Avainsana-arkisto: lihansyöjäkasvi

Lihiskesä

Heipsan kaikki!

Aika juoksee reippaasti ja täällä ollaan piakkoin jo itsenäisyyspäivän pyörteissä (4.6.).   Samaten meidän kasvimaa tuottaa jo paljon kesäkurpitsaa, kurkkuja, papuja ja pian alkavat ensimmäiset tomaatit kypsyä. Viime vuonnahan mä lähdin täältä kesäkuun viimeisenä päivänä ja siihen loppui mun seikkailut siltä osaa. Tänä vuonna kuitenkin olen täällä puolet pidempään ja pääsen nauttimaan täällä elosta syyskuun loppuun saakka.

Tämänhetkisestä lmastosta pikkuisen: Virginian osavaltio on Espanjan kanssa samalla leveysasteella.  Nyt kesäkuussa meillä on lämmöt sellaista 28-36C asteen luokkaa. Tämä viikko on ollut ehkä tähänastisista viikoista hikisin. Eilenkin oli lähes täysin pilvinen päivä, mutta hiki vain virtasi selkää pitkin ulkona työskennellessä. Täällä kosteus voi olla niinkin korkea kuin 67% tehden ilmasta tukalaa.

Punaisia kärpäsloukkuja
Punaisia kärpäsloukkuja
Sarracenia flava
Sarracenia flava, keltatötterölehti – meidän isoin tötterö, 97cm korkea

b2

Me ollaan uudelleenruukuteltu paljon privaattikokoelman tötterölehtiä (Sarracenia)- sekä ensivuoden myyntikasveja.  Uudelleenruukutuksessa on tärkeää katsoa miten ruukkuja nappaa kasvipedeista, koska nämä kasvit kasvaa kurjenmiekkojen tapaan maavarresta. Monien vuosien aikana kasvit voi kiemurrella toisten kasvien ruukkuihin ja meijän on selvitettävä mikä maavarsi tulee mistäkin. Toiseksi on tosi tärkeää löytää kasvin nimilappu. Se voi olla periaatteessa missä tahansa, ja jos ruukussa kasvaa heinää, kaislaa, sun muuta kasviainesta pitkine juurine, nimilappua voi olla välillä vaikea löytää. Jos lappua ei löydy,  kasvi todennäköisesti myydään.

Lähes kaikki meidän tötterölehdet on alkuperäisesti kerätty 80-90 lukujen aikana siemeninä ympäri Pohjois-Amerikkaa, ja siitä sitten risteytetty yms. Meidän pomomme harrasti siemenien keräilyä tuolloin, kun ei oltu vielä säädetty erikoisempia rajoitteita luonnonvaraisten kasvien keräilystä.  Niinpä meidän pihalla kasvaakin paljon sellaisia paikkatiedollisia kasveja, joita ei esiinny enää luonnossa, koska ihminen on raivannut alueet ja kasvit ovat kadonneet sieltä ikuisesti.

Pinguicula primulifloran jakamista. Huomatkaa Suomesta tuodut,hyvät Fiskarsin sekatöörit
Pinguicula primulifloran jakamista. Huomatkaa Suomesta tuodut,hyvät Fiskarsin sekatöörit
Sarracenia flavan, keltatötterön eri alalalajeja (flava var. cuprea, flava var. rubricorpora yms)

Lihikset kasvaa hyvin – kuten normaalisti! Kevään ensimmäiset ja nopeimmat lajit, kuten Sarracenia flava ja Sarracenia oreophila ovat alkaneet jo vähän hiipua kasvussaan, kun taas enemmän syksyllä parhaimman lehdistönsä tekevät lajit kuten Sarracenia leucophylla ja Sarracenia minor ovat vasta nyt alkamassa kasvamaan hyvin.

b5
Sarracenia jonesii
bb
Sarracenia x moorei

Meillä kävi perjantaina koululaisia katselemassa ja oppimassa lihansyöjäkasveista asioita. Aina välillä tulee näitä vieraita ja onhan näistä kasveista kertominen mukavaa  :) Lapset on yleensä innoissaan ja kärpäsloukkujen syöttäminen jauhomadoilla on monille se retken kohokohta.

koululaisryhmä
koululaisryhmä

Minä kuittaan ja katellaan minkälaisia päivityksiä sitten heinä-elokuussa tehdään :)

Jenkkiterkuin

Siru

Kesäiset terveiset Virginiasta

Heissan!

On mennyt tovi siitä kuin viimeksi tänne kirjoittelin. Olen siis ehtinyt viettämään jo kokonaisen kuukauden täällä Yhdysvaltojen Virginian osavaltiossa. Paikan nimi on Meadowview Biological Research Station, ja meidän erikoisalaa ovat lihansyöjäkasvit sekä paikallisten kosteikkoa-alueiden kasvilajit.

34010524960_43e3ef1a5a_c

Meidän yhdistyksen toiminta on voittoa tavoittelematonta, ja päätavoitteena on palauttaa luontoon lähes sukupuuttoon hävitettyjä tötterölehtisoita Virginian ja Marylandin osavaltioissa. Me omistetaan kaksi luonnonsuojelualuetta, joista toinen on meidän takapihalla ja toinen etelämmässä Virginian piirikunnassa. Lisäksi  täällä meidän tontilla on Yhdysvaltojen kansallinen tötterölehti(Sarracenia)kokoelma, mutta myös kaksi kasvihuonetta trooppisille lihansyöjäkasvilajeille kuten kannukasveille (Nepenthes).

33255541520_dcb76f51e4_c
Kuva otettu 28.3. kasvit vielä peitetty paksulla kankaalla

Kun tulin tänne, suurin osa kasveista oli vielä peitetty paksulla huopakankaalla  – kaikki ne 16 ulkoallasta, jotka on tarkoitettu muuan muassa tötterölehdille (Sarracenia), kotoperäisille kihokeille (Drosera) ja kärpäsloukuille (Dionaea).  Kaikissa penkeissä kiertää alituiseen läheisestä vesistöstä pumpattava vesi ja kasvit seisovat siis koko ajan vedessä.Ilmat olivat maaliskuun lopussa vielä noin 15-20 astetta päivisin ja öisin 5-10 astetta. Vain yhtenä päivänä kuukauden aikana on ollut pakkasta (-1 C). Täällä on tosiaan paljon lämpöisempi ilmasto. Jos sanotaan, että Lahdessa, ilmastoalue tai englanniksi hardiness zone  on 5b, niin täällä se on 7a.

34353554936_4e7c6ee104_c

Nyt lämpötilat ovat vasta alkaneet kipuamaan ylös. Täällä oli pari päivää sitten 34C lämmintä, ja se ei ole vielä täkäläistä kesää. Kesä on täällä, kun ylletään ”sataan asteeseen” – eli celsius asteiksi muutettuna 37 astetta. Muuten täällä päivälämpöhaitari on tällä hetkellä 20-32  C ja yölämpötilat 9-16 C.

33255541520_dcb76f51e4_
Tötterölehden kukkia vasemmalla ja oikealla lehtiä (tötteröitä)

Narsissit kukkivat kun saavuin maaliskuussa ja istutin tomaatit ulos kasvimaalle jo 18.4. Tötterölehdet ovat jo hyvässä vauhdissa kukinnan suhteen ja ensimmäisiä tötteröitä, eli niiden ansoja on jo auennut. Kuvassa vasemmalla siis kukkia ja oikealla lehtiä (tötteröitä).  Suurimmat tötterölehdet kasvaa täällä yli 100 cm korkeiksi. Ennätys taitanee olla 120 cm. Kaikista ensimmäisiä kukkijoita ovat Sarracenia flava  ja S.alata, sekä lisäksi näiden risteymät. Seuraavana seuraavat perässä S. purpurea, S. leucophylla, S. rubra jne. Oikeastaan viimeisen kahden viikon aikana on tapahtunut nopein muutos kasvien heräämisessä.

IMG_6085
Meijän kasvihuone. Vasemmalla kannukasveja ja oikealla tötterölehtien taimia.

Mitä minä sitten täällä teen. Noh, kaikenlaista. Työnkuva on jokseenkin laaja, tosin meillä on usein viikkoteema tai jonkinlainen suunnitelma, että mihin keskitytään taas vaihteeksi. Olen huomannut, että saan ehkä vähän vapaammin valita tehtäviäni ja vastuuta annetaan enemmän kuin viime vuonna kun olin täällä pelkkänä harjoittelijan roolissa, enkä hortonomina kuten nyt.

33326576360_8cde41209b_z
Välillä käydään hakemassa rahkasammalta takapihan suolta jonne ollaan istutettu luonnonvaraisen purppuratötterölehtikannan (Sarracenia purpurea) yksilöitä:)

Koko mun täälläolo ajalle on kyllä oma teema, ja se on paikan inventaario. Meillä on täällä osa kasveista kasvanut lähes 20 vuotta ilman toimenpiteitä ja siinä ajassa sarat ja heinät ja kaiken maailman muut vesikasvit valloittavat ja pahimmassa tapauksessa syrjäyttävät alun perin ruukkuihin istutetut tötterölehdet. Eli minä yritän perata niin monta penkkiä täällä ollessani, etsiä nimilaput, merkitä vihkoon koodinimi, sekä istuttaa löydetyt kasvit uuteen ruukkuun ja multaan. Se on aikaa vievää. Yhtenä päivänä sain 5 ruukkua (1 gal) valmiiksi kun taas toisena 25 ruukkua.

33923347056_5ab23d1eef_c
Sarracenia psittacina kasveja – minun uudelleen ruukuttamia

Tuon inventaario lisäksi mulla on vastuualueena kasvimaa, jonka kasvit kastelen joka aamu. Lisäksi on pitkäneulasmäntyjen kastelua, ruohonleikkausta, kasvien lisäämistä, talon huoltoa (imurointi, tiskaaminen jokapäiväinen siisteyden ylläpitäminen). Lisäksi meille voi tupsahtaa yllättäen vieraita portista sisään, jolloin voi joutua pistämään stopin töille ja alkaa juttelemaan ja kertomaan lihansyöjäkasveista yleisesti.

33218451924_eee177935e_c
Walmartin kukkaosastolla

Me työskennellään joka arkipäivä klo 9-17, mutta koska me asutaan meidän työpaikalla, niin työt voi aloittaa myös aikaisemmin tai lopettaa myöhemmin. Minä en tästä saa mitään palkkaa, mutta periaatteessa eläminen täällä on itselleni lähestulkoon ilmaista, koska firma maksaa ruokaostokset, eikä tarvitse maksaa. Jos taas haluan ostaa vaatteita ym. ei ruokatavaroita, niin ne joudun maksamaan omasta pussista. Täällä kaupoissa on jo kesäisesti tarjolla ryhmäkasveja, vihannestaimia ja perennoja.

Terkuin  ja hyvää toukokuuta!

Siru

Lihismaniaa

Moikka! Siinä missä trooppiset köynnöskasvit jatkavat kasvuaan vuoden ympäri, kevät alkaa jo pikku hiljaa näissäkin ympyröissä nostamaan päätään. Jos olet joskus omistanut eksoottisempia kasveja kuten lihansyöjäkasveja, minun on ilo kertoa, että olen tämän ”lihisharrastukseni” myötä uutena kirjoittajana täällä kertomassa niistä.

32367025566_24cb3d0a76_c

Olen Siru Nurminen ja viimekuussa Lepaalta valmistunut hortonomi (AMK).  Kirjoitin opparinani LIhansyöjäkasvien Kasvatusoppaan, mutta setsin sille vielä kustantajaa.  Lihansyöjäkasveja olen kasvattanut lähes 10 vuotta, paremmin perehtyneenä 8 vuotta. Erikoisalaani ovat pääasiassa trooppiset kannukasvit (Nepenthes), mutta olen vuosien varrella laajentanut kasvirepertuaariani niin tötterölehtiin (Sarracenia) kuin aurinkokannuihin (Heliamphora).

Omistan noin 150 lajia/lajiketta ja kasviyksilöitä on arviolta 500-700. Tosilukua en tiedä, koska esimerkiksi kihokit siementävät helposti naapuriruukkuihin ja taimikasvatusvaiheessa olevia ja tiheästi kasvavia tötterölehtiä on paikoin vaikeaa laskea. Pidän kasveja erilaisissa paikoissa riippuen niiden vaatimista kasvatusolosuhteista. Trooppiset kasvit ovat terraarioissa ja kasvatusteltassa ja pihalle kesäksi pääsevät tötterölehdet ja esim. kärpäsloukut.

roseana

Lihansyöjäkasvit ovat siis elinympäristön vähäisen ravinteikkuuden vuoksi erikoistuneita kasveja. Energian lihikset saavat kaikkien kasvien tapaan yhteyttämällä auringosta, mutta ravinteet, kuten typpi ja fosfori on saatava hyönteisistä. Itse ruokin lihansyöjäkasveja joko jauhomadoilla, kalanruoalla tai esimerkiksi merileväuutteella. Nekon merileväuute on toiminut tähän saakka hyvin lehtilannoitteena :-) Kaikenlainen perinteinen lannoittaminen on ehdottomasti kielletty.  Lihansyöjäkasvit vaativat lisäksi puhdasta kasteluvettä, lannoittamattoman kasvualustan ja hyvin paljon valoa.

26670108064_a76fd57880_z

Tulen juttuamaan täällä lihansyöjäkasveista ja esimerkiksi kasvatusasioita. Lähden lisäksi alle kahden viikon päästä Yhdysvaltoihin puoleksi vuodeksi kasvattamaan lihansyöjäkasveja paikallisen yrityksen pariin.  Olin samassa paikassa viime vuonna 3 kuukautta toteuttamassa erikoistumisharjoitteluani, joten paikka on jo itselleni tuttu. Virginiassa on erilainen kasvisto ja vuodenajat etenevät hieman eri rytmissä kuin Suomessa.  Siellä luonnonvaraiset kasvit voi luokitella meillä eksoottisiksi ja ainakin aikaisemmin kukoistaviksi ( viime vuonna karhunvatukoita voi jo poimia kesäkuussa!)

 

Kasviterkuin! :-)

Siru

Lihansyöjäkasvit

Uusi vuosi pyörähti käyntiin ja pääsin heti uuden asian ääreen eli tutustumaan lähemmin lihansyöjäkasveihin!

Kävin tutustumassa lihansyöjäkasveihin Siru Nurmisen kotona. Siru innostui lihansyöjäkasveista saatuaan ensimmäiset ”lihikset” vuonna 2007. Sen jälkeen onkin kasvikokoelma ja tietämys kasvanut hurjasti. Tietoa ja taitoa on kertynyt jopa kirjaksi asti. Malttamattomana odottelen kirjan julkaisua, joka toteutunee vuoden 2017 aikana. Kirja tulee olemaan ainutlaatuinen Suomessa! Ennen kirjaa valmistuu Sirun opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö liittyy lihansyöjäkasveihin kuten myös Sirun suorittama  3 kuukauden työharjoittelujakso Yhdysvalloissa, Virginiassa, paikassa nimeltään Meadowview Biological Research Station.

Siru Nurminen, lihansyöjäkasvien asiantuntijaSiru Nurminen on erikoistunut lihansyöjäkasvien kasvatukseen

Lihansyöjäkasvit ovat Suomessa huonosti tunnettuja kasveja, vaikka niitä useasta puutarhamyymälästä saakin. Tietämys näistä hienoista kasveista on harmittavan vähäinen ja useasti lihansyöjäkasveja myydään ilman kunnollisia hoito-ohjeita ja vääränä vuodenaikanakin. Moni onkin kokenut karvaan pettymyksen ostettuaan myymälästä lihansyöjäkasvin ja kasvi onkin muutaman viikon päästä kuollut. Tulevan kirjan myötä saadaankin hyvää tietoa ja oppia lihansyöjäkasvien kasvattamiseen.

lihansyöjäkasvi kaliforniantötteröKaliforniantötterö (Darlingtonia californica)

Lihansyöjäkasvin kasvattamisessa on omat niksinsä. Yleisohjeina lihansyöjäkasvin kasvatukseen on: paljon valoa, kosteutta, lannoittamaton kasvualusta, ruokaa parin viikon välein ja kasteluun mielellään sadevettä tai hyvin pehmeää hanavettä. Kasvualustana käytetään luonnonturvetta, perliittiä, hiekkaa, orkideamultaa ja rahkasammalta. Tavallinen ravinteita sisältävä multa ei käy. Lihansyöjäkasveja on useita erilaisia ja tarkat hoito-ohjeet vaihtelevat hieman kasvin mukaan. Tarkemmin kasvatusohjeisiin voi tutustua sivulla www.petokasvit.fi joka on Sirun ylläpitämä.

lihansyöjäkasvi, kannukasviKannukasvi (Nepenthes truncata)

Sirun kotoa löytyy lihansyöjäkasveja noin 150 eri lajia ja lajiketta, kasveja on yhteensä useita satoja. Terraariossa kasveille voi luoda optimaaliset kasvuolosuhteet. Tavallinen kuiva huoneilma, talven pimeys ja kuivunut kasvualusta ovat syynä monen lihansyöjäkasvin kuolemiseen. Kasvituntemusta tarvitaan, jos haluaa saada lihansyöjäkasvitkin kukoistamaan.

lihansyöjäkasvit tarvitsevat kosteutta ja valoaTerraariossa voi järjestää lihansyöjäkasveille ihanteelliset olosuhteet

Osa lihansyöjäkasveista tarvitsee talvilevon ja sen voi järjestää niille esimerkiksi jääkaapissa. Lämpötila talvilevon aikana on pidettävä 0-5 asteessa. Kasvit voi laittaa muovipusseissa jääkaappiin, kunhan pussin kulma jätetään auki ilmanvaihdon vuoksi. Korkeakasvuisten tötterölehtilajien (Sarracenia)  lehdet leikataan noin 5 cm korkeudelta, kun taas matalakasvuisten lajien lehdet jätetään ja poistetaan vain kuivuneet ja huonot lehdet ennen jääkaappiin laittoa. Talvilepoa vaativat lihansyöjäkasvit laitetaan jääkaappiin lokakuun tienoilla ja kevääseen niitä herätellään maalis – huhtikuussa. Kasvit eivät tarvitse ruokaa talvilevon aikana.

lihansyöjäkasvien talvilepoLihansyöjäkasvit talvilevolla Sirun jääkaapissa

Lauhkeiden alueiden lihansyöjäkasvit kuten tötterölehdet, kärpäsloukut viihtyvät kesällä ulkona suorassa auringonporotuksessa, kunhan ne eivät koskaan pääse kuivumaan. Ulkona olevien kasvien ravinnonsaannista ei tarvitse huolehtia, koska ne voivat ulkona syödä ampiaisia, kärpäsiä, paarmoja ja satunnaisia hyttysiäkin. Sisätiloissa kasveja ruokitaan esimerkiksi jauhomadoilla ja murustetulla kalanruualla pari kertaa kuukaudessa.

lihansyöjäkasvi, kärpäsloukkuKärpäsloukku (Dionaea muscipula)

Suomestakin löytyy lihansyöjäkasveja, vaikka trooppisia lajeja ei täällä olekaan. Seuraavalla kerralla kun suunnistaa suolle niin kannattaa tutkailla kasvillisuutta tarkemmin, sieltä löytyy kihokkeja, yökönlehtiä ja vesiherneitä, jotka kaikki ovat lihansyöjäkasveja.

lihansyöjäkasvi, kihokkiMadagaskarinkihokki (Drosera madagascariensis)

Siru on käynyt esittelemässä lihansyöjäkasvejaan muun muassa Lahdessa pihapiiri messuilla 2015 ja Helsingin orkidea näyttelyissä 2016. Helsingin sanomien tekemässä haastattelussa pääsee näkemään lihansyöjäkasvin ”tosi toimissa”.

Lihansyöjäkasveihin ja kasvatusnikseihin päästään tutustumaan tarkemmin, kun myös Siru rupeaa kirjoittelemaan kuulumisia Nekon blogiin. Itse ihastuin lihansyöjäkasvien uskomattoman kauniisiin väreihin ja erikoisiin muotoihin. Erityisesti kihokkien hauras kauneus on upean näköistä! Käykää tutustumassa näihin hienoihin kasveihin osoitteessa www.petokasvit.fi