Jättipalsami, haitallinen vieraskasvi

Jättipalsamilla on tyypillinen haitalliseksi muodostuneen vieraskasvin tarina. Kotoisin se on Himalajan vuoristoalueelta ja Suomeen kasvia on tuotu puutarhojen koristeeksi sen kauneuden vuoksi.

Vieraskasvilla tarkoitetaan kasvia, joka on tuotu sen alkuperäiseltä esiintymisalueeltaan ihmisen toimesta vahingossa tai tarkoituksella uudelle alueelle. Suuri joukko meidän puutarhakasvejamme on siis vieraslajeja, mutta vain harvat vierasperäiset kasvit muodostuvat haitallisiksi.

Siinä vaiheessa, kun huomataan, että jokin vierasperäinen kasvi, on lähtenyt leviämään luontoon ja aiheuttaa ongelmia alkuperäiselle luonnolle puhutaan haitallisesta vieraskasvista.

Jättipalsami kauniin punertavin tai valkoisin kukin on ollut monen puutarhan koristus. Ongelmia tulee siitä, että tämä kasvi leviää tehokkaasti lennättäen loppukesästä siemeniä monen metrin päähän ympäristöönsä. Siemenet tarttuvat kengän pohjiin, auton renkaisiin, eläinten turkkiin sekä siirtyvät maansiirtojen, puutarhajätteen ja työkoneiden mukana uusille alueille.

Jättipalsami leviää siemenistä

Monin paikoin jättipalsami on levinnyt jo laajoillekin alueille luontoon ja tämä on nähtävissä myös Lahdessa. Erityisesti luonnonsuojelualueilta olen itsekin torjunut jättipalsamia jo useamman vuoden ja voi sanoa, että torjunta on tehonnut. Tärkeintä on estää siementen maahan pääsy.

Torjuntakeinona voi käyttää kitkemistä, niittämistä ja peittämistäkin. Loppukesästä torjunta rupeaa olemaan myöhäistä, kun kasvi lennättää kypsiä siemeniä jo ennen kuin siihen on edes koskenut. Parasta onkin nyt pistää merkille missä kaikkialla jättipalsamia kasvaa ja talven aikana valmistautua keväiseen torjuntaan. Torjunta kannattaa aloittaa heti alkukesästä ennen kuin kasvi on lähtenyt edes kukkimaan.

Jättipalsami on levinnyt monin paikoin myös luonnonsuojelualueille

Lahdessa jättipalsamia luonnonsuojelualueilta kitkiessäni kitkentäjäte on ollut näppärä kerätä kestokasseihin ja tyhjentää kassit yhteen kasaan kitkentä alueelle, kasa poljetaan tiiviiksi. Kitketyt kasvit maatuvat nopeasti kasassa. Jos kasan päällä jokin kasvi jatkaa vielä kasvua voi sen kitkeä uudelleen, kun alueelle menee seuraavan kerran. Torjuntaa täytyy tehdä muutaman kerran kesän aikana. Kitkentä kasan päälle voi myös laittaa pressun parin viikon ajaksi, joka estää kasvien uudelleen kasvuun lähdön. Kasvijätteet voi myös toimittaa alueen jäteasemalle.

Tämä polku johtaa luonnonsuojelualueelle. Ihmisten kengän pohjiin ja vaatteisiin tarttuneet siemenet kulkeutuivat syvemmälle aluetta. Kolmen vuoden tehokkaan torjunnan jälkeen, alueelta löytyi enää noin 20 jättipalsamia. Torjunta on siis tehonnut!

Torjuntaa voi tehdä myös siimaleikkurilla / viikatteella ja niittää kasvit maanrajasta. Liian ylhäältä katkaistu kasvi voi lähteä uudelleen kasvuun eli torjunta-alueiden tarkkailu on tarpeen. Pienempiä alueita voi peittää vaikkapa pressulla parin kesän ajaksi. Jättipalsami on yksi vuotinen kasvi, jonka siemen säilyy itämiskykyisenä maassa pari vuotta eli parin vuoden tehokkaalla torjunnalla on kasvi hävitetty alueelta.

Liian ylhäältä katkaistu jättipalsami voi lähteä uuteen kasvuun. Tarkkaile torjuttuja alueita.

Jättipalsami on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.

Sitä on itse oppinut ihan uudella tavalla arvostamaan talvea, kun luonto hoitelee nuo haitallisetkin kasvit talviunille ja silloin minäkin saan levähtää ja kerätä voimia taas uuteen taistoon ensi keväälle 🙂

Luontoturvan sivuilla voi tutustua myös muihin haitallisiin vieraskasveihin.

Terveisin Miia