Kaikki kirjoittajan Miia Korhonen artikkelit

Kesäkukkien väriloistoa

Kesää odotellessa on kevät sää ollut hyvinkin vaihteleva. Samana päivänä on saanut nauttia auringosta, sateesta, rännästä ja rakeistakin. Joku taisi sanoakin, että sää on kuin naisen mieli, yhtä vaihteleva…

Kesä on lyhyt ja siitä kannattaakin ottaa kaikki irti. Nyt kaikki purkit ja purnukat sekä vapaat kolot perennapenkeistä täyteen kesäkukkien hienoa väriloistoa!

Oranssia ja keltaista väriä saa vaikkapa samettikukasta, kääpiösamettikukasta, zinniasta, kehäkukasta ja tarhadaaliasta.

keltaiset ja oranssit kesäkukatKeltaisen ja oranssin sävyjä kehäkukassa, tarhadaaliassa, samettikukissa

Samettikukkaa ja kehäkukkaa voi myös laittaa kasvimaalle karkoittamaan tuholaisia. Kumppanuuskasveista ja sekaviljelystä on hyvää juttua esimerkiksi hyötykasviyhdistyksen sivuilla.

Kesäkukkia sinisen ystäville

sinisen sävyjä kesäkukissaMaariankello, lumihiutale, heliotrooppi ja päivänsini

Kesäkukkia vaaleanpunaisen ystäville

vaaleanpunaisen sävyjä kesäkukissaHortensia, pelargoni, zinnia ja petunia

Jos tietää olevansa “tuurikastelija”  (niin kuin minä…) kannattaa laittaa kuivahtamista kestävät kesäkukat, esimerkiksi pelargoni, huovinkukka, tulilatva, verbena, orvokki ja muratti.

Puolivarjoisalla paikalla menestyy melkeinpä kaikki kesäkukat. Oikein aurinkoiseen paikkaan voisi laittaa esimerkiksi tähtisilmän, pelargonin, samettikukan, verbenan, marketan ja kosmoskukan sekä tietysti huolehtia kastelusta. Varjoon perinteisesti karjalanneito, verenpisara, ahkeraliisa, muratti.

tähtisilmä kesäkukka Tähtisilmä nauttii auringosta

Lobelia on yksi suosikkejani, mutta se ei kestä kuivuutta ja useana vuotena lobelia onkin päässyt minulla kuivahtamaan ja siitä tämä kasvi kärsii heti. Kesäkukissakin kannattaa muuten vilkaista juuristoa, tämän lobelian juuristo on hyvässä kunnossa ja odotettavissa on kukintaa koko kesälle.

Lobelialla hyvä juuristo, hyvä kasvuHyvä juuristo on kesäkukallakin tärkeää

Kesäkukkien suhteen on hyvä muistaa lannoitus. Tarkoitushan on saada nauttia koko kesä kukkaloistosta ja sen takaamiseksi täytyy kukkia auttaa lannoituksella. Nekon tuotteista löytyy niin veteen sekoitettavia lannoitteita kuin mullankin sekaan laitettavia.

Vähemmän tunnetussa kesäkukassa, senetissä on upeita värejä ja se viihtyy parhaiten puolivarjossa tai auringossa, ei kuitenkaan ihan paahteessa. Kastelun suhteen senetti on kranttu, liika märkyys ei ole hyväksi, tasainen kosteus olisi paras.

senetissä on ihanan voimakkaat väritSenetin hehkuvat värit

Jos pitää voimakkaista tuoksuista niin ehdoton valinta on tuoksuheliotrooppi! Siinä on huumaavan ihana tuoksu joka houkuttaa myös perhosia. Heliotrooppi on hallan arka, joten keväällä saa olla tarkkana lämpötilojen kanssa. Syksyllä heliotroopin voi ottaa sisälle ja kokeilla talvettaa sitä viileässä ja valoisassa. Kannattaa tosin ottaa huomioon, että syötynä kasvi on ainakin jonkin verran myrkyllinen, joten syömään sitä ei kannata ruveta.

tuoksuheliotrooppi on oikea valinta tuoksuvien kesäkukkien ystävälleJPGTuoksua kaipaavalle tuoksuheliotrooppi

Miljoonakelloamppeli on monelle luotto valinta joka on kukassa koko kesän. Tasainen kastelu ja jatkuva lannoitus takaa hyvän ja kestävän kukinnan.

miljoonakelloamppeli on suosittu kesäkukkijaMiljoonakello, koko kesän kukkija

Jos kaipaa vähän korkeampaa kesäkukkaa niin kosmoskukka voisi olla siihen tarkoitukseen sopiva. Aurinkoinen paikka ja tasainen kastelu olisi tälle kasville mieleen.

kosmoskukka on värikäs kesän kukkijaKorkeutta ja väriä kosmoskukalla

Nautitaan kesästä ja kesäkukista! Kokeillaan reippaasti eri kasveja ja värejä.

Terveisin kesäkukista huumaantunut Miia

Keväinen kukkakimppu ja asetelma

Olin pitkästä aikaa kukkakurssilla ja olipa mukava päästä pipertämään kaikenlaista! Monissa kansalaisopistoissa järjestetään kukkakursseja ja teemat voi olla vaikka vuodenajan mukaan. Nyt olin keväisellä kukkasidontakurssilla ja näin pääsiäisen alla oli tietysti mukana pääsiäisen ajatusta. Kukkakurssilla ohjeet ja materiaalit tulee opettajalta, joten osallistua voi vaikka kokemusta ei olisikaan.

Tässä pikaohjeet muutamaan työhön mitä kurssilla tein ja mitkä voisi ihan kotonakin toteuttaa.

Ennen aloitusta on hyvä suojata pöytä vaikkapa jätesäkillä jonka päällä on sanomalehteä. Työn tohinassa ei sitten haittaa vaikka kukat olisi kosteita ja on sitten helppo siivota.

Kimppu valmispohjaan

Kukkakimpun teko valmispohjaan

  1. Valmis kimppupohjaan on helppo tehdä muodossaan pysyvä kimppu.
  2. Tässä kimppupohjan reunat maalattiin kasvien värjäykseen tarkoitetulla spray maalilla
  3. Työhön käytettiin 15 tulppaania ja leikkovihreäksi salalia
  4. Kimppupohjaakin käytettäessä ajatus on, että kimppu tehtäisiin spiraalin malliin eli kukkien varret menee kaikki samaan suuntaan kiertäen oikealle

Kukkakimppuihin solmun sitominen

5. Kimppupohjaan laitetaan oman taiteellisen silmän mukaan vuorotellen salalia ja tulppaania. Tulppaani venähtää nopeasti päästessään veteen ja lämpimään ja se täytyy ottaa huomioon jo kimppua tehdessä. Teko vaiheessa tulppaani kannattaa laittaa vain vähän korkeammalle kuin kimppupohjan reuna. Parissa päivässä se on jo venähtänyt useita senttiä pidemmäksi ja tulee paremmin esiin kimpusta.

6. Solmi kimppu kiinni. Kukkakauppiaan solmu tehdään niin, että tehdään kaksi solmua peräkkäin ja vasta sitten kiristetään solmu kireäksi. Päälle vielä yksi solmu ja kyllä pysyy!

Tuloksena keväinen tulppaanikimppuTuloksena keväinen kukkakimppu

Tulppaani viihtyy ja säilyy viileässä pidempään. Valmis kukkapohjaa voi käyttää useita kertoja uudestaan, joten se kannattaa säilyttää tulevaisuuden varalle.

Tutustu leikkokukkien hoito-ohjeisiin ja leikkovirkisteeseen Nekon sivuilla.

Märkäsieni asetelma

Koristeita voi tehdä oman maun mukaan, mutta tässä vähän pääsiäisen ajatusta mukana

asetelman tekoa kukkasista

1. Märkäsieni. Laita märkäsieni altaaseen / ämpäriin jossa on vettä. Jätä sieni kellumaan veden pinnalle, älä paina. Anna sienen imeä rauhassa itseensä vettä, sieni painuu itsekseen veden alle imiessään vettä. Laita sieni astiaan, pyöristä kulmia veitsellä leikaten.

2. Kierrä vihreätä sisalia peittämään sienen alaosaa, jätä sienen keskiosa paljaaksi.

3. Työnnä lyhyeksi leikattua morsiusharsoa sienen alaosaan ja noin puoleen väliin sientä

4. Lisää orapihlajan lyhyeksi leikattuja oksia astian ja morsiusharson väliin. Ajatus orjantappura kruunusta… Lisää kolme neilikkaa ja kaksi maalattua munaa asetelman keskelle.

märkäsieni kukka-asetelma valmiina Lisänä voi laittaa höyheniä tai muita pääsiäiskoristeita

Aurinkoista pääsiäistä ja kevään odotusta!

Terveisin Miia

 

Saaren kartanon kasvihuoneelta kuulumisia

Kävin ottamassa kasvihuoneterapiaa Saaren kartanon puutarhaoppilaitoksella Mäntsälässä. Luovuin taas ajatuksesta kasvattaa tomaatin taimet siemenestä itse. Minulla kotona valo ja tila ei tahdo riittää ja taimista tulee honteloita, joten turvaudun valmiisiin taimiin. Lean kirjoituksessa on muuten mainiot ohjeet taimikasvatukseen!

Tomaattia tulossa Saaren Kartanolla, MäntsälässäTomaatin taimia kasvihuoneessa

Tomaatin taimet oli juuri istutettu säkkeihin. Ihan vielä ei siis saa syödäkseen koulun omia tomaatteja 🙂 Myös paprikan, kasvihuonekurkun, salaatin ja munakoison taimet olivat hyvässä kasvussa ja päätyvät istutettavaksi koulun kasvihuoneille. Myös myyntiin kasvatetaan taimia.

paprika, munakoiso, jääsalaatti, kasvihuonekurkku taiminaPaprika, munakoiso, jääsalaatti ja kasvihuonekurkku hyvässä kasvussa Saaren kartanon puutarhalla

Runkotomaatin perushoitoon kuuluu varkaiden poisto. Tomaatin varkaalla tarkoitetaan rungon ja lehden lehtihangasta kasvavaa sivuversoa, joka vie tomaatilta turhaan energiaa ja tekee kasvustosta liian tiheää. Tomaatin varkaat on hyvä poistaa mahdollisimman pienenä ja se onnistuu tarttumalla varkaan tyveen sormin ja taittamalla sivulle. Varkaiden poistosta hyvä videonpätkä löytyy youtubesta.

poista tomaatista varkaat. JPGPoista tomaatista varkaat

Saaren kartanon puutarhaoppilaitoksella on myös hiljattain remontoitu puutarhamyymälä, josta saa muun muassa leikkokukkia, viherkasveja ja lannoitteita. Tulppaani on ajankohtainen ja sitä kasvatetaan myös oppilaitoksella.

Nekon tuotteita saatavilla Mäntsälän Saaren Kartanon puutarhamyymälässäNekon tuotteita Saaren kartanon puutarhamyymälästä!

Tulppaanit hyödössä Saaren Kartanon puutarhamyymäläTulppaania tulossa!

Tulppaaneja Saaren kartanoltaTulppaanien väriloistoa Saaren kartanon puutarhamyymälässä

Kaikki pelargoniharrastajat huomio! Kannattaa suunnata Saaren kartanon puutarhaoppilaitokseen Mäntsälään 16 – 18.3.17, siellä on silloin pelargoniapäivät. Nyt on myynnissä myös isot emokasvit! Samalla saa myymälästä ostettua Nekon lannoitteita.

Saaren kartanon pelargonipäivät 16-18.3.17

Kevään varma merkki on orvokki ja sitäkin pääsin jo ihastelemaan. Orvokki on mainio kevään ensi kasvi, sehän kestää kylmää ja koska kevät aina keikkuen tulevi niin orvokki on niitä harvoja kasveja joita uskaltaa aikaisinkin keväällä laittaa ulos.

orvokki tuo keväänOrvokki tuo kevään!

On aina piristävää käydä ihastelemassa kasvihuoneilla kasvun ihmettä ja siinä saakin uusia ajatuksia omiin istutuksiin.

Ihania aurinkoisia kevät päiviä

Toivottaa Miia

Hyönteisille hotelli

Päätin jo syksyllä, että kevääksi teen hyönteishotellin pihalle ja seuraan ketä sinne asettautuu taloksi. Hyönteishotelleja saa tietysti ostaa valmiinakin, mutta itse päätin nikkaroida sellaisen.

Nekolta löytyi puisia laatikoita, joita on käytetty sipulilaatikoina ja ne olivatkin oivia runkoja hyönteishotellin tekoon! Muutama laatikko purettiin, jotta saatiin välilautoja ja niillä jaettua asumus useaan eri lokeroon. Samalla kertaa nakertelin useamman hotellin.

tästä lähtee hyönteishotellien rakennus

Näitä tyhjiä puulaatikoita voi kysellä Nekolta, jos tällaisille on tarve! Ja tietysti jos on nurkissa valmiita laudanpätkiä (käsittelemätöntä puuta), niin niitä sitten vaan kasaan nakuttelemaan ja ötököille asumuksia. Olen nähnyt myös malleja, jotka on tehty maito ja mehupurkkeihin. Purkkeihin vaikka kuivuneita karhunputken varsia ja puun oksiin roikkumaan! Näistä on hyvä ohje Hyrian sivuilla.

Keräsin ennen lumen tuloa käpyjä, risuja, oksia, kaarnaa ja kuivatin niitä hotelleja varten. Sisälle kertyi eräitäkin laatikoita kaikkea mitä pihalta löysin 🙂 Kuivuneita karhunputken varsia katkoin sopivaan mittaan ja takkapuista varasin syrjään ohuempia pätkiä. Lintujen kauralyhteen varsista tein nippuja ja leikkelin sopivaan mittaan sekä varasin kuivaa heinää kassillisen hyönteishotellia varten. Joulun koristuksissa olleet sammaleet kierrätin näihin askarteluihin.

 

hyönteishotellin tekoa

Valmiisiin puulaatikoihin tein erikokoisia osastoja. Laittelin lautoja kiinni pienillä kulmatuilla ja osaksi nauloilla. Aina laudat ei ihan määrämittaan osuneet, mutta tuskin ötököillä rakennustarkastajaa onkaan joka asiasta valittaisi. Sahurilla taisi välillä mitta heittää…

Eri osastot täytetään sitten vain kaikenlaisilla luonnon antimilla.

höynteishotellin sisältö hyönteishotellin täyttöön käy moni luonnon materiaali hyönteishotellia täyttämään

Kaikista hyönteishotelleista tuli erinäköisiä, mutta onkin ihan voittajaolo, itse tein! Vielä voisi tehdä katon kohdalle pidemmän räystään, jotta sadevesi ei pääsisi niin hyvin piiskaamaan asumusta.

Kovin kummoisia puusepän taitoja minulla ei ole, mutta näköjään pärjää jos saha, porakone ja vasara pysyy kädessä edes auttavasti. Hyönteishotellin nikkaroiminen on mukavaa puuhaa, kannattaa kokeilla!

Viimeiseksi lisäsin asumusten etuseinään verkon, jotta materiaali pysyy paikallaan. Linnut käyvät äkkiä katsastamassa materiaali tarjonnan ja vievät parhaat palat itselleen, jos ei ole verkkoa suojana.

Hyönteishotellit odottaa asukkaita

Näistä ötököiden asumuksista tuli melko painavia ja yksi vaihtoehto voisi ollakin, että tällaisen vähän isomman rakennelman laittaa tukijaloilla maahan pystyyn. Sivuille vaan lyö pidemmät laudat, jotka upottaa maahan. Toki nämä voi myös laittaa kiinni rakennuksen seinään. Takana on valmiit reiät tai sitten voisi sivuilta laittaa kulmaraudoilla kiinni seinään. Tai mitä nyt ikinä keksiikään. Asumus saisi olla kuitenkin reilusti irti maanpinnasta ainakin metrin korkeudella.

Toivon asukkaiksi ainakin kirvojen vihollisia eli petopistiäisiä ja leppäkerttuja. Jos kirvojakin olisi sitten vähemmän puutarhassa. Erakkomehiläiset olisivat myös tervetulleita! Hyönteishotelleja kannattaa rakennella, jotta puutarhan hyviksillä olisi paikkoja asumiseen. Hyvän hedelmäsadon ja kukkaloiston toivossa kannattaa siis houkutella pölyttäjiäkin paikalle. Ja tämähän on biologista torjuntaa parhaimmillaan!

 

Kevättä ja ötököitä odotellessa!

Miia

 

 

 

Lihansyöjäkasvit

Uusi vuosi pyörähti käyntiin ja pääsin heti uuden asian ääreen eli tutustumaan lähemmin lihansyöjäkasveihin!

Kävin tutustumassa lihansyöjäkasveihin Siru Nurmisen kotona. Siru innostui lihansyöjäkasveista saatuaan ensimmäiset ”lihikset” vuonna 2007. Sen jälkeen onkin kasvikokoelma ja tietämys kasvanut hurjasti. Tietoa ja taitoa on kertynyt jopa kirjaksi asti. Malttamattomana odottelen kirjan julkaisua, joka toteutunee vuoden 2017 aikana. Kirja tulee olemaan ainutlaatuinen Suomessa! Ennen kirjaa valmistuu Sirun opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö liittyy lihansyöjäkasveihin kuten myös Sirun suorittama  3 kuukauden työharjoittelujakso Yhdysvalloissa, Virginiassa, paikassa nimeltään Meadowview Biological Research Station.

Siru Nurminen, lihansyöjäkasvien asiantuntijaSiru Nurminen on erikoistunut lihansyöjäkasvien kasvatukseen

Lihansyöjäkasvit ovat Suomessa huonosti tunnettuja kasveja, vaikka niitä useasta puutarhamyymälästä saakin. Tietämys näistä hienoista kasveista on harmittavan vähäinen ja useasti lihansyöjäkasveja myydään ilman kunnollisia hoito-ohjeita ja vääränä vuodenaikanakin. Moni onkin kokenut karvaan pettymyksen ostettuaan myymälästä lihansyöjäkasvin ja kasvi onkin muutaman viikon päästä kuollut. Tulevan kirjan myötä saadaankin hyvää tietoa ja oppia lihansyöjäkasvien kasvattamiseen.

lihansyöjäkasvi kaliforniantötteröKaliforniantötterö (Darlingtonia californica)

Lihansyöjäkasvin kasvattamisessa on omat niksinsä. Yleisohjeina lihansyöjäkasvin kasvatukseen on: paljon valoa, kosteutta, lannoittamaton kasvualusta, ruokaa parin viikon välein ja kasteluun mielellään sadevettä tai hyvin pehmeää hanavettä. Kasvualustana käytetään luonnonturvetta, perliittiä, hiekkaa, orkideamultaa ja rahkasammalta. Tavallinen ravinteita sisältävä multa ei käy. Lihansyöjäkasveja on useita erilaisia ja tarkat hoito-ohjeet vaihtelevat hieman kasvin mukaan. Tarkemmin kasvatusohjeisiin voi tutustua sivulla www.petokasvit.fi joka on Sirun ylläpitämä.

lihansyöjäkasvi, kannukasviKannukasvi (Nepenthes truncata)

Sirun kotoa löytyy lihansyöjäkasveja noin 150 eri lajia ja lajiketta, kasveja on yhteensä useita satoja. Terraariossa kasveille voi luoda optimaaliset kasvuolosuhteet. Tavallinen kuiva huoneilma, talven pimeys ja kuivunut kasvualusta ovat syynä monen lihansyöjäkasvin kuolemiseen. Kasvituntemusta tarvitaan, jos haluaa saada lihansyöjäkasvitkin kukoistamaan.

lihansyöjäkasvit tarvitsevat kosteutta ja valoaTerraariossa voi järjestää lihansyöjäkasveille ihanteelliset olosuhteet

Osa lihansyöjäkasveista tarvitsee talvilevon ja sen voi järjestää niille esimerkiksi jääkaapissa. Lämpötila talvilevon aikana on pidettävä 0-5 asteessa. Kasvit voi laittaa muovipusseissa jääkaappiin, kunhan pussin kulma jätetään auki ilmanvaihdon vuoksi. Korkeakasvuisten tötterölehtilajien (Sarracenia)  lehdet leikataan noin 5 cm korkeudelta, kun taas matalakasvuisten lajien lehdet jätetään ja poistetaan vain kuivuneet ja huonot lehdet ennen jääkaappiin laittoa. Talvilepoa vaativat lihansyöjäkasvit laitetaan jääkaappiin lokakuun tienoilla ja kevääseen niitä herätellään maalis – huhtikuussa. Kasvit eivät tarvitse ruokaa talvilevon aikana.

lihansyöjäkasvien talvilepoLihansyöjäkasvit talvilevolla Sirun jääkaapissa

Lauhkeiden alueiden lihansyöjäkasvit kuten tötterölehdet, kärpäsloukut viihtyvät kesällä ulkona suorassa auringonporotuksessa, kunhan ne eivät koskaan pääse kuivumaan. Ulkona olevien kasvien ravinnonsaannista ei tarvitse huolehtia, koska ne voivat ulkona syödä ampiaisia, kärpäsiä, paarmoja ja satunnaisia hyttysiäkin. Sisätiloissa kasveja ruokitaan esimerkiksi jauhomadoilla ja murustetulla kalanruualla pari kertaa kuukaudessa.

lihansyöjäkasvi, kärpäsloukkuKärpäsloukku (Dionaea muscipula)

Suomestakin löytyy lihansyöjäkasveja, vaikka trooppisia lajeja ei täällä olekaan. Seuraavalla kerralla kun suunnistaa suolle niin kannattaa tutkailla kasvillisuutta tarkemmin, sieltä löytyy kihokkeja, yökönlehtiä ja vesiherneitä, jotka kaikki ovat lihansyöjäkasveja.

lihansyöjäkasvi, kihokkiMadagaskarinkihokki (Drosera madagascariensis)

Siru on käynyt esittelemässä lihansyöjäkasvejaan muun muassa Lahdessa pihapiiri messuilla 2015 ja Helsingin orkidea näyttelyissä 2016. Helsingin sanomien tekemässä haastattelussa pääsee näkemään lihansyöjäkasvin ”tosi toimissa”.

Lihansyöjäkasveihin ja kasvatusnikseihin päästään tutustumaan tarkemmin, kun myös Siru rupeaa kirjoittelemaan kuulumisia Nekon blogiin. Itse ihastuin lihansyöjäkasvien uskomattoman kauniisiin väreihin ja erikoisiin muotoihin. Erityisesti kihokkien hauras kauneus on upean näköistä! Käykää tutustumassa näihin hienoihin kasveihin osoitteessa www.petokasvit.fi