Aika hoitaa puutarhan puuvartiset!

Lumi sulaa tänä kesänä varsinaisen hitaasti mutta onneksi puutarhan kevättyöt voi jo aloittaa – nimittäin pensaiden ja puiden hoitoleikkauksilla. Nyt on paras aika nuorentaa kotipihan röyhähtäneet koristepensaat ja hoitoleikata hedelmäpuita.

Sen lisäksi että liian tiheät kasvustot ovat epäsiistin näköisiä, ne tarjoavat mainion paikan kasvitaudeille ja tuholaisille. Toisiaan hankaavat oksat rikkovat kasvia suojaavan kuorikerroksen ja viotuksen myötä taudinaiheuttajat pääsevät helpommin niskan päälle. Riittävän ilmava latvusto on erityisen tärkeä hedelmäpuille. Kypsyvät hedelmät saavat valoa ja oksat pysyvät elinvoimaisina kun niillä on tilaa kasvaa.

omenapuun leikkaus

Ennen leikkaamista kannattaa hieman tuumailla ja miettiä mitä leikkamisella haluaa saavuttaa. Etenkin vanhojen omenapuiden suhteen täytyy olla malttia matkassa: liian innokkaalla leikkaamisella tulee kiihdyttäneeksi omenapuun kasvua liikaa, ja tuloksena on piikkisuoria vesiversoja hätäpäissään kasvattava omenapuu. Vanhan muotonsa menettäneen omenapuun leikkaus tuleekin jakaa muutamalle vuodelle ja poistaa mahdollisesti kasvavat vesiversot puusta jo tulevana kesänä. Vesiversot erottuvat piiskamaisina muusta kasvustosta ja ne saa käsin vetäisemällä tuoreeltaan irti.

omenapuun vesiversot

Turvallisinta on leikata pois kuolleet ja repeytyneet oksat sekä väärään suuntaan eli puun latvuksen sisään kasvavat oksat. Ota oksaa leikatessa huomioon sen tuleva kasvusuunta: Jo tässä vaiheessa hieman turvonneet silmut lähtevät oksasta eri suuntiin. Leikkaa oksaa kohdasta, jossa oksan kärkeen jää alapäin suuntautuva silmu. Hyvä ohje kaikkeen puuvartisten kasvien leikkaamiseen on leikata siitä kohdasta, missä on uuden kasvun mahdollisuus.

omenapuun leikkaus

Nuorta omenapuuta ohjataan leikkaamalla oikeisiin kasvusuuntiin ja suurennetaan oksankulmia painoja oksille ripustamalla tai ”vetämällä” oksia alemmas maahan asetettujen painojen avulla. Suuret oksankulmat ja mahdollisimman vaakatasoon kasvavat oksat takaavat sen, että oksat eivät repeydy painavankaan sadon painosta kuten ne tekisivät jos olisivat kovin pystykasvuisia.

Neko puutarhavaha

Jos omenapuusta täytyy poistaa suurempi oksa, kuten monesti liikaa korkeutta kasvaneista vanhoista omenapuista täytyy, on leikkauskohta hyvä suojata puiden ja pensaiden haavojen hoitoon kehitetyllä Nekon puutarhavahalla. Se sisältää mehiläisvahaa, lehtikuusenöljyä, parafiinia ja vaseliinia. Hae puutarhavaha sisältä ulos vasta kun sen levittäminen on ajankohtaista. Luonnonmukaisesta kostumuksestaan johtuen vaha jähmettyy kylmässä herkästi ja lämpimänä se on helpompi levittää. Vaha tuntuu miellyttävältä ja sen voi levittää sormella, hanskalla tai ilman.

Neko puutarhavaha

Puutarhavahalla voi pelastaa myös nälkäisen rusakon järsimät pensaat ja puut. Jos kuori on vain vähän vaurioitunut tai se on syöty rungosta vain toispuoleisesti, on kasvilla mahdollisuus selviytyä. Puutarhavaha suojaa kuorensa menettänyttä kasvinosaa homeelta- ja sienitaudeilta. Siisti järsityn kohdan reunat terävällä puukolla ennen puutarhavahan levitystä. Jos on käynyt niin ikävästi että omenapuun runko on kaluttu ympäriinsä kuorettomaksi, on puulla heikot mahdollisuudet toipua, koska kuoren alla kulkevien ravinteiden ja nesteen kulku juuristosta lehdistöön estyy.

marjapensaan leikkaus

Myös marjapensaat kannattaa leikata keväällä näihin aikoihin kun lumi on jo sulanut pensaan tyveltä mutta silmut eivät ole vielä puhkeamassa. Pensaista poistetaan maata kohti lakoavat ja vanhimmat oksat aivan maata myöten leikaten. Mustaherukoita voit leikata reilummin joka vuosi, muita marjapensaita harvemmin. Myös vadelman jo marjoja tuottaneet versot leikataan maata myöten pois. Marjapensasta ei kannata leikata kokonaan alas, uusia versoja kyllä kasvaa voimakkaasti tilalle, mutta ne ovat hentoja ja lakoavat helposti maahan. Kuten omenapuita, kannattaa vanhoja marjapensaitakin nuorentaa vähitellen. Reilummin voit leikata mustaherukkaa ja viherherukkaa. Punaherukkakin kestää leikkausta mutta karviainen uusiutuu hitaasti joten leikkaa sitä hillitysti.

marjapensaan leikkaus

Jos leikkuujäte on tervettä, kannattaa se mahdollisuuksien mukaan hakettaa pihan istutusaluiden peitoksi. Eloperäinen kate lisä maan pieneliötoimintaa ja pidättää maassa kosteutta ja ravinteita. Jos marjapensaassa on näkynyt esim. ruosteen tai muun taudin oireita, kannattaa huonot oksat polttaa tai heittää pois hakettamisen sijaan. Sairaan pensaan korvaamista terveellä pensaalla kannattaa myös harkita.

pihajasmike

Hyötykasvien lisäksi voi keväällä leikata pihan koristepensaita. Jos suunnittelet pensasaidan tai muun pensasistutuksen nuorentamista, on nyt oikea aika. Pensaiden leikkaaminen keväällä vauhdittaa uusien versojen kasvua kesäleikkaukseen verrattuna. Voit leikata pensaan kokonaan alas, mikä tarkoittaa oksien leikkaamista 10-20 cm mittaisiksi tai nuorentaa sitä leikkaamalla vanhimmat oksat pois. Pensaat, kuten koivuangervo, ruusuangervo, pallohortensia tai hansaruusu kukkivat saman vuoden versoilla ja kukkivat vielä samana kesänä jos ne leikataan alas, mutta pensaat, kuten norjanangervo, syreeni tai juhannusruusu jotka kukkivat vasta toisen vuoden versoilla, tulevat kukkaan vasta seuraavana kesänä. Nuorentaminen kannattaa, pensaan muoto tulee uudelleen esiin ja myös talvinen ulkomuoto siistiytyy.

IMG_2520

Hedelmäpuiden ja marjapensaiden hoidossa kannattaa huomioida mahdolliset tuholaiset jo nyt alkukeväällä. Viime kesän lauttoina leijuneet kirvapilvet ovat tuoreessa muistissa, joten tänä keväänä kannattaa ruiskuttaa puut ja pensaat luonnonmukaiseenkin viljelyyn hyväksytyllä Nekon kevätruiskutteella. Lämpötilan tulee olla ruiskutettaessa yli +7°C joten käsittelyssä kannattaa odotella huhtikuun puolelle. Ruiskute tehoaa omenakempin, lehtikirvojen ja hedelmäpuupunkin talvehtiviin muniin ja aikuisiin hyönteisiin. Aine on helppo levittää pienellä selässä kannettavalla paineruiskulla tai käsiruiskulla. Puut ja pensaat kastellaan liuoksella märäksi. Ruiskutus on parasta tehdä tuulettomalla ilmalla ja mielellään pilvisellä säällä jotta aine ei heti haihdu pois. Lue hyvin ruiskutteen käyttöohjeet ennen työhön ryhtymistä.

havujen leikkaus

Vielä ennen sään lämpenemistä ehtii leikata kotipihan havujakin. Havuista leikataan ainoastaan uutta kasvua pois eli havuja tulee leikata jo pienestä pitäen jos niitä halutaan kasvattaa tietyyn muotoon. Havuista parhaiten leikkausta kestävät tuijat, katajat, lehtikuuset ja marjakuuset. Havut olisi tähän mennessä jo kannattanut suojata varjostusverkolla tai ilmavalla juuttikankaalla, koska lämmittävä aurinko saa kasvit haihduttamaan kosteutta, mutta juuret eivät vielä saa vettä tilalle jäisestä maasta. Kun maa alkaa sulaa, kannattaa aloittaa havujen ja alppiruusujen lannoitus. Lisää Nekon Rhodo- ja havulannoitetta reilu kourallinen kasvin juuristoalueelle ja kastele kasvi hyvin lämpimällä vedellä.

omenapuun leikkaus

Ennen kuin ryntäät ulos leikkauspuuhiin, tarkista työkalujen kunto. Pensassakset eli sekatöörit voi teroittaa viilalla. Saksien niveleen on hyvä tiputtaa ainakin keväisin pisara oljyä jotta leikkaaminen on sulavaa. Myös sahan on syytä olla teräkunnossa. Huonoteräisellä sahalla saa pensaiden ja puun kuoren risaiseksi ja leikkausjälki ei ole tasainen. Jos epäilet että kasvissa on jokin tauti, puhdista leikkurit hyvin kun siirryt kasvista toiseen.

Pensaiden ja puiden leikkaamista suositellaan tehtäväksi vain kuivalla säällä, mutta Suomen keväässä tämä ei aina ole mahdollista. Ei ainakaan tänä keväänä, kun vuoroin paistaa ja vuoroin sataa lunta ja räntää!

Aurinkoisia ja lämpimiä leikkauskelejä toivottelee

Lea

Saaren kartanon kasvihuoneelta kuulumisia

Kävin ottamassa kasvihuoneterapiaa Saaren kartanon puutarhaoppilaitoksella Mäntsälässä. Luovuin taas ajatuksesta kasvattaa tomaatin taimet siemenestä itse. Minulla kotona valo ja tila ei tahdo riittää ja taimista tulee honteloita, joten turvaudun valmiisiin taimiin. Lean kirjoituksessa on muuten mainiot ohjeet taimikasvatukseen!

Tomaattia tulossa Saaren Kartanolla, MäntsälässäTomaatin taimia kasvihuoneessa

Tomaatin taimet oli juuri istutettu säkkeihin. Ihan vielä ei siis saa syödäkseen koulun omia tomaatteja :) Myös paprikan, kasvihuonekurkun, salaatin ja munakoison taimet olivat hyvässä kasvussa ja päätyvät istutettavaksi koulun kasvihuoneille. Myös myyntiin kasvatetaan taimia.

paprika, munakoiso, jääsalaatti, kasvihuonekurkku taiminaPaprika, munakoiso, jääsalaatti ja kasvihuonekurkku hyvässä kasvussa Saaren kartanon puutarhalla

Runkotomaatin perushoitoon kuuluu varkaiden poisto. Tomaatin varkaalla tarkoitetaan rungon ja lehden lehtihangasta kasvavaa sivuversoa, joka vie tomaatilta turhaan energiaa ja tekee kasvustosta liian tiheää. Tomaatin varkaat on hyvä poistaa mahdollisimman pienenä ja se onnistuu tarttumalla varkaan tyveen sormin ja taittamalla sivulle. Varkaiden poistosta hyvä videonpätkä löytyy youtubesta.

poista tomaatista varkaat. JPGPoista tomaatista varkaat

Saaren kartanon puutarhaoppilaitoksella on myös hiljattain remontoitu puutarhamyymälä, josta saa muun muassa leikkokukkia, viherkasveja ja lannoitteita. Tulppaani on ajankohtainen ja sitä kasvatetaan myös oppilaitoksella.

Nekon tuotteita saatavilla Mäntsälän Saaren Kartanon puutarhamyymälässäNekon tuotteita Saaren kartanon puutarhamyymälästä!

Tulppaanit hyödössä Saaren Kartanon puutarhamyymäläTulppaania tulossa!

Tulppaaneja Saaren kartanoltaTulppaanien väriloistoa Saaren kartanon puutarhamyymälässä

Kaikki pelargoniharrastajat huomio! Kannattaa suunnata Saaren kartanon puutarhaoppilaitokseen Mäntsälään 16 – 18.3.17, siellä on silloin pelargoniapäivät. Nyt on myynnissä myös isot emokasvit! Samalla saa myymälästä ostettua Nekon lannoitteita.

Saaren kartanon pelargonipäivät 16-18.3.17

Kevään varma merkki on orvokki ja sitäkin pääsin jo ihastelemaan. Orvokki on mainio kevään ensi kasvi, sehän kestää kylmää ja koska kevät aina keikkuen tulevi niin orvokki on niitä harvoja kasveja joita uskaltaa aikaisinkin keväällä laittaa ulos.

orvokki tuo keväänOrvokki tuo kevään!

On aina piristävää käydä ihastelemassa kasvihuoneilla kasvun ihmettä ja siinä saakin uusia ajatuksia omiin istutuksiin.

Ihania aurinkoisia kevät päiviä

Toivottaa Miia

Lihismaniaa

Moikka! Siinä missä trooppiset köynnöskasvit jatkavat kasvuaan vuoden ympäri, kevät alkaa jo pikku hiljaa näissäkin ympyröissä nostamaan päätään. Jos olet joskus omistanut eksoottisempia kasveja kuten lihansyöjäkasveja, minun on ilo kertoa, että olen tämän ”lihisharrastukseni” myötä uutena kirjoittajana täällä kertomassa niistä.

32367025566_24cb3d0a76_c

Olen Siru Nurminen ja viimekuussa Lepaalta valmistunut hortonomi (AMK).  Kirjoitin opparinani LIhansyöjäkasvien Kasvatusoppaan, mutta setsin sille vielä kustantajaa.  Lihansyöjäkasveja olen kasvattanut lähes 10 vuotta, paremmin perehtyneenä 8 vuotta. Erikoisalaani ovat pääasiassa trooppiset kannukasvit (Nepenthes), mutta olen vuosien varrella laajentanut kasvirepertuaariani niin tötterölehtiin (Sarracenia) kuin aurinkokannuihin (Heliamphora).

Omistan noin 150 lajia/lajiketta ja kasviyksilöitä on arviolta 500-700. Tosilukua en tiedä, koska esimerkiksi kihokit siementävät helposti naapuriruukkuihin ja taimikasvatusvaiheessa olevia ja tiheästi kasvavia tötterölehtiä on paikoin vaikeaa laskea. Pidän kasveja erilaisissa paikoissa riippuen niiden vaatimista kasvatusolosuhteista. Trooppiset kasvit ovat terraarioissa ja kasvatusteltassa ja pihalle kesäksi pääsevät tötterölehdet ja esim. kärpäsloukut.

roseana

Lihansyöjäkasvit ovat siis elinympäristön vähäisen ravinteikkuuden vuoksi erikoistuneita kasveja. Energian lihikset saavat kaikkien kasvien tapaan yhteyttämällä auringosta, mutta ravinteet, kuten typpi ja fosfori on saatava hyönteisistä. Itse ruokin lihansyöjäkasveja joko jauhomadoilla, kalanruoalla tai esimerkiksi merileväuutteella. Nekon merileväuute on toiminut tähän saakka hyvin lehtilannoitteena :-) Kaikenlainen perinteinen lannoittaminen on ehdottomasti kielletty.  Lihansyöjäkasvit vaativat lisäksi puhdasta kasteluvettä, lannoittamattoman kasvualustan ja hyvin paljon valoa.

26670108064_a76fd57880_z

Tulen juttuamaan täällä lihansyöjäkasveista ja esimerkiksi kasvatusasioita. Lähden lisäksi alle kahden viikon päästä Yhdysvaltoihin puoleksi vuodeksi kasvattamaan lihansyöjäkasveja paikallisen yrityksen pariin.  Olin samassa paikassa viime vuonna 3 kuukautta toteuttamassa erikoistumisharjoitteluani, joten paikka on jo itselleni tuttu. Virginiassa on erilainen kasvisto ja vuodenajat etenevät hieman eri rytmissä kuin Suomessa.  Siellä luonnonvaraiset kasvit voi luokitella meillä eksoottisiksi ja ainakin aikaisemmin kukoistaviksi ( viime vuonna karhunvatukoita voi jo poimia kesäkuussa!)

 

Kasviterkuin! :-)

Siru

Siemenestä vahvaksi taimeksi

Vaikka ikkunan takana lumi tupruaa ja maisema on valkoinen, on kevättä vahvasti ilmassa. Tai ainakin sisällä ikkunoiden äärellä! Versot ja pikkutaimet vääntyilevät valoa kohti, odottelevat lämpöä ja aurinkoa. Kevät on ihanaa jännityksen ja uuden alun aikaa!

kurkun taimet

Uutta on täällä blogissakin, eli minulla on ilo päästä uutena kasvona kirjoittelemaan Nekoblogia! Olen Lea Rauta, puutarhuri ja tuoreen puutarhayritykseni Pihailon organisaattori. Aikoinaan chilin ikkunalautaviljelystä alkanut puutarhaharrastukseni johti aikuisiällä uuden ammatin opiskeluun ja tällä hetkellä olen korviani myöten pihasuunnittelun, puutarhatöiden ja -kurssien ja erityisesti hyötykasvien kasvatuksen pauloissa! Puutarhurina pidän tärkeänä luonnon monimuotoisuuden tukemista ja säilyttämistä, maan hoitamista sekä luonnonmukaisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttämistä. Nekon tuotteet ovat tuttuja jo ikkunalautaviljelmän ajalta ja niihin on helppo luottaa edelleen.

hyötykasvien viljely

Blogikirjoituksissani voitte seurata mitä  rintamamiestaloni pihassa on tekeillä. Tontilla seisoo vanha tammi ja pari käkkyräistä omenapuuta, mutta miltei kaikki muu on muutaman viime vuoden aikana istutettua. Hyötykasvit valtaavat alaa enemmän ja enemmän ja pieni kasvihuone alkaa käydä ahtaaksi. Tänä vuonna luotan taas muutamiin tuttuihin hyötykasvilajikkeisiin kuten ’Tanskan vienti’- ja ’Hundreds and thousands’-tomaattiin, kokeilen joitakin uutuussiemeniä kuten ’Blanche Ronde á Oeuf’-munakoisoa ja suosin erikoisen kauniita ja värikkäitä lajikkeita kuten ’Red Russian’-lehtikaalia, ’Shiraz’-sokerihernettä ja ’Bolivian Rainbow’-chiliä.

hyötykasvien viljely

Tomaattien, munakoison, chilin ja paprikan ja muiden pitempää esikasvatusta vaativien hyötykasvien kylvöajat ovat juuri käsillä, joten tässä muutama vinkki vankkojen taimien kasvattamiseksi.

Käytä taimikasvatuksessa puhtaita kylvöastioita. Pienet kannelliset esikasvatuslaatikot ja turveruukut ovat mielestäni käteviä. Jos kylvät turveruukkuun, voit sellaisenaan siirtää sen suurempaan ruukkuun tai lopulliselle paikalleen. Vahvasti ravittu multa heikentää siemenen itämistä ja on hentoja juuria ajatellen liian helposti tiivistyvää joten täytä kylvöpotit vähäravinteisella ja ilmavalla kylvö- tai taimimullalla.

taimien esikasvatus

Siemenpussissa on mainittu kasville oikea kylvösyvyys, mutta nyrkkisääntö on että että siemenen päälle tulee kaksi kertaa siemenen koon verran multaa. Pienillä siemenillä tämä tarkoittaa hyvin ohutta kerrosta. Kylvän tomaatin, kurkun, kurpitsan ja chilin siemenet aina pareittain ja säästän taimipotista vahvemman oloisen taimen (usein säästän kyllä sen toisenkin ja ystävät saavat taimilahjuksia).  Mullan pinnan voi vielä kattaa vulkaanisesta kivestä valmistetulla vermikuliitilla, joka pitää kylvöksen kosteana ja lämmittää ruukun pintaa. Voit kastella turveruukkuja altapäin, ne imevät kosteuden multaan saakka. Kastele muita ruukkuja sumuttamalla niitä päältä suihkupullolla. Jos kasvatuslaatikossa tai ruukussa ei ole kantta, laita kylvöksen päälle reijitetty muovi. Tarkkaile kylvöksen kosteutta päivittäin ja tuuleta tarvittaessa. Liian kosteassa ja viileässä mullan pinnalle alkaa muodostua helposti hometta.

taimien esikasvatus

Siemenet itävät tavallisessa huoneenlämmössä mutta jos kotisi on viileä, voit laittaa kylvöastiat lattialämmityksen päälle. Alhaalta päin tuleva lämpö nopeuttaa siementen itämistä. Nosta kylvöastiat valoon heti kun mullan alta pilkistää vihreää. Siemenen varttuminen taimeksi tarvitsee valoa, lämpöä ja tasaista kosteutta, kaikkia sopivassa suhteessa. Valoa alkaa maaliskuussa olla esikasvatusta varten riittävästi, mutta valitse silti kylvöksillesi valoisin ikkunalauta. Kovalla auringonporotuksella on silti hyvä laittaa välillä vaikka säleverhoa hiukan kiinni. Jos kasvatuspaikka on viileä, ole huolellinen ettet kastele taimia liikaa. Kuuman lämpöpatterin läheisyydessä taas joudut kastelemaan taimia usein.

Taimen ensimmäiset mullan päälle kurottavat lehdet  ovat sirkkalehdet, joiden yhteyttämisen avulla taimi jatkaa kasvuaan. Kun muutama varsinainen lehtipari on kasvanut, surkastuvat sirkkalehdet pois. Jo sirkkalehtivaiheessa kannattaa aloittaa taimien kevyt lannoitus Nekon merileväuutteella. Vähäisten ravinteiden lisäksi se sisältää kasvihormoneja ja hivenaineita, jotka vahvistavat taimen juuristoa. Merileväuutetta lisätään kasteluveteen 1-2 korkillista kastelukannun koosta riippuen.

Nekon merileväuute vahvistaa taimien juuria ja kasvua.

Kouliminen on terminä mielestäni vähän hurja mutta tarkoittaa pikkutaimien siirtämistä olosuhteisiin, jossa juuristolle on enemmän tilaa ja ravinteita.  Kouliminen tehdään kun kasviin on sirkkalehtien lisäksi kasvanut yksi oikeita lehtiä muistuttava lehtipari. Kouliessa pitää varoa juuriston vahingoittumista. Pikkutaimi nostetaan puutikulla tai pikkulusikalla varovasti mullasta ja siirretään ravinteikkaampaan multaan ja suurempaan ruukkuun. Jos tartut taimeen, ota mieluummin kiinni kasvin lehdistä kuin varresta. Varsi on kasville tärkeä ravinteidenkuljetuskanava ja jos se litistyy, kasvin elintoiminnot ja kasvu häiriintyvät. Siirrä taimet koulimisen jälkeen pariksi päiväksi suojaan paahtavalta auringolta niin ne toipuvat siirrosta nopeammin.

Jo viikon kuluttua koulimisesta tarvitsevat tomaatin taimet lisälannoitusta ja muutkin taimet noin parin viikon kuluttua. Nekon kasviravinne sisältää kaikki taimen kasvun kannalta tärkeät pää- ja hivenravinteet ja typpivoittoisena takaa hyötykasveille hyvän kasvustartin. Samoin kuin merileväuutetta, on tätä helppoa annostella suoraan kasteluveteen.  Muista, että et kastele taimia hanakylmällä vedellä, vaan kasteluveden tulisi olla suunnilleen mullan lämpöistä.

Neko kasviravinteella sopii taimikasvatuksen lannoitteeksi

Taimet alkavat olla kokonsa puolesta valmiita avomaalle tai kasvihuoneeseen istutettaviksi kun juuristolla alkaa olla ahdasta  taimiruukussaan. Turveruukuista voi huomatakin sen läpi tunkevat juuret.

Vaikka kevään ensimmäisinä lämpiminä päivinä tekisi mieli viedä hyvin kasvaneet ja vahvistuneet taimet suinpäin ulos, kannattaa malttaa ja nähdä karaisemisen vaiva. Karaisulla tarkoitetaan taimen totuttamista pikkuhiljaa viileämpiin ja tuulisempiin olosuhteisiin. Siirrä  taimet ulos ensin pariksi tunniksi, sen jälkeen kokonaiseksi päiväksi ja vasta lämpimänä yönä koko yöksi. Jos tiedät että on tulossa pakkasyö, suojaa taimet harsolla, se pitää lämmön kasveilla yllättävän hyvin vaikka olisi kylmää.  Älä totuta kasveja ulkoilmaan kovalla paahteella tai tuulella. Eikä kannata hermostua jos taimi ”juroo” ulos siirtyessään eli sen kiihkeä kasvu hetkeksi pysähtyy. Tämä on tavallista kun kasvuolosuhteet muuttuvat äkillisesti, kasvu jatkuu kyllä muutaman päivän kuluttua.

taimien esikasvatus

Monia hyötykasveja voi ja kannattaakin kylvää suoraan avomaalle, mutta esikasvatuksen tuoma vehreys ja lupaus keväästä on kyllä sellaista joka kannattaa kokea. Jo aivan pienetkin tomaatintaimet tuoksuvat ihanille itselleen ja siementen itämistä ja nousemista mullasta on aina yhtä jännittävää seurata!

Kärsivällisyyttä ja iloa kevään odotukseen!

Toivottaa Lea

Viehkot perhosorkideat

Perhosorkideat ovat helppoja kasvatettavia ihan kotioloissa ja  ne kukkivat todella pitkään.   Nyt niitä näytti olevan kaupoissa aika kivoja värejäkin. Minulla on syksyltä yksi upean oranssikukallinen, joka nyt tekee uusia nuppuvarsia. Saa nähdä, milloin se kukkii :)

00 Perhosorkidea Philadendron isona ja pienikukallisena

Sen sijaan kukassa on nyt vaalenpunakellertävä isokukallinen perhosorkidea. Yllätyksekseni huomasin, että sen kukissa on mieto tuoksu. Yleensähän jalostetut perhosorkideat ovat tuoksuttomia, joten se oli ihana ylläri.

00 Perhosorkidea Philadendron isokukallinen läheltä

Aika suloisen hempeät kukat, vai mitä :)

00 Perhosorkidea Philadendron pienikukallinen läheltä 2

Toinen kukassa oleva on pienikukallinen perhosorkidea. Tämä kuulemma jääkin näin pienikasvuiseksi.

00 Perhosorkidea Philadendron Neko Orkidearavinnetta kaikille orkideoille ympäri vuoden

Orkidean hoidossa yksi tärkeimmistä asioista on säännöllinen lannoittaminen miedolla lannoitteella ja yleensä ympäri vuoden. Esimerkiksi Nekolla on oma Orkidearavinne, jossa on myös hivenravinteita ja merilevää.

00 Perhosorkidea Philadendron Neko Orkidearavinnetta vajaa korkillinen litraan vettä

Lannoite on tummaa, kuten merileväuute. Orkidean ruukku voidaan upottaa hetkeksi lannoiteveteen tai lannoitevedellä voi kastella orkidean ruukkuun, kuten viherkasveja. Juuret eivät kuitenkaan saa jäädä seisomaan veteen pitkäksi aikaa. Itse kastelen 1-2 kertaa viikossa.

Perhosorkidea kannattaa sijoittaa hyvin valoisaan paikkaan, jotta se tekee uusia nuppuja. Se ei kuitenkaan kestä suoraa auringonpaistetta, etenkään kesällä. Lehdiltä on hyvä pyyhkiä pölyt aina välillä. Ja tietenkin se pitää lehtien sumutuksesta.

Perhosorkidea viihtyy parhaiten orkideakasvualustassa, sille ei siis laiteta multaa. Ensimmäinen kasvualustan vaihto uudelle orkidealle kannattaa tehdä heti, kun kukat ovat lakastuneet. Muuten vasta tarvittaessa, ehkä parin vuoden välein.

Taidanpa tästä mennä sumuttelemaan orkideat, ja nuuhkimaan sen hempeän orkidean vienoa tuoksua :)

Aurinkoisin terveisin Sari

Hyönteisille hotelli

Päätin jo syksyllä, että kevääksi teen hyönteishotellin pihalle ja seuraan ketä sinne asettautuu taloksi. Hyönteishotelleja saa tietysti ostaa valmiinakin, mutta itse päätin nikkaroida sellaisen.

Nekolta löytyi puisia laatikoita, joita on käytetty sipulilaatikoina ja ne olivatkin oivia runkoja hyönteishotellin tekoon! Muutama laatikko purettiin, jotta saatiin välilautoja ja niillä jaettua asumus useaan eri lokeroon. Samalla kertaa nakertelin useamman hotellin.

tästä lähtee hyönteishotellien rakennus

Näitä tyhjiä puulaatikoita voi kysellä Nekolta, jos tällaisille on tarve! Ja tietysti jos on nurkissa valmiita laudanpätkiä (käsittelemätöntä puuta), niin niitä sitten vaan kasaan nakuttelemaan ja ötököille asumuksia. Olen nähnyt myös malleja, jotka on tehty maito ja mehupurkkeihin. Purkkeihin vaikka kuivuneita karhunputken varsia ja puun oksiin roikkumaan! Näistä on hyvä ohje Hyrian sivuilla.

Keräsin ennen lumen tuloa käpyjä, risuja, oksia, kaarnaa ja kuivatin niitä hotelleja varten. Sisälle kertyi eräitäkin laatikoita kaikkea mitä pihalta löysin :) Kuivuneita karhunputken varsia katkoin sopivaan mittaan ja takkapuista varasin syrjään ohuempia pätkiä. Lintujen kauralyhteen varsista tein nippuja ja leikkelin sopivaan mittaan sekä varasin kuivaa heinää kassillisen hyönteishotellia varten. Joulun koristuksissa olleet sammaleet kierrätin näihin askarteluihin.

 

hyönteishotellin tekoa

Valmiisiin puulaatikoihin tein erikokoisia osastoja. Laittelin lautoja kiinni pienillä kulmatuilla ja osaksi nauloilla. Aina laudat ei ihan määrämittaan osuneet, mutta tuskin ötököillä rakennustarkastajaa onkaan joka asiasta valittaisi. Sahurilla taisi välillä mitta heittää…

Eri osastot täytetään sitten vain kaikenlaisilla luonnon antimilla.

höynteishotellin sisältö hyönteishotellin täyttöön käy moni luonnon materiaali hyönteishotellia täyttämään

Kaikista hyönteishotelleista tuli erinäköisiä, mutta onkin ihan voittajaolo, itse tein! Vielä voisi tehdä katon kohdalle pidemmän räystään, jotta sadevesi ei pääsisi niin hyvin piiskaamaan asumusta.

Kovin kummoisia puusepän taitoja minulla ei ole, mutta näköjään pärjää jos saha, porakone ja vasara pysyy kädessä edes auttavasti. Hyönteishotellin nikkaroiminen on mukavaa puuhaa, kannattaa kokeilla!

Viimeiseksi lisäsin asumusten etuseinään verkon, jotta materiaali pysyy paikallaan. Linnut käyvät äkkiä katsastamassa materiaali tarjonnan ja vievät parhaat palat itselleen, jos ei ole verkkoa suojana.

Hyönteishotellit odottaa asukkaita

Näistä ötököiden asumuksista tuli melko painavia ja yksi vaihtoehto voisi ollakin, että tällaisen vähän isomman rakennelman laittaa tukijaloilla maahan pystyyn. Sivuille vaan lyö pidemmät laudat, jotka upottaa maahan. Toki nämä voi myös laittaa kiinni rakennuksen seinään. Takana on valmiit reiät tai sitten voisi sivuilta laittaa kulmaraudoilla kiinni seinään. Tai mitä nyt ikinä keksiikään. Asumus saisi olla kuitenkin reilusti irti maanpinnasta ainakin metrin korkeudella.

Toivon asukkaiksi ainakin kirvojen vihollisia eli petopistiäisiä ja leppäkerttuja. Jos kirvojakin olisi sitten vähemmän puutarhassa. Erakkomehiläiset olisivat myös tervetulleita! Hyönteishotelleja kannattaa rakennella, jotta puutarhan hyviksillä olisi paikkoja asumiseen. Hyvän hedelmäsadon ja kukkaloiston toivossa kannattaa siis houkutella pölyttäjiäkin paikalle. Ja tämähän on biologista torjuntaa parhaimmillaan!

 

Kevättä ja ötököitä odotellessa!

Miia

 

 

 

Lihansyöjäkasvit

Uusi vuosi pyörähti käyntiin ja pääsin heti uuden asian ääreen eli tutustumaan lähemmin lihansyöjäkasveihin!

Kävin tutustumassa lihansyöjäkasveihin Siru Nurmisen kotona. Siru innostui lihansyöjäkasveista saatuaan ensimmäiset ”lihikset” vuonna 2007. Sen jälkeen onkin kasvikokoelma ja tietämys kasvanut hurjasti. Tietoa ja taitoa on kertynyt jopa kirjaksi asti. Malttamattomana odottelen kirjan julkaisua, joka toteutunee vuoden 2017 aikana. Kirja tulee olemaan ainutlaatuinen Suomessa! Ennen kirjaa valmistuu Sirun opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö liittyy lihansyöjäkasveihin kuten myös Sirun suorittama  3 kuukauden työharjoittelujakso Yhdysvalloissa, Virginiassa, paikassa nimeltään Meadowview Biological Research Station.

Siru Nurminen, lihansyöjäkasvien asiantuntijaSiru Nurminen on erikoistunut lihansyöjäkasvien kasvatukseen

Lihansyöjäkasvit ovat Suomessa huonosti tunnettuja kasveja, vaikka niitä useasta puutarhamyymälästä saakin. Tietämys näistä hienoista kasveista on harmittavan vähäinen ja useasti lihansyöjäkasveja myydään ilman kunnollisia hoito-ohjeita ja vääränä vuodenaikanakin. Moni onkin kokenut karvaan pettymyksen ostettuaan myymälästä lihansyöjäkasvin ja kasvi onkin muutaman viikon päästä kuollut. Tulevan kirjan myötä saadaankin hyvää tietoa ja oppia lihansyöjäkasvien kasvattamiseen.

lihansyöjäkasvi kaliforniantötteröKaliforniantötterö (Darlingtonia californica)

Lihansyöjäkasvin kasvattamisessa on omat niksinsä. Yleisohjeina lihansyöjäkasvin kasvatukseen on: paljon valoa, kosteutta, lannoittamaton kasvualusta, ruokaa parin viikon välein ja kasteluun mielellään sadevettä tai hyvin pehmeää hanavettä. Kasvualustana käytetään luonnonturvetta, perliittiä, hiekkaa, orkideamultaa ja rahkasammalta. Tavallinen ravinteita sisältävä multa ei käy. Lihansyöjäkasveja on useita erilaisia ja tarkat hoito-ohjeet vaihtelevat hieman kasvin mukaan. Tarkemmin kasvatusohjeisiin voi tutustua sivulla www.petokasvit.fi joka on Sirun ylläpitämä.

lihansyöjäkasvi, kannukasviKannukasvi (Nepenthes truncata)

Sirun kotoa löytyy lihansyöjäkasveja noin 150 eri lajia ja lajiketta, kasveja on yhteensä useita satoja. Terraariossa kasveille voi luoda optimaaliset kasvuolosuhteet. Tavallinen kuiva huoneilma, talven pimeys ja kuivunut kasvualusta ovat syynä monen lihansyöjäkasvin kuolemiseen. Kasvituntemusta tarvitaan, jos haluaa saada lihansyöjäkasvitkin kukoistamaan.

lihansyöjäkasvit tarvitsevat kosteutta ja valoaTerraariossa voi järjestää lihansyöjäkasveille ihanteelliset olosuhteet

Osa lihansyöjäkasveista tarvitsee talvilevon ja sen voi järjestää niille esimerkiksi jääkaapissa. Lämpötila talvilevon aikana on pidettävä 0-5 asteessa. Kasvit voi laittaa muovipusseissa jääkaappiin, kunhan pussin kulma jätetään auki ilmanvaihdon vuoksi. Korkeakasvuisten tötterölehtilajien (Sarracenia)  lehdet leikataan noin 5 cm korkeudelta, kun taas matalakasvuisten lajien lehdet jätetään ja poistetaan vain kuivuneet ja huonot lehdet ennen jääkaappiin laittoa. Talvilepoa vaativat lihansyöjäkasvit laitetaan jääkaappiin lokakuun tienoilla ja kevääseen niitä herätellään maalis – huhtikuussa. Kasvit eivät tarvitse ruokaa talvilevon aikana.

lihansyöjäkasvien talvilepoLihansyöjäkasvit talvilevolla Sirun jääkaapissa

Lauhkeiden alueiden lihansyöjäkasvit kuten tötterölehdet, kärpäsloukut viihtyvät kesällä ulkona suorassa auringonporotuksessa, kunhan ne eivät koskaan pääse kuivumaan. Ulkona olevien kasvien ravinnonsaannista ei tarvitse huolehtia, koska ne voivat ulkona syödä ampiaisia, kärpäsiä, paarmoja ja satunnaisia hyttysiäkin. Sisätiloissa kasveja ruokitaan esimerkiksi jauhomadoilla ja murustetulla kalanruualla pari kertaa kuukaudessa.

lihansyöjäkasvi, kärpäsloukkuKärpäsloukku (Dionaea muscipula)

Suomestakin löytyy lihansyöjäkasveja, vaikka trooppisia lajeja ei täällä olekaan. Seuraavalla kerralla kun suunnistaa suolle niin kannattaa tutkailla kasvillisuutta tarkemmin, sieltä löytyy kihokkeja, yökönlehtiä ja vesiherneitä, jotka kaikki ovat lihansyöjäkasveja.

lihansyöjäkasvi, kihokkiMadagaskarinkihokki (Drosera madagascariensis)

Siru on käynyt esittelemässä lihansyöjäkasvejaan muun muassa Lahdessa pihapiiri messuilla 2015 ja Helsingin orkidea näyttelyissä 2016. Helsingin sanomien tekemässä haastattelussa pääsee näkemään lihansyöjäkasvin ”tosi toimissa”.

Lihansyöjäkasveihin ja kasvatusnikseihin päästään tutustumaan tarkemmin, kun myös Siru rupeaa kirjoittelemaan kuulumisia Nekon blogiin. Itse ihastuin lihansyöjäkasvien uskomattoman kauniisiin väreihin ja erikoisiin muotoihin. Erityisesti kihokkien hauras kauneus on upean näköistä! Käykää tutustumassa näihin hienoihin kasveihin osoitteessa www.petokasvit.fi

 

Jouluinen tervehdys

Vuosi on taas melkein vierähtänyt ja uusi alkamassa. Nyt on hyvä hetki rauhoittua ja kerätä muutama päivä voimia, jotta jaksaa ottaa vastaan uuden vuoden!

Jouluun kuuluu valoa ja tuoksua, joten tässä helppo vinkki miten niitä saa vaikkapa joulupöytään. Putsaa hyasintin juuret mullasta, lyhennä juuret saksilla, kiedo hyasintin sipulin ympärille led-patterivaloköynnös ja pistä hyasintti valoineen päivineen lasiin. Muutama tällainen valaisee huoneen ihanalla hämyisellä valolla ja sitten voikin vain istahtaa nauttimaan joulusta ja herkuista!

tuoksua-ja-valoa-hyasintilla

Leppoisaa ja rauhallista Joulua sekä kaikkea ihanaa ja kaunista tulevaan vuoteen!

Toivottaa Miia

Joulumieltä etsimässä

Joulu lähestyy, lumi tuli takaisin Lahden seudullekin ja joulumieli rupeaa heräämään. Tämä on juuri se aika, kun tonttu voi tulla ikkunan taa… Joulun tunnelmaa lähdin etsimään Aaltosen puutarhalta Lahdessa ja sieltähän sitä löytyi! Aaltosen puutarha on varmasti useimmille Lahden seudun asukkaille tuttu paikka jo useamman sukupolven ajalta. Muistan, että mummonikin on asioinut Aaltosen puutarhalla jo vuosikymmeniä sitten hakien kukkia niin arkeen kuin juhlaankin. Aaltosen puutarha onkin pala ihanaa vanhan ajan puutarhaa, jossa näin joulun allakin voi rauhassa ihastella kukkia, asetelmia, tonttuja ja talvisia koristuksia.

Aaltosen puutarhan koristuksia

Joulutähti on se perinteinen joulukukka ja Aaltosen puutarhallakin sitä olivat notkuvat pöydät täynnä. Joulutähti sopii ihan sellaisenaan vietäväksi tuliaisina tai sen voi myös laittaa istutuksiin muiden kasvien kanssa. Joulutähti on arka kylmälle ja vedolle, joten kuljetuksen ajaksi se on pakattava hyvin. Atsalea on itselle yksi suosikki kukista. Siitä saa hienoja asetelmia ja onhan se yksinäänkin näyttävä. Atsalea pitää viileästä ja kosteudesta. Kuivuessaan se kellastuttaa lehdet, kukat lakastuvat ja kukkanuput tippuvat.

Jos haluaa itse tehdä istutukset, niin Aaltosen puutarhalla on siihen ihania vaihtoehtoja, niin kukkia kuin koristeitakin.

Aaltosen puutarha joulukukkia

Ensimmäistä kertaa käydessä Aaltosen puutarhalla voi hätkähtää kun Huugo papukaija tepastelee vastaan ja Pimu kissa istuu patsaan lailla joulutavaroiden keskellä. Huugo papukaija on innokas malli ja hän suostuikin heti valokuviin kun otin kameran esiin. Herrasmiehen elkein Huugolla oli tietysti myös ruusu suussa ja sitä hän miehekkäästi esitteli.

huugo-herrasmies-ojentaa-ruusun

Pimu kissa tulee mieluusti paijattavaksi ja esitteli joulun koristeita. Enkelit ja punatulkut oksilla taisivat olla Pimun suosikkeja.

joulukoristeiden-seassa-pimu-kissa-aaltosen-puutarhalla

Amaryllikset leikkona, ruukussa ja asetelmissa ovat näyttäviä joulunajan koristuksia, jotka voi viedä tuliaisina vaikkapa jo nyt. Nupussa oleva amaryllis kestää kyllä jouluun saakka, jos se pääsee viileään. Lämpö ja liika kastelu venyttävät kukkavartta ja amaryllis tarvitseekin useasti tuentaa.

Ideoita omiinkin askarruksiin löytyy paljon Aaltosen puutarhalta. Erityisesti ihastuin tähän talviseen koristeeseen.

aaltosen-puutarha-joulukoristus

Jouluiset kynttiläasetelmat saivat mielikuvituksen laukkaamaan… Kaikkea hienoa sitä voisi askarrella tai sitten tulla hakemaan valmiit asetelmat täältä.

aaltosen-puutarhan-joulukoristeita

Lopuksi Huugo papukaija halusi toivottaa iloista joulua kaikille! Tästä se joulumieli syntyy :)

Aaltosen puutarhan Huugo papukaija toivottaa hyvää joulua

 

Mukavaa joulun odotusta!

Toivottaa Miia

Valoa pimeyteen

Marraskuun synkän pimeän voi selättää erilaisissa valoilla ja kynttilöillä.

Sähköttömäänkin tilaan on mahdollista saada valoilla tunnelmaa. Led patterivalot ovat kestäviä ja tuovat mukavasti valoa. Monissa patterivaloissa on valmiina ajastus, jolloin valot ovat 6 tuntia päällä ja syttyvät taas 18 tunnin jälkeen. Itse olen innostunut patterivaloista ja ainakin omissani tuo ajastus toimii hyvin ja patterit kestävät pitkään. Patterivaloissa on sama juttu kuin sähkövaloissakin, täytyy miettiä mihin tilaan valot meinaa laittaa. Jos hankkii vain sisäkäyttöön tarkoitetut valot, ei niitä saa laittaa ulos. Varmempaa onkin valita ulkokäyttöön tarkoitetut valot, silloin valoja voi käyttää sekä ulkona että sisällä.

 

valoa-pimeyteen-kynttiloilla-ja-valoillaKirjavat sähkövalot maljakossa, patterivalot lasissa sekä tuikku lasipurkissa tuo lämmintä valoa.

Patterivalot, joissa on 20 lediä valaisevat ihan mukavasti vaikkapa mökin saunan eteistä luoden ihanan hämärän hehkun. Valot voi laittaa lasipurkkiin ja purkkia on helppo kantaa pimeällä mökkipolullakin mukana. Valon teho riittää hyvin valaisemaan kulkuväylää kävellessä. Kirkas valo antaa parhaiten valoa, mutta tunnelmaa saa pinkillä, punaisella, sinisellä tai vaikka oranssilla valolla. Jos pelkkä lasipurkki tuntuu ankealta voi purkkiin tai lasiin laittaa oksia, havuja tai vaikka joulupalloja valojen kanssa.

 

lepan-ja-marjakuusen-oksia-valosarjan-kanssa-lasissaLepän ja marjakuusen oksia patterivalojen kanssa lasissa

Patterivalot voi yhdistää myös kukka-asetelmiin ja kimppuihin. Löysin led-valo köynnöksiä, ne eivät kuumene ja sulautuvat kivasti kasvien sekaan. Nyt onkin aika kääntää katse puiden ja pensaiden oksiin. Näin lehdettömänä aikana erottaa hyvin eri lajien oksien värisävyt. Oksista ja havuista saa kivan näköisiä kokonaisuuksia maljakoihin ja purkkeihin niin sisälle kuin uloskin. Läpinäkyvän astian voi myös vuorata sammaleella tai kiertää erivärisiä oksia maljakon sisäpuolelle.

 

norjanangervo-terijoensalava-hopeapensas-koivu-ja-kuusen-oksatKuvassa on norjanangervon, terijoensalavan, hopeapensaan, koivun ja kuusen oksia. Huomaa oksien eri värisävyt.

 

valot-mokin-ikkunaanKeräilin purkkiin oksia ja sammalta ja laitoin patterivalot sekaan. Pimeään mökin eteiseen valoa!

Ylijäämä laseihin voi laittaa oksia ja patterivalot, niin saa nopeasti ja edullisesti vaikkapa pikkujoululahjan! Patterivalojen huono puoli on se, että lamput eivät ole vaihdettavissa ja tietysti patterijätettä tulee, jos ei käytä ladattavia pattereita. Ajastin toiminto valoissa säästää kyllä pattereitakin.

Kaikessa askartelun innostuksessa täytyy tietysti muistaa, että sammaleen keräys ja oksien katkominen ei kuulu jokamiehen oikeuteen. Juuri näihin aikoihin tehdään paljon metsätöitä kaupunkien ja kuntien mailla ja useasti sellaiselta alueelta voi käydä keräämässä puiden oksia, joita lojuu maassa metsätöiden jälkeen.

 

kynttilan-valoaTulen taikaa

Lepattavassa kynttilän liekissä on jotain taianomaista ja sitä helposti unohtuukin katselemaan. Kynttilöillä tunnelmoimiseen on monia vaihtoehtoja. Mehiläisvahakynttilä on siitä mukava, että se ei savuta ja palaa valumatta. Isona plussana on tietysti sekin, että mehiläisvahasta valmistettu kynttilä on ekologinen ja sen voi ostaa valmiina tai valmistaa itse. Hyvät ohjeet kynttilän tekoon löytyy Suomen mehiläishoitajain liiton sivuilta, joilta löytyy paljon muutakin mielenkiintoista tietoa! Itse tehty mehiläisvahakynttilä olisikin oiva lahja vinkki…

 

marjaomenapuu-syksyllaMarjaomenapuu talven lähestyessä

Talvi tuli ja luntakin on jo kerääntynyt. Leppoista talven tunnelmaa!

Terveisin Miia