Marjapensaat ja omenapuut mielessä

Itselläni on muutama marjapensas ja leikkasin lumen maahan painamia oksia sekä vanhoja ränsistyneitä oksia pois mahdollisimman läheltä maanrajaa. Samalla otin oksia sisälle hyötöön. Leikkasin oksia marjapensaista ja omenapuusta, laitoin maljakkoon vettä ja oksat sinne. Vajaassa viikossa silmut aukeavat ja rupeavat vihertämään. Oksien hyötämisestä on se hyöty, että näkee aukeaako oksan silmut kunnolla ja näyttääkö lehden alku terveeltä.

Mustaherukallakin esiintyy useita eri kirvoja, jotka voivat aiheuttaa lehtien ja versojen sykeröitymistä ja käpristymistä. Lehtiin voi myös tulla poikkeavaa väritystä. Hyötäessä oksia seuraa silmujen avautumista ja lehtien muodostumista. Kannattaa vaikka nimetä oksat teipin palasiin, jos näytteitä on paljon eri pensaista ja puista. On hyvä tietää mistä pensaasta oksa on otettu, jos hyötäessä ilmeneekin, että pensaassa on tuholaisia.

oksat hyödössä

Oksia hyödössä

Myös muita kuin marjakasveja voi hyötää. Oma suosikkini on norjanangervo ja sitä myös otin nytkin hyötöön. Norjanangervossa on niin risuiset, väkkyrät oksat ja silmut aukeavat nopeasti kauniin heleän vihreänä. Saa taas kimppuihin ja askarruksiin materiaalia samalla 🙂

 

5 pvä hyödöstä

Herukan silmut avautuvat jo viidessä päivässä

Erityisesti mustaherukkalla kannattaa juuri nyt tarkkailla silmuja. Silmujen pitäisi olla kauniin suippoja. Jos silmu on pallomainen, on silmussa todennäköisesti mustaherukanäkämäpunkki, joka on mustaherukan pahin vihollinen. Silmut turpoavat palloiksi, koska niiden sisällä on punkkeja. Silmut joissa on äkämäpunkkeja vahingoittuvat, eivätkä kehity eli lehdet ja marjat jäävät tulematta. Lisäksi mustaherukanäkämäpunkki levittää suonenkantotaudin aiheuttajavirusta, joka vähentää mustaherukan satoa.  Jos mustaherukalla pullistuneita pallomaisia silmuja on vain muutamia, voi silmut tai oksat kerätä vaikka tyhjään maitopurkkiin ja polttaa. Jos koko pensas on täynnä äkämäpunkin vioittamia silmuja kannattaa pensas leikata alas, ennen kuin silmut puhkeavat ja äkämäpunkit lähtevät liikkeelle. Uusiin pensaisiin äkämäpunkit pääsevät tuulen mukana.

 

äkämäpunkki

Terve mustaherukan silmu on kauniin suippo. Äkämäpunkin vaivaama silmu on pallomainen, kuten kuvassa alhaalla oikealla oleva silmu. Pallomaisen silmun erottaa helposti pensaasta ja pallomaiset silmut kannattaakin poistaa.

 

Jos kaikki on kunnossa näyttää herukan oksa hyödön jälkeen tältä.

herukalta hyödetty oksa

 

Jos sattuu omistamaan mikroskoopin niin aukeaa ihan uudenlainen maailma! Oksia, silmuja ja lehtiä voi tutkailla ja löytää vaikka mitä. Tavallisesta suurennuslasista voi aloittaa, jos ei ole mikroskooppia. Jos haluaa löydöksestään ottaa kuvan voi kokeilla kuvata suurennuslasin läpi. Suurennuslasi haluttuun kohtaan ja kamera hyvin lähelle lasia. Kannattaa kokeilla.

Puutarhakoulusta paloi ikuinen muistojälki mieleen seuraavasta rallatuksesta, omenapuussa olevista munista: kempillä keltaiset munat, punkilla punaiset, kirvalla kiiltävän mustat. Eli nyt omenapuita tutkimaan!

 

omenapuun kannus

Omenapuulla kannattaa tutkia erityisesti nuolen osoittamaa kohtaa eli kannusta. Tämä kuva on otettu liki satavuotiaasta omenapuusta, joka on erityisen hyvä tutkimuksen kohde, koska puussa on melko lailla kaikki mahdolliset tuholaiset ja taudit. Puuta pidetäänkin pihan kaunistuksena, ei niinkään sadon takia, vaikka puu kyllä tuottaa hyvänä vuonna edelleen paljon omenoita. Näin vanhat puut ovat todella upeita! Itselläni ei tosin tällaista ole, mutta käyn ihailemassa puuta tätilläni.

 

keltaisia kempin munia omenapuun oksalla

Kempin keltaisia munia omenapuussa

Kevätruiskutteen käytöstä vinkkejä Sari on kirjoittanut Nekon blogissa 10.4.2014. Kannattaa lukaista.

Kevätruiskutehan on parafiiniöljypohjainen torjunta-aine, joka tehoaa hedelmäpuupunkin, omenakempin ja lehtikirvojen talvimuniin.

Kevät tulee harppauksin ja luonnossa tapahtuu juuri nyt paljon. Kamera kaulaan siis  ja puutarhaa sekä ympäristöä tutkimaan!

Terveisin Miia

 

Helmililjat tuovat kevään

Helmililjat herkän keväisinä sipulikukkina sopivat niin sisälle kuin ulos. Kohta kun kovat pakkaset hellittävät, niistä on kiva tehdä ruukkuistutuksia terassille ja parvekkeelle. Ne nimittäin kukkivat pitkään ulkoilman viileydessä.

helmililjaistutus aloitus

Helmililjat eivät pääse kuivumaan auringon paisteessa, kun istuttaa ne multaan. Tämä metalliastia näytti hieman ahtaalta näille kahdelle hyasinttiruukulle.

helmililjaistutus multaa pois

Juuripaakun pohjasta voi ottaa varovasti multaa pois. Nämä tavalliset sipulikukat kyllä kestävät sen, että pieni osa juurista katkeaa.

helmililjaistutus istutettu

Helmilijamättäät istutettiin metalliastiaan samalla tavalla mullan pinnalle, mitä ne olivat ostoruukuissa. Lopuksi  poistetulla mullalla täytettiin juuripaakkujen ja ruukun välit sekä kasteltiin multa. Ekologista mullan käyttöä 🙂

Mullan pinnan voi peittää sammaleella, etenkin jos sitä jäi joululta. Ihan näinkin, ilman mitään koristeluja,  se on kaunis.

helmililjaistutus istutettu ja pääsiäiskoristeltu

Pääsiäiseksi laitoin nyt vähän ruskeita höyheniä ja paperimunia.

Nämä kotimaiset helmililjat kestävät pienen yöpakkasen, kunhan ne ovat tottuneet kylmään ulkoilmaan ennen pakkasia. Joten tätä ruukkua pidetään nyt viileällä kuistilla.

Helmililjat ovat siitäkin kivoja kevätkukkia, että sipulit on monivuotisia, kun ne istuttaa keväällä pihalle hyvään multaan. Silloin ne istutetaan syvempään, mitä ne ovat olleet ruukuissa. Multaa pitää tulla sipulin päälle kaksi kertaa sipulin korkeuden verran.

Aurinkoista kevättä!

Sari

 

Syysasetelma oman pihan kasveista

Olipas hauska tehdä syysastelma pitkästä aikaa, ja vielä omalta pihalta löytyneistä materiaaleista. Tosin väripilkuksi ostin yhden pienen Callunan eli kanervan.

Asetelman tarvikkeet
Asetelman tarvikkeet: vanha  kukkakori,  multaa, Calluna, perennoja ja kuusen oksia

Täytin korin kesäkukkaruukuissa olleella mullalla. Se kelpaa hyvin vielä syysistutuksiin. Olin jo etukäteen kaivanut perennapenkeistä talvivihreitä perennoja muutaman, joten nyt istutin ne multaan kanervan kanssa.

Calluna on elävä kasvi, joten sen multapaakku on hyvä kastella ennen istutusta ja huolehtia, ettei multa kuivu istutusasetelmassakaan. Siten sen väri pysyy kauniina koko talven.

Pihalta muutama serbiankuusen oksa.
Pihalta muutama serbiankuusen oksa.

Lopuksi työnsin kuusen oksia multaan ja kastelin mullan. Kuusen oksia voi myös ostaa torilta ja kukkakaupoista, jos niitä ei saa omalta pihalta. Metsästä niitä saa ottaa vain maanomistajan luvalla, mikä on hyvä muistaa.

Valmis syyskukka-asetelma.
Valmis syyskukka-asetelma.

00 syysistutus oman pihan kasveista, päältä päin

 

Tein tällaisen runsaamman asetelman, kun pihalla tätä materiaalia riittää : )

Rönsyansikan (Waldsteinia ternata) taimia.
Rönsyansikan (Waldsteinia ternata) taimia.
Posliinirikko (Saxifraga x urbium
Posliinirikko (Saxifraga x urbium)

Nyt onkin mitä mainioin aika istuttaa sipulikukkia, monivuotisia kasveja ja näitä syyskukkia. Nimittäin kuun vaiheiden mukaan sopiva istutusajankohta on 14.-26.10. 2015.

Hyvää syksyn jatkoa!

Terveisin Sari

Raparperin hyötäminen

Raparperi on varma kevään merkki siinä missä västärikkikin. Ensimmäiset iloisen väriset nuput puskevat läpi pienestä lumisohjostakin, ja ainakin etelä-Suomessa ensimmäisen piirakan pääsee pyöräyttämään jo vapuksi.

Raparperi on erittäin helppohoitoinen ja kiitollinen kasvi, se pitäisi löytyä jokaisesta hyötypuutarhasta. Kourallinen lannoitetta ja pari kevyttä kitkentää kesässä on ainakin toistaiseksi meillä Stadin puutarhurissa riittänyt hoidoksi. Tänä keväänä teimme oman lannoitesekoituksen, jossa on 1/3 hivenainerakeita ja 2/3 Nekon luomulannoitetta.

rapsu

Kevät etenee tietenkin tuskallisen hitaasti. Raparperinkin kasvu on alkukaudesta olematonta. Tarvitaan kunnolla aurinkoa ja lämpöä jotta kasvu pääsee vauhtiin. Mutta kotipuutarhurilla on olemassa mukava vippaskonsti – hyötäminen. Asettamalla ämpärin tai muun ison astian raparperintaimen päälle jo maaliskuussa saa ensimmäisiä hentoja ja heleitä raparperinvarsia monta viikkoa etuajassa. Ne ovat kaiken lisäksi niin mietoja, että ainakin itse rouskuttelen niitä ilman minkäälaista kypsentämistä. Normaalistihan raparperi on niin hapokas kasvi, että sitä ei edes suositella syötäväksi raakana mutta nämä maistuvat. Satokausi on avattu!

rapsu 3

Mitä kuuluu pelargonin taimille

Kuukausi sitten siemenestä kylvetyt pelargonit itivät kaikki hyvin ja pistokkaistakin lisätyt taimet lähtivät upeasti kasvuun. Nyt sitten onkin jatkohoidon aika.

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, 2 kk ja 1 kk vanhat pelargonin taimetPyöreässä ruukussa on 2 kk vanha pelargonin taimi ja neliöruukussa ne kuukausi sitten kylvetyt taimet.   Selvä ero kasvussa, eli pelargonit kannattaa kylvää ajoissa.

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, pelargonien kylvösten taimien jakaminenErotin kaksi tainta varovasti toisistaan. Tavallinen ruokalusikka oli siinä hyvä apuväline. Mitä ehjenpänä juuripaakun saa, sen parempi. Sitten taimet istutettiin omiin ruukkuihinsa pitäen juuripaakku mahdollisimman ehjänä. Ja lopuksi kasteltiin.

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, merilevävedellä kastelu

Kaikkia näitä kylvö- ja pistokastaimia kannattaa kastella merilevävedellä, sillä se parantaa juurtumista. Olisikohan se syy, miksi taimet voivat näin hyvin 😉

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, Juurtunut pistokas

Kuvassa huonoimman näköinen pistokasruukku eli pari vanhaa lehteä on kellastunut… mutta uutta kasvua on tullut useampi pieni lehti. Eli näyttää hyvältä. Pohjareijistäkin näkyy hentoja juuria, joten muovit voi jo poistaa näidenkin päältä…. niin ja kuivat lehdet kannattaa myös ottaa pois.

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, vanha pelargoni `Tornedalen` maaliskuussa Osa pistokkaista oli otettu tästä vanhasta talvetetusta `Tornedalen` pelargonista.  Ei mene enää kauaa, niin se jo kukkii…

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, Pelargoni `Tornedalen` kukka… hennon vaalein kukin. Niissä on jotain hienoa herkkyyttä.

 

Kevätterkuin Sari

 

 

Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista

Ihanat ja varmat pelargonit ovat lemppareitani kesäkukista. Niitä on ennestään jo aika paljon, mutta uusiakin on aina kiva saada : )

Pelargoneja on helppo lisätä itse siemenistä ja pistokkaista ihan kotioloissakin…. kuten tein juuri tänään.

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, siemenpusseja

Pelargonin siemenpusseissa on yleensä 10-20 siementä.  Tänään siis kylvin vaaleanpunaisen pelargoni `Inspire Pink`.  Kuvan toiset siemenet kylvin noin kuukausi sitten ja jokainen siemen lähti kasvuun. Saa nähdä miten käy tämän `Inspire Pink` kanssa, sillä siemenpussissa itämisprosentiksi on annettu 75%. Nyt on kyllä kasvava kuun alkupuolisko eli paras aika kylvää.

 

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, perliittiä kylvöksen päällä ja kuukauden ikäisiä taimia

Siemenet kannattaa kylvää kylvömultaan siemenpussin ohjeen mukaan. Nyt samalla kokeilin ekaa kertaa perliittiä. Taisi tulla vähän liikaa sitä noiden kylvösten päälle. Kuvassa on myös ne aikaisemmin kylvetyt pelargonit.

 

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, siemen kylvökset peitetty

Lopuksi kylvökset kastellaan ja peitetään muovilla. Laitoin niihin vielä nimilapun, jotta muistan kylvöpäivän ja nimen.

Kylvöksiä sumutellaan ainakin kaksi kertaa päivässä, sillä pintamulta ei saa kuivua.

 

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, pistokkaan leikkaus

Pelargoneja on helppo lisätä myös pistokkaista.  Sekin on paras tehdän näin kasvavan kuun aikaan. Joten leikkasin vanhoista pelargoneista nuoria versoja.

 

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, pistokkaan leikkaus pätkiksi

Leikatut versot kannattaa lyhentää niin, että pistokkaan yläosaan jää 1-2 lehteä ja alaosasta otetaan lehdet pois. Lehdetön alaosa työnnetään mullan sisään piiloon eli kovin pitkiä pistokkaita ei kannata tehdä. Poistetuista lehdenkohdista kasvaa juuret.  Kokeeksi laitoin perliittiä mullan sekaan. Sen pitäisi pitää multa ilmavana ja auttaa juurtumisessa.

Olisi kiva kuulla kokemuksia perliitin käytöstä kylvöissä ja multaseoksissa. Kannattaako sitä käytää ?

 

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, pistokas multaan ja pussi päälle

Sitten taas lopuksi kastellaan ja pistokasruukut peitetään läpinäkyvällä muovilla. Muovissa on hyvä olla pienet ilmareiät.

Ja jäädään odottelemaan siementen itämistä ja pistokkaiden kasvuun lähtöä.

Perinnetiedon mukaan hyvä ajankohta kylvöihin, pistokaslisäykseen ja mullanvaihtoon on kasvava kuu. Eli nyt on juuri se aika 4.3.2015 asti. Seuraava kasvava kuu alkaa maaliskuun loppupuolella.

Keväisin terveisin Sari

 

Sisäkukille merilevää

Näin lokakuussa on aika vaihtaa kukkien lannoite Merileväuutteeseen. Laitan sitä kasteluveteen joka kastelukerta ja kastelen sillä kaikki sisäkukat ja viherkasvit.

0 NEKO merilevä kasteluveteen lannoitteen tilalle

Viime talvena vanhat pelargonit säilyttivät todella hyvin lehtensä. Kokeilin nimittäin ensimmäistä kertaa silloin merileväkastelua koko talvikauden ajan.

Pelargonit kukkivat vieläkin sisällä. Ne on kyllä niin ihania ja helppoja talvetettavia.

0 NEKO merilevä talvetettaville pelargonille

0 NEKO merilevä sumutetaan kasveille

Merileväuutteella voi myös “lehtilannoittaa” eli sumuttaa merilevävettä kasvin lehdille. Kohta alkaakin sisäällä olla kasveille vähän liian kuiva ilma, joten sumutuksista on niille paljon hyötyä.

NEKO merileväuute on valmistettu rakkolevästä ja on luomua, joten sopii syötävillekin kasveille. Se sisältää paljon hivenaineita ym., jotka tutkitusti vahvistavat kasvin hyvinvointia.

0 NEKO merilevä talvetettaville maljaköynnöksille Haasteellisimmat kasvit tänä talvena taitavat olla nämä maljaköynnökset. Saa nähdä viihtyvätkö työhuoneen ikkunan vieressä. Näitä täytynee sumutella usein ja kastella kohtuudella. Ovat sen verran ronkeleita sisäkasveja, että merilevä on niille todella tarpeen.

Olisi tosi kiva kuulla kokemuksia merilevän käytöstä.  Oletko huomannut kasvien pitävän siitä ?

Mukavaa syksyn jatkoa !

Terkuin Sari

Kauniita syksyn perennoja

00 Sari Weckström, Komeamaksaruoho ja iiriksen kellastuvat lehdet

Komeamaksaruohot kukkivat vielä pitkään lokakuussakin. Ne ovat todellisia syksyn kukkijoita. Minusta upeita ovat myös syksyllä ruskaa saaneet perennojen lehdet, kuten komeamaksaruohojen takaa näkyvät saksankurjenmiekan miekkamaiset lehdet.

 

00 Sari Weckström, Kuunliljan kellastuneet lehdet

Ja kuunliljan lehdet kellastuvat usein todella kauniisti, kuten kuvassa näkyy.  Ei ole mikään kiire leikata perennojen lehtiä, vaan niiden kauneudesta kannattaa nauttia : )

 

Aurinkoisin syysterveisin,

Sari

 

Puutarhakomposti syksyllä

N uusi komposti syyskuun alussa

Tältä näytti tänään meidän puutarhajätekomposti. Koko kasa on tänä vuonna kerättyä jätettä. Yllättävän paljon sitä tulee kesälläkin, etupäässä kitkentäjätettä ja kuihtuneita kukkia sekä muuta leikkausjätettä. Kohta kun ilmat kylmenee, alkaakin tulla haravontijätettä ja lakastuneiden perennojen varsia. Lopulta tämä kasa on todella korkea, ja hieman levämpi kuin nyt.

N kompostiin kaadetaan NEKO Kompostikiihdytintä

Olen välillä kaatanut kasan keskelle Kompostikiihdytintä, veteen sekoitettuna. Se auttaa kasvijätteitä maatumaan nopeammin, sillä siinä on erilaisia pienenpieniä maaperäbakteereja ja sienien itiöitä, joita tarvitaan kompostoitumisessa.

Kuvasta näkyy hyvin mitä jätteitä kompostiin on laitettu. Reunamilla olevat heinämättään on äskettäin kaivettu uuden kukkapenkin kohdalta… kuva on siis muutama viikko sitten otettu.

N NEKO Kompostikiihdytin

NEKO Kompostikiihdytin näyttää tältä. Se on jauhemaista ja se kannattaa annostella kastelukannuun. Ohjeen mukaan seoksen on hyvä seistä puoli tuntia ennen kuin kaataa sen kompostiin.

 

N lepäävä komposti syyskuun alussa

Tänä vuonna kerätyn kompostikasan vieressä on viime vuoden komposti, ja se näytti tänään tältä. Normaalisti sen peittäisi nyt kesäkurpitsan versot, mutta tänä vuonna kylmyys ja etanat tuohosivat taimet pariinkin otteeseen, joten nyt päällä kasvaa krassi. Kasa on peitetty, jotta se pysyy kosteampana ja ettei rikkaruohot kasva siinä.

N keväällä valmista kompostimultaa syyskuussa

Vielä löytyy muovin alta valmista kompostimultaa. Sitä on säästetty keväästä uusien taimien mullaksi sekä talvisuojauksiin.  Taitaa riitää, ja onhan tuo viime vuoden kompostikasakin jo aika valmista, jos meinaa loppua kesken.

Kompostia kannatta siis hoitaa säännöllisesti pitkin kesää. Oli se sitten avokomposti, kuten meillä, tai kompostikehikko tai muovikompostori, niin puutarhajätteesta tulee arvokkainta multaa… kasvien näkökulmasta.

Aurinkoista viikonloppua !

Terkuin Sari

4 visitors online now
0 guests, 4 bots, 0 members
All time: 78 at 11-24-2018 05:25 pm
Max visitors today: 7 at 01:23 am
This month: 37 at 12-03-2018 07:54 am
This year: 78 at 11-24-2018 05:25 pm