-2018 08:52 pm
Max visitors today: 7 at 11:28 am
This month: 30 at 09-05-2018 03:13 pm
This year: 41 at 08-19-2018 08:52 pm