Avainsana-arkisto: ulkokasvi

Lihiskesä

Heipsan kaikki!

Aika juoksee reippaasti ja täällä ollaan piakkoin jo itsenäisyyspäivän pyörteissä (4.6.).   Samaten meidän kasvimaa tuottaa jo paljon kesäkurpitsaa, kurkkuja, papuja ja pian alkavat ensimmäiset tomaatit kypsyä. Viime vuonnahan mä lähdin täältä kesäkuun viimeisenä päivänä ja siihen loppui mun seikkailut siltä osaa. Tänä vuonna kuitenkin olen täällä puolet pidempään ja pääsen nauttimaan täällä elosta syyskuun loppuun saakka.

Tämänhetkisestä lmastosta pikkuisen: Virginian osavaltio on Espanjan kanssa samalla leveysasteella.  Nyt kesäkuussa meillä on lämmöt sellaista 28-36C asteen luokkaa. Tämä viikko on ollut ehkä tähänastisista viikoista hikisin. Eilenkin oli lähes täysin pilvinen päivä, mutta hiki vain virtasi selkää pitkin ulkona työskennellessä. Täällä kosteus voi olla niinkin korkea kuin 67% tehden ilmasta tukalaa.

Punaisia kärpäsloukkuja
Punaisia kärpäsloukkuja
Sarracenia flava
Sarracenia flava, keltatötterölehti – meidän isoin tötterö, 97cm korkea

b2

Me ollaan uudelleenruukuteltu paljon privaattikokoelman tötterölehtiä (Sarracenia)- sekä ensivuoden myyntikasveja.  Uudelleenruukutuksessa on tärkeää katsoa miten ruukkuja nappaa kasvipedeista, koska nämä kasvit kasvaa kurjenmiekkojen tapaan maavarresta. Monien vuosien aikana kasvit voi kiemurrella toisten kasvien ruukkuihin ja meijän on selvitettävä mikä maavarsi tulee mistäkin. Toiseksi on tosi tärkeää löytää kasvin nimilappu. Se voi olla periaatteessa missä tahansa, ja jos ruukussa kasvaa heinää, kaislaa, sun muuta kasviainesta pitkine juurine, nimilappua voi olla välillä vaikea löytää. Jos lappua ei löydy,  kasvi todennäköisesti myydään.

Lähes kaikki meidän tötterölehdet on alkuperäisesti kerätty 80-90 lukujen aikana siemeninä ympäri Pohjois-Amerikkaa, ja siitä sitten risteytetty yms. Meidän pomomme harrasti siemenien keräilyä tuolloin, kun ei oltu vielä säädetty erikoisempia rajoitteita luonnonvaraisten kasvien keräilystä.  Niinpä meidän pihalla kasvaakin paljon sellaisia paikkatiedollisia kasveja, joita ei esiinny enää luonnossa, koska ihminen on raivannut alueet ja kasvit ovat kadonneet sieltä ikuisesti.

Pinguicula primulifloran jakamista. Huomatkaa Suomesta tuodut,hyvät Fiskarsin sekatöörit
Pinguicula primulifloran jakamista. Huomatkaa Suomesta tuodut,hyvät Fiskarsin sekatöörit
Sarracenia flavan, keltatötterön eri alalalajeja (flava var. cuprea, flava var. rubricorpora yms)

Lihikset kasvaa hyvin – kuten normaalisti! Kevään ensimmäiset ja nopeimmat lajit, kuten Sarracenia flava ja Sarracenia oreophila ovat alkaneet jo vähän hiipua kasvussaan, kun taas enemmän syksyllä parhaimman lehdistönsä tekevät lajit kuten Sarracenia leucophylla ja Sarracenia minor ovat vasta nyt alkamassa kasvamaan hyvin.

b5
Sarracenia jonesii
bb
Sarracenia x moorei

Meillä kävi perjantaina koululaisia katselemassa ja oppimassa lihansyöjäkasveista asioita. Aina välillä tulee näitä vieraita ja onhan näistä kasveista kertominen mukavaa  🙂 Lapset on yleensä innoissaan ja kärpäsloukkujen syöttäminen jauhomadoilla on monille se retken kohokohta.

koululaisryhmä
koululaisryhmä

Minä kuittaan ja katellaan minkälaisia päivityksiä sitten heinä-elokuussa tehdään 🙂

Jenkkiterkuin

Siru