Aihearkisto: Sisäkasvit

Lihismaniaa

Moikka! Siinä missä trooppiset köynnöskasvit jatkavat kasvuaan vuoden ympäri, kevät alkaa jo pikku hiljaa näissäkin ympyröissä nostamaan päätään. Jos olet joskus omistanut eksoottisempia kasveja kuten lihansyöjäkasveja, minun on ilo kertoa, että olen tämän “lihisharrastukseni” myötä uutena kirjoittajana täällä kertomassa niistä.

32367025566_24cb3d0a76_c

Olen Siru Nurminen ja viimekuussa Lepaalta valmistunut hortonomi (AMK).  Kirjoitin opparinani LIhansyöjäkasvien Kasvatusoppaan, mutta setsin sille vielä kustantajaa.  Lihansyöjäkasveja olen kasvattanut lähes 10 vuotta, paremmin perehtyneenä 8 vuotta. Erikoisalaani ovat pääasiassa trooppiset kannukasvit (Nepenthes), mutta olen vuosien varrella laajentanut kasvirepertuaariani niin tötterölehtiin (Sarracenia) kuin aurinkokannuihin (Heliamphora).

Omistan noin 150 lajia/lajiketta ja kasviyksilöitä on arviolta 500-700. Tosilukua en tiedä, koska esimerkiksi kihokit siementävät helposti naapuriruukkuihin ja taimikasvatusvaiheessa olevia ja tiheästi kasvavia tötterölehtiä on paikoin vaikeaa laskea. Pidän kasveja erilaisissa paikoissa riippuen niiden vaatimista kasvatusolosuhteista. Trooppiset kasvit ovat terraarioissa ja kasvatusteltassa ja pihalle kesäksi pääsevät tötterölehdet ja esim. kärpäsloukut.

roseana

Lihansyöjäkasvit ovat siis elinympäristön vähäisen ravinteikkuuden vuoksi erikoistuneita kasveja. Energian lihikset saavat kaikkien kasvien tapaan yhteyttämällä auringosta, mutta ravinteet, kuten typpi ja fosfori on saatava hyönteisistä. Itse ruokin lihansyöjäkasveja joko jauhomadoilla, kalanruoalla tai esimerkiksi merileväuutteella. Nekon merileväuute on toiminut tähän saakka hyvin lehtilannoitteena 🙂 Kaikenlainen perinteinen lannoittaminen on ehdottomasti kielletty.  Lihansyöjäkasvit vaativat lisäksi puhdasta kasteluvettä, lannoittamattoman kasvualustan ja hyvin paljon valoa.

26670108064_a76fd57880_z

Tulen juttuamaan täällä lihansyöjäkasveista ja esimerkiksi kasvatusasioita. Lähden lisäksi alle kahden viikon päästä Yhdysvaltoihin puoleksi vuodeksi kasvattamaan lihansyöjäkasveja paikallisen yrityksen pariin.  Olin samassa paikassa viime vuonna 3 kuukautta toteuttamassa erikoistumisharjoitteluani, joten paikka on jo itselleni tuttu. Virginiassa on erilainen kasvisto ja vuodenajat etenevät hieman eri rytmissä kuin Suomessa.  Siellä luonnonvaraiset kasvit voi luokitella meillä eksoottisiksi ja ainakin aikaisemmin kukoistaviksi ( viime vuonna karhunvatukoita voi jo poimia kesäkuussa!)

 

Kasviterkuin! 🙂

Siru

Viehkot perhosorkideat

Perhosorkideat ovat helppoja kasvatettavia ihan kotioloissa ja  ne kukkivat todella pitkään.   Nyt niitä näytti olevan kaupoissa aika kivoja värejäkin. Minulla on syksyltä yksi upean oranssikukallinen, joka nyt tekee uusia nuppuvarsia. Saa nähdä, milloin se kukkii 🙂

00 Perhosorkidea Philadendron isona ja pienikukallisena

Sen sijaan kukassa on nyt vaalenpunakellertävä isokukallinen perhosorkidea. Yllätyksekseni huomasin, että sen kukissa on mieto tuoksu. Yleensähän jalostetut perhosorkideat ovat tuoksuttomia, joten se oli ihana ylläri.

00 Perhosorkidea Philadendron isokukallinen läheltä

Aika suloisen hempeät kukat, vai mitä 🙂

00 Perhosorkidea Philadendron pienikukallinen läheltä 2

Toinen kukassa oleva on pienikukallinen perhosorkidea. Tämä kuulemma jääkin näin pienikasvuiseksi.

00 Perhosorkidea Philadendron Neko Orkidearavinnetta kaikille orkideoille ympäri vuoden

Orkidean hoidossa yksi tärkeimmistä asioista on säännöllinen lannoittaminen miedolla lannoitteella ja yleensä ympäri vuoden. Esimerkiksi Nekolla on oma Orkidearavinne, jossa on myös hivenravinteita ja merilevää.

00 Perhosorkidea Philadendron Neko Orkidearavinnetta vajaa korkillinen litraan vettä

Lannoite on tummaa, kuten merileväuute. Orkidean ruukku voidaan upottaa hetkeksi lannoiteveteen tai lannoitevedellä voi kastella orkidean ruukkuun, kuten viherkasveja. Juuret eivät kuitenkaan saa jäädä seisomaan veteen pitkäksi aikaa. Itse kastelen 1-2 kertaa viikossa.

Perhosorkidea kannattaa sijoittaa hyvin valoisaan paikkaan, jotta se tekee uusia nuppuja. Se ei kuitenkaan kestä suoraa auringonpaistetta, etenkään kesällä. Lehdiltä on hyvä pyyhkiä pölyt aina välillä. Ja tietenkin se pitää lehtien sumutuksesta.

Perhosorkidea viihtyy parhaiten orkideakasvualustassa, sille ei siis laiteta multaa. Ensimmäinen kasvualustan vaihto uudelle orkidealle kannattaa tehdä heti, kun kukat ovat lakastuneet. Muuten vasta tarvittaessa, ehkä parin vuoden välein.

Taidanpa tästä mennä sumuttelemaan orkideat, ja nuuhkimaan sen hempeän orkidean vienoa tuoksua 🙂

Aurinkoisin terveisin Sari

Lihansyöjäkasvit

Uusi vuosi pyörähti käyntiin ja pääsin heti uuden asian ääreen eli tutustumaan lähemmin lihansyöjäkasveihin!

Kävin tutustumassa lihansyöjäkasveihin Siru Nurmisen kotona. Siru innostui lihansyöjäkasveista saatuaan ensimmäiset ”lihikset” vuonna 2007. Sen jälkeen onkin kasvikokoelma ja tietämys kasvanut hurjasti. Tietoa ja taitoa on kertynyt jopa kirjaksi asti. Malttamattomana odottelen kirjan julkaisua, joka toteutunee vuoden 2017 aikana. Kirja tulee olemaan ainutlaatuinen Suomessa! Ennen kirjaa valmistuu Sirun opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö liittyy lihansyöjäkasveihin kuten myös Sirun suorittama  3 kuukauden työharjoittelujakso Yhdysvalloissa, Virginiassa, paikassa nimeltään Meadowview Biological Research Station.

Siru Nurminen, lihansyöjäkasvien asiantuntijaSiru Nurminen on erikoistunut lihansyöjäkasvien kasvatukseen

Lihansyöjäkasvit ovat Suomessa huonosti tunnettuja kasveja, vaikka niitä useasta puutarhamyymälästä saakin. Tietämys näistä hienoista kasveista on harmittavan vähäinen ja useasti lihansyöjäkasveja myydään ilman kunnollisia hoito-ohjeita ja vääränä vuodenaikanakin. Moni onkin kokenut karvaan pettymyksen ostettuaan myymälästä lihansyöjäkasvin ja kasvi onkin muutaman viikon päästä kuollut. Tulevan kirjan myötä saadaankin hyvää tietoa ja oppia lihansyöjäkasvien kasvattamiseen.

lihansyöjäkasvi kaliforniantötteröKaliforniantötterö (Darlingtonia californica)

Lihansyöjäkasvin kasvattamisessa on omat niksinsä. Yleisohjeina lihansyöjäkasvin kasvatukseen on: paljon valoa, kosteutta, lannoittamaton kasvualusta, ruokaa parin viikon välein ja kasteluun mielellään sadevettä tai hyvin pehmeää hanavettä. Kasvualustana käytetään luonnonturvetta, perliittiä, hiekkaa, orkideamultaa ja rahkasammalta. Tavallinen ravinteita sisältävä multa ei käy. Lihansyöjäkasveja on useita erilaisia ja tarkat hoito-ohjeet vaihtelevat hieman kasvin mukaan. Tarkemmin kasvatusohjeisiin voi tutustua sivulla www.petokasvit.fi joka on Sirun ylläpitämä.

lihansyöjäkasvi, kannukasviKannukasvi (Nepenthes truncata)

Sirun kotoa löytyy lihansyöjäkasveja noin 150 eri lajia ja lajiketta, kasveja on yhteensä useita satoja. Terraariossa kasveille voi luoda optimaaliset kasvuolosuhteet. Tavallinen kuiva huoneilma, talven pimeys ja kuivunut kasvualusta ovat syynä monen lihansyöjäkasvin kuolemiseen. Kasvituntemusta tarvitaan, jos haluaa saada lihansyöjäkasvitkin kukoistamaan.

lihansyöjäkasvit tarvitsevat kosteutta ja valoaTerraariossa voi järjestää lihansyöjäkasveille ihanteelliset olosuhteet

Osa lihansyöjäkasveista tarvitsee talvilevon ja sen voi järjestää niille esimerkiksi jääkaapissa. Lämpötila talvilevon aikana on pidettävä 0-5 asteessa. Kasvit voi laittaa muovipusseissa jääkaappiin, kunhan pussin kulma jätetään auki ilmanvaihdon vuoksi. Korkeakasvuisten tötterölehtilajien (Sarracenia)  lehdet leikataan noin 5 cm korkeudelta, kun taas matalakasvuisten lajien lehdet jätetään ja poistetaan vain kuivuneet ja huonot lehdet ennen jääkaappiin laittoa. Talvilepoa vaativat lihansyöjäkasvit laitetaan jääkaappiin lokakuun tienoilla ja kevääseen niitä herätellään maalis – huhtikuussa. Kasvit eivät tarvitse ruokaa talvilevon aikana.

lihansyöjäkasvien talvilepoLihansyöjäkasvit talvilevolla Sirun jääkaapissa

Lauhkeiden alueiden lihansyöjäkasvit kuten tötterölehdet, kärpäsloukut viihtyvät kesällä ulkona suorassa auringonporotuksessa, kunhan ne eivät koskaan pääse kuivumaan. Ulkona olevien kasvien ravinnonsaannista ei tarvitse huolehtia, koska ne voivat ulkona syödä ampiaisia, kärpäsiä, paarmoja ja satunnaisia hyttysiäkin. Sisätiloissa kasveja ruokitaan esimerkiksi jauhomadoilla ja murustetulla kalanruualla pari kertaa kuukaudessa.

lihansyöjäkasvi, kärpäsloukkuKärpäsloukku (Dionaea muscipula)

Suomestakin löytyy lihansyöjäkasveja, vaikka trooppisia lajeja ei täällä olekaan. Seuraavalla kerralla kun suunnistaa suolle niin kannattaa tutkailla kasvillisuutta tarkemmin, sieltä löytyy kihokkeja, yökönlehtiä ja vesiherneitä, jotka kaikki ovat lihansyöjäkasveja.

lihansyöjäkasvi, kihokkiMadagaskarinkihokki (Drosera madagascariensis)

Siru on käynyt esittelemässä lihansyöjäkasvejaan muun muassa Lahdessa pihapiiri messuilla 2015 ja Helsingin orkidea näyttelyissä 2016. Helsingin sanomien tekemässä haastattelussa pääsee näkemään lihansyöjäkasvin ”tosi toimissa”.

Lihansyöjäkasveihin ja kasvatusnikseihin päästään tutustumaan tarkemmin, kun myös Siru rupeaa kirjoittelemaan kuulumisia Nekon blogiin. Itse ihastuin lihansyöjäkasvien uskomattoman kauniisiin väreihin ja erikoisiin muotoihin. Erityisesti kihokkien hauras kauneus on upean näköistä! Käykää tutustumassa näihin hienoihin kasveihin osoitteessa www.petokasvit.fi

 

Jouluinen tervehdys

Vuosi on taas melkein vierähtänyt ja uusi alkamassa. Nyt on hyvä hetki rauhoittua ja kerätä muutama päivä voimia, jotta jaksaa ottaa vastaan uuden vuoden!

Jouluun kuuluu valoa ja tuoksua, joten tässä helppo vinkki miten niitä saa vaikkapa joulupöytään. Putsaa hyasintin juuret mullasta, lyhennä juuret saksilla, kiedo hyasintin sipulin ympärille led-patterivaloköynnös ja pistä hyasintti valoineen päivineen lasiin. Muutama tällainen valaisee huoneen ihanalla hämyisellä valolla ja sitten voikin vain istahtaa nauttimaan joulusta ja herkuista!

tuoksua-ja-valoa-hyasintilla

Leppoisaa ja rauhallista Joulua sekä kaikkea ihanaa ja kaunista tulevaan vuoteen!

Toivottaa Miia

Joulumieltä etsimässä

Joulu lähestyy, lumi tuli takaisin Lahden seudullekin ja joulumieli rupeaa heräämään. Tämä on juuri se aika, kun tonttu voi tulla ikkunan taa… Joulun tunnelmaa lähdin etsimään Aaltosen puutarhalta Lahdessa ja sieltähän sitä löytyi! Aaltosen puutarha on varmasti useimmille Lahden seudun asukkaille tuttu paikka jo useamman sukupolven ajalta. Muistan, että mummonikin on asioinut Aaltosen puutarhalla jo vuosikymmeniä sitten hakien kukkia niin arkeen kuin juhlaankin. Aaltosen puutarha onkin pala ihanaa vanhan ajan puutarhaa, jossa näin joulun allakin voi rauhassa ihastella kukkia, asetelmia, tonttuja ja talvisia koristuksia.

Aaltosen puutarhan koristuksia

Joulutähti on se perinteinen joulukukka ja Aaltosen puutarhallakin sitä olivat notkuvat pöydät täynnä. Joulutähti sopii ihan sellaisenaan vietäväksi tuliaisina tai sen voi myös laittaa istutuksiin muiden kasvien kanssa. Joulutähti on arka kylmälle ja vedolle, joten kuljetuksen ajaksi se on pakattava hyvin. Atsalea on itselle yksi suosikki kukista. Siitä saa hienoja asetelmia ja onhan se yksinäänkin näyttävä. Atsalea pitää viileästä ja kosteudesta. Kuivuessaan se kellastuttaa lehdet, kukat lakastuvat ja kukkanuput tippuvat.

Jos haluaa itse tehdä istutukset, niin Aaltosen puutarhalla on siihen ihania vaihtoehtoja, niin kukkia kuin koristeitakin.

Aaltosen puutarha joulukukkia

Ensimmäistä kertaa käydessä Aaltosen puutarhalla voi hätkähtää kun Huugo papukaija tepastelee vastaan ja Pimu kissa istuu patsaan lailla joulutavaroiden keskellä. Huugo papukaija on innokas malli ja hän suostuikin heti valokuviin kun otin kameran esiin. Herrasmiehen elkein Huugolla oli tietysti myös ruusu suussa ja sitä hän miehekkäästi esitteli.

huugo-herrasmies-ojentaa-ruusun

Pimu kissa tulee mieluusti paijattavaksi ja esitteli joulun koristeita. Enkelit ja punatulkut oksilla taisivat olla Pimun suosikkeja.

joulukoristeiden-seassa-pimu-kissa-aaltosen-puutarhalla

Amaryllikset leikkona, ruukussa ja asetelmissa ovat näyttäviä joulunajan koristuksia, jotka voi viedä tuliaisina vaikkapa jo nyt. Nupussa oleva amaryllis kestää kyllä jouluun saakka, jos se pääsee viileään. Lämpö ja liika kastelu venyttävät kukkavartta ja amaryllis tarvitseekin useasti tuentaa.

Ideoita omiinkin askarruksiin löytyy paljon Aaltosen puutarhalta. Erityisesti ihastuin tähän talviseen koristeeseen.

aaltosen-puutarha-joulukoristus

Jouluiset kynttiläasetelmat saivat mielikuvituksen laukkaamaan… Kaikkea hienoa sitä voisi askarrella tai sitten tulla hakemaan valmiit asetelmat täältä.

aaltosen-puutarhan-joulukoristeita

Lopuksi Huugo papukaija halusi toivottaa iloista joulua kaikille! Tästä se joulumieli syntyy 🙂

Aaltosen puutarhan Huugo papukaija toivottaa hyvää joulua

 

Mukavaa joulun odotusta!

Toivottaa Miia

Mitä kuuluu pelargonin taimille

Kuukausi sitten siemenestä kylvetyt pelargonit itivät kaikki hyvin ja pistokkaistakin lisätyt taimet lähtivät upeasti kasvuun. Nyt sitten onkin jatkohoidon aika.

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, 2 kk ja 1 kk vanhat pelargonin taimetPyöreässä ruukussa on 2 kk vanha pelargonin taimi ja neliöruukussa ne kuukausi sitten kylvetyt taimet.   Selvä ero kasvussa, eli pelargonit kannattaa kylvää ajoissa.

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, pelargonien kylvösten taimien jakaminenErotin kaksi tainta varovasti toisistaan. Tavallinen ruokalusikka oli siinä hyvä apuväline. Mitä ehjenpänä juuripaakun saa, sen parempi. Sitten taimet istutettiin omiin ruukkuihinsa pitäen juuripaakku mahdollisimman ehjänä. Ja lopuksi kasteltiin.

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, merilevävedellä kastelu

Kaikkia näitä kylvö- ja pistokastaimia kannattaa kastella merilevävedellä, sillä se parantaa juurtumista. Olisikohan se syy, miksi taimet voivat näin hyvin 😉

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, Juurtunut pistokas

Kuvassa huonoimman näköinen pistokasruukku eli pari vanhaa lehteä on kellastunut… mutta uutta kasvua on tullut useampi pieni lehti. Eli näyttää hyvältä. Pohjareijistäkin näkyy hentoja juuria, joten muovit voi jo poistaa näidenkin päältä…. niin ja kuivat lehdet kannattaa myös ottaa pois.

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, vanha pelargoni `Tornedalen` maaliskuussa Osa pistokkaista oli otettu tästä vanhasta talvetetusta `Tornedalen` pelargonista.  Ei mene enää kauaa, niin se jo kukkii…

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, Pelargoni `Tornedalen` kukka… hennon vaalein kukin. Niissä on jotain hienoa herkkyyttä.

 

Kevätterkuin Sari

 

 

Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista

Ihanat ja varmat pelargonit ovat lemppareitani kesäkukista. Niitä on ennestään jo aika paljon, mutta uusiakin on aina kiva saada : )

Pelargoneja on helppo lisätä itse siemenistä ja pistokkaista ihan kotioloissakin…. kuten tein juuri tänään.

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, siemenpusseja

Pelargonin siemenpusseissa on yleensä 10-20 siementä.  Tänään siis kylvin vaaleanpunaisen pelargoni `Inspire Pink`.  Kuvan toiset siemenet kylvin noin kuukausi sitten ja jokainen siemen lähti kasvuun. Saa nähdä miten käy tämän `Inspire Pink` kanssa, sillä siemenpussissa itämisprosentiksi on annettu 75%. Nyt on kyllä kasvava kuun alkupuolisko eli paras aika kylvää.

 

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, perliittiä kylvöksen päällä ja kuukauden ikäisiä taimia

Siemenet kannattaa kylvää kylvömultaan siemenpussin ohjeen mukaan. Nyt samalla kokeilin ekaa kertaa perliittiä. Taisi tulla vähän liikaa sitä noiden kylvösten päälle. Kuvassa on myös ne aikaisemmin kylvetyt pelargonit.

 

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, siemen kylvökset peitetty

Lopuksi kylvökset kastellaan ja peitetään muovilla. Laitoin niihin vielä nimilapun, jotta muistan kylvöpäivän ja nimen.

Kylvöksiä sumutellaan ainakin kaksi kertaa päivässä, sillä pintamulta ei saa kuivua.

 

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, pistokkaan leikkaus

Pelargoneja on helppo lisätä myös pistokkaista.  Sekin on paras tehdän näin kasvavan kuun aikaan. Joten leikkasin vanhoista pelargoneista nuoria versoja.

 

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, pistokkaan leikkaus pätkiksi

Leikatut versot kannattaa lyhentää niin, että pistokkaan yläosaan jää 1-2 lehteä ja alaosasta otetaan lehdet pois. Lehdetön alaosa työnnetään mullan sisään piiloon eli kovin pitkiä pistokkaita ei kannata tehdä. Poistetuista lehdenkohdista kasvaa juuret.  Kokeeksi laitoin perliittiä mullan sekaan. Sen pitäisi pitää multa ilmavana ja auttaa juurtumisessa.

Olisi kiva kuulla kokemuksia perliitin käytöstä kylvöissä ja multaseoksissa. Kannattaako sitä käytää ?

 

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, pistokas multaan ja pussi päälle

Sitten taas lopuksi kastellaan ja pistokasruukut peitetään läpinäkyvällä muovilla. Muovissa on hyvä olla pienet ilmareiät.

Ja jäädään odottelemaan siementen itämistä ja pistokkaiden kasvuun lähtöä.

Perinnetiedon mukaan hyvä ajankohta kylvöihin, pistokaslisäykseen ja mullanvaihtoon on kasvava kuu. Eli nyt on juuri se aika 4.3.2015 asti. Seuraava kasvava kuu alkaa maaliskuun loppupuolella.

Keväisin terveisin Sari

 

Sisäkukille merilevää

Näin lokakuussa on aika vaihtaa kukkien lannoite Merileväuutteeseen. Laitan sitä kasteluveteen joka kastelukerta ja kastelen sillä kaikki sisäkukat ja viherkasvit.

0 NEKO merilevä kasteluveteen lannoitteen tilalle

Viime talvena vanhat pelargonit säilyttivät todella hyvin lehtensä. Kokeilin nimittäin ensimmäistä kertaa silloin merileväkastelua koko talvikauden ajan.

Pelargonit kukkivat vieläkin sisällä. Ne on kyllä niin ihania ja helppoja talvetettavia.

0 NEKO merilevä talvetettaville pelargonille

0 NEKO merilevä sumutetaan kasveille

Merileväuutteella voi myös “lehtilannoittaa” eli sumuttaa merilevävettä kasvin lehdille. Kohta alkaakin sisäällä olla kasveille vähän liian kuiva ilma, joten sumutuksista on niille paljon hyötyä.

NEKO merileväuute on valmistettu rakkolevästä ja on luomua, joten sopii syötävillekin kasveille. Se sisältää paljon hivenaineita ym., jotka tutkitusti vahvistavat kasvin hyvinvointia.

0 NEKO merilevä talvetettaville maljaköynnöksille Haasteellisimmat kasvit tänä talvena taitavat olla nämä maljaköynnökset. Saa nähdä viihtyvätkö työhuoneen ikkunan vieressä. Näitä täytynee sumutella usein ja kastella kohtuudella. Ovat sen verran ronkeleita sisäkasveja, että merilevä on niille todella tarpeen.

Olisi tosi kiva kuulla kokemuksia merilevän käytöstä.  Oletko huomannut kasvien pitävän siitä ?

Mukavaa syksyn jatkoa !

Terkuin Sari

Pientä puuhastelua sisäkukkien kanssa

keväinen huonekasvien pyyhkiminen merilevävedellä

Kevät aiheuttaa aina siivousvimman, joten pyyhin nyt sisäkukkien lehdiltäkin pölyt. Osan aion viedä kylppäriin suihkuun. Huomasin saintpaulialla tosi paljon pölyä nukkaisilla lehdillä… ei taida olla muuta konstia pölyn poistoon kuin pehmeä sivellin ; )

huonekasvien lannoitus alkaa

Jo maaliskuun alusta lähtien olen lannoittanut vanhoja pelargoneja sekä näitä uudempia viherkasveja. Nyt aloin antaa lannoitevettä myös siemenistä kylvetyille taimille. Kylvömullassa kun on niin vähän ravinteita ja taimille on jo kasvanut monta uutta lehteä. Sen sijaan kaktuksia en vielä lannoita, kun ne eivät näytä kasvattavan uusia lehtiä.

Seuraava mullanvaihdon, siementen kylvön ja koulimisen hyvä ajankohta on 31.3.-14.4.2014 kuun vaiheiden mukaan katsottuna. Ihan vaan muistutuksena, että uusissa multapusseissa multa on lannoitettua. Vasta noin kuukauden kuluttua mullanvaihdosta kannattaa aloittaa lannoittaminen.

lumikellot maaliskuussa

Näin upeasti kukkii lumikellot nyt. Onneksi eivät olleet moksiskaan pakkasista ja lumisateista.

Mukavaa alkavaa viikkoa !

Terkuin Sari