Itselläni on muutama marjapensas ja leikkasin lumen maahan painamia oksia sekä vanhoja ränsistyneitä oksia pois mahdollisimman läheltä maanrajaa. Samalla otin oksia sisälle hyötöön. Leikkasin oksia marjapensaista ja omenapuusta, laitoin maljakkoon vettä ja oksat sinne. Vajaassa viikossa silmut aukeavat ja rupeavat vihertämään. Oksien hyötämisestä on se hyöty, että näkee aukeaako oksan silmut kunnolla ja näyttääkö lehden alku terveeltä.
Mustaherukallakin esiintyy useita eri kirvoja, jotka voivat aiheuttaa lehtien ja versojen sykeröitymistä ja käpristymistä. Lehtiin voi myös tulla poikkeavaa väritystä. Hyötäessä oksia seuraa silmujen avautumista ja lehtien muodostumista. Kannattaa vaikka nimetä oksat teipin palasiin, jos näytteitä on paljon eri pensaista ja puista. On hyvä tietää mistä pensaasta oksa on otettu, jos hyötäessä ilmeneekin, että pensaassa on tuholaisia.
Oksia hyödössä
Myös muita kuin marjakasveja voi hyötää. Oma suosikkini on norjanangervo ja sitä myös otin nytkin hyötöön. Norjanangervossa on niin risuiset, väkkyrät oksat ja silmut aukeavat nopeasti kauniin heleän vihreänä. Saa taas kimppuihin ja askarruksiin materiaalia samalla 🙂
Herukan silmut avautuvat jo viidessä päivässä
Erityisesti mustaherukkalla kannattaa juuri nyt tarkkailla silmuja. Silmujen pitäisi olla kauniin suippoja. Jos silmu on pallomainen, on silmussa todennäköisesti mustaherukanäkämäpunkki, joka on mustaherukan pahin vihollinen. Silmut turpoavat palloiksi, koska niiden sisällä on punkkeja. Silmut joissa on äkämäpunkkeja vahingoittuvat, eivätkä kehity eli lehdet ja marjat jäävät tulematta. Lisäksi mustaherukanäkämäpunkki levittää suonenkantotaudin aiheuttajavirusta, joka vähentää mustaherukan satoa. Jos mustaherukalla pullistuneita pallomaisia silmuja on vain muutamia, voi silmut tai oksat kerätä vaikka tyhjään maitopurkkiin ja polttaa. Jos koko pensas on täynnä äkämäpunkin vioittamia silmuja kannattaa pensas leikata alas, ennen kuin silmut puhkeavat ja äkämäpunkit lähtevät liikkeelle. Uusiin pensaisiin äkämäpunkit pääsevät tuulen mukana.
Terve mustaherukan silmu on kauniin suippo. Äkämäpunkin vaivaama silmu on pallomainen, kuten kuvassa alhaalla oikealla oleva silmu. Pallomaisen silmun erottaa helposti pensaasta ja pallomaiset silmut kannattaakin poistaa.
Jos kaikki on kunnossa näyttää herukan oksa hyödön jälkeen tältä.
Jos sattuu omistamaan mikroskoopin niin aukeaa ihan uudenlainen maailma! Oksia, silmuja ja lehtiä voi tutkailla ja löytää vaikka mitä. Tavallisesta suurennuslasista voi aloittaa, jos ei ole mikroskooppia. Jos haluaa löydöksestään ottaa kuvan voi kokeilla kuvata suurennuslasin läpi. Suurennuslasi haluttuun kohtaan ja kamera hyvin lähelle lasia. Kannattaa kokeilla.
Puutarhakoulusta paloi ikuinen muistojälki mieleen seuraavasta rallatuksesta, omenapuussa olevista munista: kempillä keltaiset munat, punkilla punaiset, kirvalla kiiltävän mustat. Eli nyt omenapuita tutkimaan!
Omenapuulla kannattaa tutkia erityisesti nuolen osoittamaa kohtaa eli kannusta. Tämä kuva on otettu liki satavuotiaasta omenapuusta, joka on erityisen hyvä tutkimuksen kohde, koska puussa on melko lailla kaikki mahdolliset tuholaiset ja taudit. Puuta pidetäänkin pihan kaunistuksena, ei niinkään sadon takia, vaikka puu kyllä tuottaa hyvänä vuonna edelleen paljon omenoita. Näin vanhat puut ovat todella upeita! Itselläni ei tosin tällaista ole, mutta käyn ihailemassa puuta tätilläni.
Kempin keltaisia munia omenapuussa
Kevätruiskutteen käytöstä vinkkejä Sari on kirjoittanut Nekon blogissa 10.4.2014. Kannattaa lukaista.
Kevätruiskutehan on parafiiniöljypohjainen torjunta-aine, joka tehoaa hedelmäpuupunkin, omenakempin ja lehtikirvojen talvimuniin.
Kevät tulee harppauksin ja luonnossa tapahtuu juuri nyt paljon. Kamera kaulaan siis ja puutarhaa sekä ympäristöä tutkimaan!
Terveisin Miia