Aihearkisto: Ulkokasvit

Lihansyöjäkasvit

Uusi vuosi pyörähti käyntiin ja pääsin heti uuden asian ääreen eli tutustumaan lähemmin lihansyöjäkasveihin!

Kävin tutustumassa lihansyöjäkasveihin Siru Nurmisen kotona. Siru innostui lihansyöjäkasveista saatuaan ensimmäiset ”lihikset” vuonna 2007. Sen jälkeen onkin kasvikokoelma ja tietämys kasvanut hurjasti. Tietoa ja taitoa on kertynyt jopa kirjaksi asti. Malttamattomana odottelen kirjan julkaisua, joka toteutunee vuoden 2017 aikana. Kirja tulee olemaan ainutlaatuinen Suomessa! Ennen kirjaa valmistuu Sirun opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö liittyy lihansyöjäkasveihin kuten myös Sirun suorittama  3 kuukauden työharjoittelujakso Yhdysvalloissa, Virginiassa, paikassa nimeltään Meadowview Biological Research Station.

Siru Nurminen, lihansyöjäkasvien asiantuntijaSiru Nurminen on erikoistunut lihansyöjäkasvien kasvatukseen

Lihansyöjäkasvit ovat Suomessa huonosti tunnettuja kasveja, vaikka niitä useasta puutarhamyymälästä saakin. Tietämys näistä hienoista kasveista on harmittavan vähäinen ja useasti lihansyöjäkasveja myydään ilman kunnollisia hoito-ohjeita ja vääränä vuodenaikanakin. Moni onkin kokenut karvaan pettymyksen ostettuaan myymälästä lihansyöjäkasvin ja kasvi onkin muutaman viikon päästä kuollut. Tulevan kirjan myötä saadaankin hyvää tietoa ja oppia lihansyöjäkasvien kasvattamiseen.

lihansyöjäkasvi kaliforniantötteröKaliforniantötterö (Darlingtonia californica)

Lihansyöjäkasvin kasvattamisessa on omat niksinsä. Yleisohjeina lihansyöjäkasvin kasvatukseen on: paljon valoa, kosteutta, lannoittamaton kasvualusta, ruokaa parin viikon välein ja kasteluun mielellään sadevettä tai hyvin pehmeää hanavettä. Kasvualustana käytetään luonnonturvetta, perliittiä, hiekkaa, orkideamultaa ja rahkasammalta. Tavallinen ravinteita sisältävä multa ei käy. Lihansyöjäkasveja on useita erilaisia ja tarkat hoito-ohjeet vaihtelevat hieman kasvin mukaan. Tarkemmin kasvatusohjeisiin voi tutustua sivulla www.petokasvit.fi joka on Sirun ylläpitämä.

lihansyöjäkasvi, kannukasviKannukasvi (Nepenthes truncata)

Sirun kotoa löytyy lihansyöjäkasveja noin 150 eri lajia ja lajiketta, kasveja on yhteensä useita satoja. Terraariossa kasveille voi luoda optimaaliset kasvuolosuhteet. Tavallinen kuiva huoneilma, talven pimeys ja kuivunut kasvualusta ovat syynä monen lihansyöjäkasvin kuolemiseen. Kasvituntemusta tarvitaan, jos haluaa saada lihansyöjäkasvitkin kukoistamaan.

lihansyöjäkasvit tarvitsevat kosteutta ja valoaTerraariossa voi järjestää lihansyöjäkasveille ihanteelliset olosuhteet

Osa lihansyöjäkasveista tarvitsee talvilevon ja sen voi järjestää niille esimerkiksi jääkaapissa. Lämpötila talvilevon aikana on pidettävä 0-5 asteessa. Kasvit voi laittaa muovipusseissa jääkaappiin, kunhan pussin kulma jätetään auki ilmanvaihdon vuoksi. Korkeakasvuisten tötterölehtilajien (Sarracenia)  lehdet leikataan noin 5 cm korkeudelta, kun taas matalakasvuisten lajien lehdet jätetään ja poistetaan vain kuivuneet ja huonot lehdet ennen jääkaappiin laittoa. Talvilepoa vaativat lihansyöjäkasvit laitetaan jääkaappiin lokakuun tienoilla ja kevääseen niitä herätellään maalis – huhtikuussa. Kasvit eivät tarvitse ruokaa talvilevon aikana.

lihansyöjäkasvien talvilepoLihansyöjäkasvit talvilevolla Sirun jääkaapissa

Lauhkeiden alueiden lihansyöjäkasvit kuten tötterölehdet, kärpäsloukut viihtyvät kesällä ulkona suorassa auringonporotuksessa, kunhan ne eivät koskaan pääse kuivumaan. Ulkona olevien kasvien ravinnonsaannista ei tarvitse huolehtia, koska ne voivat ulkona syödä ampiaisia, kärpäsiä, paarmoja ja satunnaisia hyttysiäkin. Sisätiloissa kasveja ruokitaan esimerkiksi jauhomadoilla ja murustetulla kalanruualla pari kertaa kuukaudessa.

lihansyöjäkasvi, kärpäsloukkuKärpäsloukku (Dionaea muscipula)

Suomestakin löytyy lihansyöjäkasveja, vaikka trooppisia lajeja ei täällä olekaan. Seuraavalla kerralla kun suunnistaa suolle niin kannattaa tutkailla kasvillisuutta tarkemmin, sieltä löytyy kihokkeja, yökönlehtiä ja vesiherneitä, jotka kaikki ovat lihansyöjäkasveja.

lihansyöjäkasvi, kihokkiMadagaskarinkihokki (Drosera madagascariensis)

Siru on käynyt esittelemässä lihansyöjäkasvejaan muun muassa Lahdessa pihapiiri messuilla 2015 ja Helsingin orkidea näyttelyissä 2016. Helsingin sanomien tekemässä haastattelussa pääsee näkemään lihansyöjäkasvin ”tosi toimissa”.

Lihansyöjäkasveihin ja kasvatusnikseihin päästään tutustumaan tarkemmin, kun myös Siru rupeaa kirjoittelemaan kuulumisia Nekon blogiin. Itse ihastuin lihansyöjäkasvien uskomattoman kauniisiin väreihin ja erikoisiin muotoihin. Erityisesti kihokkien hauras kauneus on upean näköistä! Käykää tutustumassa näihin hienoihin kasveihin osoitteessa www.petokasvit.fi

 

Kukkasipuleilla ensi kevään kukintaa

Näin syksyllä kannattaa istuttaa lisää tulppaanien ja muiden  sipulikukkien sipuleita. Se varmistaa, että ensi keväänä piha kukkii runsaasti ja värikkäästi.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-tulppaanin-sipulit

Tulppaanin sipuli näyttää usein tältä. Irrallaan olevaa kuorta ei kannata poistaa, vaan istuttaa se tällaisenaan kuohkeaan multaan.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-kirjokevattahden-sipulit

Kirjokevättähden sipulit ovat pienempiä. Niilläkin kuori on vähän irti ja osa kuorista tummahkoja. Se on normaalia. Tärkeintä on, että sipuli tuntuu kovalta.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-merilevarouhe-ja-neko-luonnonlannoite

Sekoitin ensin multaan NEKO Merilevärouhetta ja NEKO Luonnonlannoitetta. Ne ovat valmiina keväällä, kun sipulit tarvitsevat ravinteita. Merilevä auttaa tutkitusti myös kasvin juurtumisessa, eli nyt jo syksyllä, kun sipulikukat kasvattavat juuret.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-tulppaanien-istutus

Tällä kertaa kaivoin sivuun multaa ja kuopan pohjalle istutin tulppaanin sipulit. Peitin ne ohuelti mullalla.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-kirjokevattahtien-istutus

Ja mullan päälle asettelin pienemmät kirjokevättähden sipulit. Se ei haittaa vaikka sipulit osuisivatkin päällekkäin. Kukkavarret kyllä löytävät tiensä maan pinnalle. Lopuksi peitin nämäkin sipulit mullalla ja kastelin kohdan hyvin, koska maa oli aika kuivaa.

Yleisohje istutussyvyydestä:

Kukkasipuli istutetaan niin, että multaa tulee sen päälle 2-3 kertaa sipulin korkeuden verran. Eli jos tulppaanin sipuli on esim. 5 cm korkea, multaa tulee sen päälle 10-15 cm.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-tulppaanit-toukokuussa

Tältä näytti viime toukokuussa vanhat tulppaanit. Uudet sipulit istutinkin toiseen kasviryhmään, jossa oli vain vähän sipulikukkia. Keväällä sitten nähdään, mitä niistä tuli.

Ihanaa syksyn jatkoa!

Terveisin Sari

Espanjansiruetanan ja lehtokotilon torjuntaan

Puutarhan ikäviä tuholaisia ovat lehtokotilot ja espanjansiruetanat. Espanjansiruetanat ovat luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa ja niiden esiintymistä voi ilmoittaa www.vieraslajit.fi sivustolla.

Lehtokotilo rupeaa olemaan jo kaikille tuttu näky ja espanjansiruetanakin on yleistymässä kovaa vauhtia. Espanjansiruetana on paljon isompi kuin lehtokotilo ja ruokahalukin on koon mukainen eli iso! Lisäksi kun melkeinpä kaikki kasvit kelpaavat ruuaksi, niin tuho alueella, johon espanjansiruetana on päässyt pesiytymään, on suuri.

Lehtokotilon hävittämisessä on monin paikoin nostettu kädet pystyyn ja opeteltu elämään sen kanssa. Espanjansiruetana ei vielä ole niin yleinen, kuin lehtokotilo ja espanjansiruetanan torjuntaan kannattaakin ruveta heti kun ensimmäiset näkee tai ainakin pyrkiä rajoittamaan leviämistä.

Lehtokotilo puutarhan syömäriLehtokotilo on taitava kiipeilijä

 

Kummallakin lajilla tehokasta torjuntaa on kerääminen. Jokainen kerätty yksilö tietää satoja munia vähemmän. Ennen torjumista täytyy tietysti tunnistaa torjuttavat lajit.

Lehtokotilo on helppo tunnistaa, sillä kun on ”mökki” selässä. Lehtokotilot ovat melko pitkäikäisiä ja voivat elää kymmenisen vuotta. Sukukypsäksi ne tulevat pari vuotiaana. Sen jälkeen rupeaakin munia tulemaan kiivasta vauhtia. Lehtokotilo munii keväästä syksyyn usean kerran. Vuodessa munia voi kertyä helposti parisataa yhdelle yksilölle.

espanjansiruetanan-ja-lehtokotilon-munia-luontoturva-fiEspanjansiruetanan munat vasemmalla, oikealla lehtokotilon

 

Espanjansiruetanan yleisin väritys on likaisen punaruskea, mutta väri voi vaihdella punertavasta melkein mustaan. Espanjansiruetanalla hengitysaukko sijaitsee kilven etupäässä. Hengitysaukko on ainoastaan etanan oikealla puolella. Jalan reunassa on tummia pystyviivoja. Hännän pää on pyöreähkö. Kooltaan espanjansiruetana on täysikasvuisena reilut 10 cm ja paksuudeltaan noin peukalon paksuinen. Elinikä on noin 1,5 vuotta. Espanjansiruetana kannattaa opetella erottamaan ukkoetanasta, joka ei ole haitallinen.

Espanjansiruetanan ja ukkoetanan eroista voi lukea Luontoturvan blogista.

espanjansiruetana, haitallinen vieraslajiOpettele tunnistamaan ja torjumaan espanjansiruetana

 

Torjuntamenetelmät ovat hyvin samanlaisia espanjansiruetanalle kuin lehtokotilollekin ja kerääminen on tehokasta torjuntaa. Kerätyt yksilöt täytyy hävittää mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Kuumaa vettä pidetään etikan ohella nopeana ja kivuttomana konstina. Espanjansiruetana on iso ja sen voi myös katkaista lapiolla. Kuolleet yksilöt olisi hyvä kerätä ja haudata, jotta lajitoverit eivät pääse syömään niitä ja saa näin lisää ravintoa.

Parasta torjunta-aikaa on kevät. Etanat ja kotilot lähtevät liikkeelle, kun ilmat lämpenevät. Talven jälkeen ne ovat nälkäisiä ja liikkuvatkin etsimässä ruokaa ja parittelukumppania. Hyvää torjunta-aikaa on myös juuri nyt. Syksyn sateet saavat espanjansiruetanat sekä lehtokotilot liikkeelle.

espanjansiruetana, erityisen haitallinen vieraslajiSateiden jälkeen ja aikaisin aamulla espanjansiruetanat ovat liikkeellä

 

Ympäristön pitäminen siistinä on tärkeää kummankin lajin hävittämisen kannalta. Puulavat ja muovit antavat etanoille ja kotiloille hyvän suojan. Isolehtiset kasvit, kuten kuunliljat maistuvat kummallekin lajille ja isojen kasvien lehdet antavat hyvää suojaa. Salaatit, yrtit ja monet vihannekset ovat etanoiden ja kotiloiden herkkua. Hoitamattomat heinikot, avokompostorit ja lehtikasat ovat hyviä suoja ja talvehtimispaikkoja. Lupiini tuntuu maistuvan kummallekin lajille ja paikat joissa lupiini rehottaa on hyvät elinolosuhteet. Maansiirtojen ja kasvien vaihdon yhteydessä kannattaa olla tarkkana ettei tuo pihaansa kotilo ja etana ongelmaa. Espanjansiruetana on Suomeen päätynyt juuri puutarhatuotteiden mukana.

lehtokotilot ja lupiiniLehtokotilot lupiinin kimpussa

 

Puutarhajätteen oikein hävittäminen on erityisen tärkeää jos päämääränä on päästä lehtokotiloista ja espanjansiruetanoista eroon. Tänä vuonna omenaa on monella yli oman tarpeen ja mädäntyvät omenat ovat kummallekin lajille suurta herkkua. Omenoita ei siis kannata työntää avokompostiin. Nekon mehupuristimella ja rouhijalla saa isonkin määrän omenoita hyötykäyttöön!

lehtokotilot, puutarhajäteAvokompostori ja lehtokotilot

 

Kaikenlaisia ohjeita ja vinkkejä on torjuntaan, mutta yhtenä keinona keräämisen lisäksi on käyttää rautafosfaattia, jota saa kauppanimellä Ferramol. Erilaisia kulkuesteitä voi tehdä mm. havupuunhakkeesta, kävyistä, savirakeista. Ajatuksena on, että etanat ja kotilot erittävät limaa ja eivät mielellään mene maastoon, jossa niiden on hankala liikkua. Myös erilaisilla muureilla voi rajata vaikkapa kasvimaata. Galvanoitu teräs ja sähkömuuri voivat olla tehokkaita, mutta myös melko hinnakkaita. Tällaisia konsteja voi kokeilla pienille aloille.

On etsitty myös kasveja, jotka eivät etanoille ja kotiloille maistuisi. Itsellä ainakin jaloangervot, syyshortensia ja pikkutalvio ovat saaneet olla melko rauhassa kotiloilta. Syysleimussa taas näyttäisi lehtokotiloita roikkuvan lehtien alapinnoilla enemmänkin.

LehtokotiloLehtokotilo syysleimun lehden alapinnassa

 

On myös todettu, että espanjansiruetana karttaisi mm. särkynyttäsydäntä, sormustinkukkaa ja akileijaa. Lehtokotilon torjunnassa voi kokeilla istuttaa siankärsämöä, sillä pitäisi olla kotiloita karkottava vaikutus.

hortensiaIstuta kasveja, jotka eivät kotiloille ja etanoille maistu

 

Jokaisella on omat kokemuksensa lehtokotilon ja espanjansiruetanan torjuntaan ja niitä olisikin mukava kuulla! Millä konstilla Sinä pidät etanat ja kotilot kurissa? Uusia vinkkejä voi etsiä myös kirjallisuudesta. Kirjat: Piha puhtaaksi lehtokotiloista, Päivi Korpivaara ja Apua! Etanat hyökkäävät, Kerstin Engstrand antavat hyviä vinkkejä torjuntaan.

 

Tuloksekasta torjuntaa!

Toivottaa Miia

Kesän satoa

Pyörähdys takapihalla lautasen kanssa toi saaliiksi tämän.

takapihan satoa 2016

 

Kesäkurpitsa, chili ja tomaatti on tehnyt todella hyvin satoa tänä vuonna. Kaikki kasvit on tullut hoidettua tänä kesänä vähän sinne päin… Liekö siksi ne voivatkin niin hyvin, ei liikaa hoivaa 🙂  Nekon luonnonlannoite raetta laitoin multaan jo istutuksen yhteydessä. Kesällä olen antanut luonnonlannoiteliuosta veden mukana aina kun olen muistanut, merilevärouhetta ripsauttanut mullan päälle ja nurmisilppua nupiksi pari kertaa kesän aikana. Tuntuisi toimivan.

Pensasmustikkakin on tehnyt tänä vuonna hyvin satoa. Pensasmustikalle käy Nekon Rhodo ja havulannos, joka on tarkoitettu hapanta kasvualustaa tarvitseville kasveille.

Helpon ja herkullisen ruuan saa kesäkurpitsasta, kun ropsauttaa pari desiä riisiä uunivuokaan, sekaan pari kuutioitua kesäkurpitsaa, tomaattia, sipulia, purkki kermaa, koskenlaskijajuustoa reilusti, pilkottua chiliä hippusen, paistettua jauhelihaa (tai silputtua metvurstia, kinkkua tai mitä kaapissa nyt onkaan), valkosipulia, pippuria, ym. mausteita ja päälle juustoraastetta. Uuniin 225 asteeseen noin 40 min. Ei ehkä kovin kevyttä ruokaa, mutta hyvää ja helppoa!

Marjapensaatkin notkuvat tänä vuonna satoa. Tulee mieleen, että mummo sanoi kesäisin ruuan jälkeen, että jälkiruoka on pensaissa ja sieltä sen jokainen kävi sitten noukkimassa oman maun mukkaan.

pensaat notkuu satoa 2016

 

Iloinen yllätys on ollut perhepäärynä, jonka istutin viime vuonna. Nyt on jo satoa tulossa! Pienen peläyksen koin viime vuonna, kun olin juuri istuttanut päärynäpuun ja kuulin, että päärynäpuu erä vedettiin markkinoilta juuri silloin tulipoltteen takia. Kävin heti tarkistamassa oman puuni ja siinähän oli epäilyttävästi samankaltaisia oireita kuin tulipoltteessa. Eviran henkilö tarkisti puun ja laboratoriotutkimus osoitti, että kyseessä ei ollut tulipolte vaan ilmeisesti jokin muu päärynän bakteeritauti. Tulipolte on tuhoisa kasvitauti, jota esiintyy mm. omena ja päärynäpuulla. Tulipolteen leviäminen Suomeen tulisi estää ja taudista voikin lukea lisää Eviran sivuilta.

 

edellisenä vuonna istutettu perhepäärynä tekee satoa 2016

Perhepäärynäpuun satoa

 

Toukokuun alussa kirjoittelin istuttamistani kesäkukkasista ja varmaa on, että ensi vuonna laitan tulilatvaa kaikissa mahdollisissa väreissä! Toukokuun alussa laitoin tulilatvat ulos ja ne ovat kukkineet hienosti koko kesän. Olen varmaankin kolme kertaa nyppinyt kuolleet kukkaset pois ja tulilatva vaan pukkaa uutta kukkaa vielä näin elokuussakin. Osansa on varmasti ollut lannoituksellakin, jota olen käyttänyt samalla tavalla kuin vihanneksillekin eli Nekon luonnonlannoite nappulaa istutuksen yhteydessä, kastelussa luonnonlannoiteliuosta ja ripaus merilevärouhetta. Nekon lannoitteita saa tosiaan Lepaan puutarhanäyttelystä, kannattaa kokeilla!

 

tulilatva kukkii elokuussakin 2016Tulilatva on kukkinut todella hyvin koko kesän ulkona!

Vielä on kesää jäljellä ja nyt voi ihastella vaikkapa perhosia! Unelmieni perhospuutarha on edelleen ajatuksen asteella, mutta jonain päivänä se toteutuu… Sitä odotellessa ihastelen luonnossa lepattavia perhosia.

kesäpäivän elämää, perhonen 2016

Toivottavasti sää suosii Lepaan messuja, jotka ovat siis 11 – 13.8.2016. Käykäähän Nekon osastolla!

Elokuun terveisin Miia

Nekon pyöräharalla rikkaruohojen torjuntaa

Kesän edetessä on saanut rikkaruohojen kitkentääkin harrastaa ja suosikki inhokki kitkentä kohde on sorakäytävä, jossa kasvaa kaikenlaiset rikkaruohot. Nyt löysin käytävien kitkentään suosikki vehkeen, Nekon pyöräharan! Pyöräharaa olen kokeillut erilaisilla pinnoilla ja hiekka / sorakäytäviltä lähtee rikkaruoho sillä hyvin. Aikaisemmassa blogissa kirjoitinkin jo pyöräharan käytöstä kukkapenkin reunuksilla ja jättiputken taimien torjumisessa, jossa se myös toimii hyvin. Vihannesmaalla pyöräharalla on kätevä pitää rivinväleistä rikkaruohot kurissa.

 

Nekon pyöräharalla rikkaruohot kuriin

Nekon pyörähara

 

Pyöraharan toimintaperiaate on yksinkertainen, terä katkaisee juuren noin viiden sentin syvyydestä. Tehtiin ihan käyttökoe Lahdessa ja kokeiltiin pyöräharaa puiston hiekkakäytävällä. Käytävä piti saada kantattua ja rikkaruohot pois. Samalle viivalle pistettiin Nekon pyörähara ja akkukäyttöinen hara ja tuloksesta otettiin videon pätkä.

 

 

Omasta mielestäni pyöräharan plussana on, ettei tarvitse muistaa akkua latailla ja työskentelystä ei juuri melua synny. Kantattavasta reunasta tulee siisti ja suora. Pyörähara sinänsä ei ole mikään uusi keksintö, mutta se on tainnut vaipua unholaan ja nyt onkin hyvä ottaa pyörähara taas käyttöön!

 

Inhokki sorakäytävästä ennen ja jälkeen kuvat

sora-alue kaipaa rikkaruohojen poistoa

Sorakäytävälle kertyy aina rikkaruohoja joita on ikävä nyppiä

 

sora-alue harauksen jälkeen ja haravoituna

Pyörähara käsittelyn jälkeen voi rikkaruohot haravoida pois. Näppärää ja nopeata!

 

Uutena ajatuksena itsellä tosiaan on ollut käyttää pyöräharaa myös jättiputken siementaimien torjunnassa paikoissa joissa maasto on siihen sopivaa. Ensi keväänä on tarkoitus kokeilla miten jättipalsamin siementaimet lähtee pyöräharalla. Jättipalsamillahan on matala ja pieni juuristo joten pyöräharalla saa varmasti hyviä tuloksia siinäkin aikaan.

 

Nekon pyöröharalla jättiputken siementaimien torjuntaa

Pyörähara jättiputken siementaimien torjunnassa

 

Rikkaruohot kuuluu tietysti kesään ja niiden kanssa on tultava toimeen. Kesä on kuitenkin edennyt hyvin ja laatikkoviljelmistä saa kivasti satoa. Salaattia on tullut yli oman tarpeen, kun innostuin taas siemeniä laittamaan reilusti… Ensimmäiset tomaatit, chilit ja paprikat saavat väriä ja kurpitsa on jo antanut satoa. Yrtit ovat kasvaneet niin, että laatikko käy pieneksi ja suklaaminttu yrittää karata laatikosta väkisin.

 

tomaatti antaa satoaTomaattia tulossa ja salaattia riittää!

salaattia yli oman tarpeen

Sitruunamelissa, persilja ja suklaaminttu täyttävät laatikon

sitruunamelissa, persilja ja suklaaminttu

 

Pioni on yksi suosikeistani, vaikka itsellä ei niitä nyt olekaan. Ihailen kuitenkin muiden pioneja ja napsin niistä kuvia. Niille joilla lomaa on, niin tässä loma toivotukset!

 

Loma, kesä ja pörriäiset

 

On se kesä vaan ihanaa aikaa! Ja vielä on kesää jäljellä…

 

Terveisin Miia

Kukkakimppu omalta pihalta

Näin kesällä on ihanaa, kun voi tehdä kukkakimppuja oman pihan kukista.  Tähänkin kimppuun ostin vain nuo pionit, sillä en raaskinut leikata omista pioneista kukkia.

0 kukkakimppu pihan kukista juottaminen ensin

Parhaiten kukat kestävät, jos ne ensin juottaa. Eli keräsin erilaisia kukkia, pihajasmikkeesta oksia ja kuunliljan lehtiä ämpäriin, jossa oli vettä. Kukat saavat juoda varjoisalla paikalla useamman tunnin, jotta nestejännitys pysyisi hyvänä.

0 kukkakimppu pihan kukista, alimmat lehdet pois

Seuraavaksi kukat kannattaa esikäsitellä eli kukkavarsista poistetaan kaikki alimmat lehdet, jotka osuisivat maljakkoveteen. Tein tämän kimpun pihalla, kun oli niin kiva kesäpäivä 🙂

0 kukkakimppu pihan kukista

Sitten keräsin kukat kimpuksi.

0 kukkakimppu pihan kukista, sidotaan kuminauhalla

Lopuksi sidoin kukkavarret yhteen kumilenkillä. Näin ne asettuvat paremmin maljakkoon ja niitä voi vielä vähän käännellä.

0 kukkakimppu pihan kukista NEKO Leikkovirkiste

Maljakkoveteen kannattaa laittaa Neko Leikkovirkistettä ohjeen mukaan. Se pitää veden puhtaampana ja kukat kestävät pidempään.

0 kukkakimppu pihan kukista, juhannusilta

Nyt sisällä tuoksuu niin ihanasti pionit ja pihajasmikkeet. Tämä pioni on kuulemma `Sarah Bernhard`. Se on tosi yleinen pihoilla, mutta meillä sitä ei ole, vielä.

Hyvää kesää kaikille!

Terkuin Sari

Puutarhan kuulumiset kesän alussa

Ilmat ovat olleet suosiollisia ja kasvit ovat lähteneet hyvin kasvuun. Kesäkukkia ja kaikenlaisia taimia on taas tullut hamstrattua vaikka päätin, että kohtuudella kasveja tänä kesänä. Sama juttu joka kevät 🙂

Kesäkukkia on pakko saada ja tomaatin, chilin ym. taimet ostan aina Harjulan tilalta. Kun on kerran saanut hyviä taimia, niin mieluusti hankkii taimet aina samasta paikasta. Tässä pieni osa yhdestä käynnistä taimistolla…

 

Kasvit kasvuun Nekon lannotteiden avulla

Ennen istutusta laitan multaan Nekon luonnonlannoite rakeita, jotka ovat hitaasti liukenevia. Kasteluveden mukana annan myös pitkin kesää Nekon luonnonlannoiteliuosta. Tuolla menetelmällä tuntuisi kasvit kasvavan! Merilevärouhe käy myös kaikille kasveille ja Sari kertoikin kirjoituksessaan siitä hyvin, kannattaa lukea!

 

Hyvä juuristo, tiivis kasvuJuuristo kunnossa ja kasvu tanakka

Hyvillä ja kestävillä taimilla on juuristo kunnossa ja kasvu tanakkaa sekä tiivistä. Itsellä helposti tomaatti venähtää ja tulee honteloksi, kun kunnollisia kasvuolosuhteita ei pysty järjestämään. Siksi turvaudunkin luottoviljelijän taimiin, saa kasveja joiden juuristo ja kasvu on kunnossa.

Kylvämäni salaatti on hyvässä kasvussa ja myös sipuli, porkkana ym. mitä nyt tulikaan innostuksissa taas lavoihin laitettua. Itsekin aina yllättyy mitä kaikkea kasvuun lähteekään. Kaikki pussin pohjat kun kolistelee multaan niin sitten saa jännittää mitä siitä syntyykään.

 

Hyvin kasvaa salaatti ja sipuliPääsee jo maistelemaan salaattia ja sipulia

Tuossa aikaisemmin kertoilin marjapensaiden leikkauksesta. Pensaiden parturointi kannatti, ainakin kukkia marjapensaissa oli hurja määrä ja nyt on helpompi leikata nurmikkokin, kun oksat eivät ole maata myöden. Ei pääse taudit ja tuholaisetkaan niin jylläämään, kun pensaat ovat ilmavia.

Viime talvi oli kasvien kannalta huono ainakin Lahden seudulla. Kovat pakkaset tulivat eikä suojaavaa lunta vielä ollut. Itsekin jännitin miten käy uusien perennojen, mutta nehän selvisivät hyvin!

Perennapenkki talven jälkeenPerennat selvisivät talvesta hyvin

Kukat perennapenkkiin sain tuttavan kautta, jolla oli perennoja yli oman tarpeen. Kun ostaa tai siirtää kasveja paikasta toiseen olisi hyvä ottaa huomioon kotilo tilanne alueella jolta kasveja tuo. Jos omassa puutarhassa kotiloita on jo, niin silloin ei niin isoa vahinkoa tulekaan, mutta jos kotiloita ei vielä ole, niin kannattaa miettiä mistä kasveja ottaa. Kotiloiden munat ovat läpikuultavan vaaleita ja nuppineulanpään kokoisia. Ne useasti näkyvät, jos kasvin ottaa pois ruukusta ja tarkastelee juuria ja mullan / purkin rajaa. Jos on niin onnellisessa asemassa ettei kotiloita ole omalla pihalla, niin kannattaa harkita mistä tuo kasveja ja vaikka pestä juurista kaikki multa pois ennen istutusta, ettei vaan istuta kotiloita samalla.

kotilo munii puureunuksen viereenKotilon munia puureunuksen vieressä

Kotilot munivat useasti esim. puureunusten viereen. Munat ovat parin sentin syvyydessä. Itse olenkin ruvennut pitämään reunusten vieret puhtaana rikkaruohoista Nekon pyöräharalla. Kotilot eivät pääse pesiytymään reunusten viereen, kun siinä ei ole kasvillisuutta.

Nekon pyöröharalla on helppo pitää rajausten vieret puhtaana rikoistaNekon pyöräharalla rikkakasvusto kuriin

Kokeilen pyöräharaa myös jättiputken siementaimien torjunnassa. Siitä voi lukea Luontoturvan sivuilta. Pyörähara käy myös kasvimaalle ja käytäville. Otan kuvamateriaalia ja näytän pyöräharan toimintaa paremmin tuonnempana. Ajatus on, että hara katkaisee rikkaruohojen juuret muutaman sentin syvyydestä. Harauksen jälkeen alueen voi haravoida. Säännöllisesti kun haraa, niin rikat pysyvät hyvin kurissa.

 

Kotilo elää 8 vuottaKotilo on pitkäikäinen

Muistutuksena vielä, että kotilo elää noin 8 vuotta ja jopa pidempään. Yksi yksilö tekee 200 muna vuodessa, joten jokainen hävitetty kotilo ja kotilon muna vähentää kotiloiden kantaa tulevaisuudessa.

Terveisin Miia

Latvomista ja kasvun ihmettä

Aurinko on hellinyt ja muutamasta todella kylmästä yöstä huolimatta lavassa harson alla ovat hyvin lähteneet kasvuun sipuli, salaatti, porkkana ja peruna. Erityisen hienoa on saada käydä poimimassa omalta takapihalta salaatti tarpeita! No, siihen nyt on vielä vähän aikaa, ennen kuin sitä omaa salaattia saa, mutta tulossa on. Hitaasti liukeneva Nekon lannoite antaa hyvän pohjan kasvien kasvulle ja sitä laitankin jo istutusvaiheessa mullan sekaan.

sipulit lähtenyt kasvuun

Sipuli on jo hyvässä kasvussa harson alla lavassa

Ei pitäisi mennä taimikauppaan ollenkaan, kun aina sortuu ostamaan jotain… Nyt mukaan jäi erilaisia minttuja, kuten suklaa- ja sitruunaminttua. Aikaisemmin jo ostin yhden mintun ja sitä olen latvonut, koska se pääsi hieman venähtämään.

 

latvominenVenähtänyt minttu kaipaa latvomista

Latvottaessa kasvin latva katkaistaan niin, että jäljelle jää muutamia lehtiä. Latvominen tuuheuttaa ja tiivistää kasvua. Ihan kaikille kasveille latvonta ei sovi, mutta esimerkiksi mintut innostuvat vain kasvamaan entisestään, kun niitä välillä latvoo ja kasvu pysyy tanakkana sekä tiiviinä.

mintun latvominenLatvottu minttu

Noin viikossa on jo tullut uutta kasvua.

latvomisen tulos

Katkaistut varret voi sitten laittaa vesilasiin ja mintun lehtiä voi käyttää vaikka salaatissa tai maustaa niillä kylmän kesäjuoman. Pidemmät latvotut mintun oksat käyvät hienosti myös kukkakimppuihin tuoksua tuomaan!

latvotut vesilasiin

Minttua istuttaessa maahan tai lavaan on hyvä muistaa, että minttu leviää melkoisesti. Helposti käy niin, että mintun kasvu riistäytyy käsistä ja se valtaa enemmän alaa kuin on ajatellutkaan. Rajaaminen on siis tärkeää. Itse istutan mintut ruukkuineen päivineen lavaan. Ruukussa ollessa se ei pääse leviämään liikaa. Rajaaminen on tärkeää kaikilla muillakin voimakkaasti leviävillä kasveilla. Kasvit, jotka leviävät hyvin juuriston tai vaikkapa maarönsyjen avulla on tarpeen rajata jo istutus vaiheessa juurimatoilla tai reunuksilla, että kasvit eivät pääse leviämään luontoon.

Yksi esimerkki hyvin leviävästä kasvista omastakin pihasta on pikkutalvio (Vinca minor). Se viihtyy niin hyvin, että rajauksista huolimatta kasvi meinaa karata väkisin istutus alueen ulkopuolelle. Joka kesäinen homma onkin palauttaa sitä ruotuun ja pitää se varatulla alueella. Pikkutalviohan on kaunis ainavihanta maanpeitekasvi, joka pysyy talvellakin vihreänä.

Pikkutalvio

Muistoja viime talvelta kevään keskelle. Pikkutalvio vihertää talvellakin.

Onneksi kuitenkin talvi on vain kaukainen muisto ja nyt saa ihastella hedelmäpuiden kukintaa.

Omenapuu puhkeaa kukkaan

Omenapuun kukinta on alkamassa

Luumupuun kukintaa

Luumupuukin kukkii jo kauniisti

Jo pelkästään kauniiden kukkien vuoksi pitäisi pihassa olla aina hedelmäpuita! Nyt vain täytyy toivoa, että pölyttäjille on suotuisat säät ja ne jaksavat ahkeroida, jotta syksyllä saa sitten nauttia hedelmistä. Kannattaakin luoda kaikenlaisille pörriäisille hyvät elinolosuhteet pihalla.

Kaikkea kaunista ja vihreää kevääseen!

Terveisin Miia

Lannoituksesta voimaa kasveille

Aurinkoa ja lämmintä tuli vihdoin! Lannoittelin kaikki puutarhan kasvit kevään kunniaksi. Nekon luonnonlannoite “nappula” on helppo tapa lannoittaa. Iskin sitä säkin kottikärryihin ja myös merilevärouhetta kyytiin mukaan. Merilevää olen yleensä antanut kasveille veteen sekoitettuna, mutta rouhe tuntuukin itsestäni kätevämmältä käyttää. Molemmat ovat luomu hyväksyttyjä.

 

Nekon lannoitteita

Annostus luonnonlannoite nappulaan on 1 – 2 dl neliölle elikkäs noin kourallinen. Marjapensaat ovat olleet huonolla hoidolla, joten niille laitoin pari kourallista. Nappula on helppo viskata kasvien tyvelle. Myös perennapenkit saivat osansa ja käyhän lannoite nurmikollekin. Lannoite on hitaasti liukeneva ja sitä tarvitsee laittaa vain kerran kasvukaudessa. Pellettien liukeneminen kestää muutaman viikon.

Merilevärouheessa tarve on todella pieni eli ruokalusikallinen neliölle. Rouhetta onkin helppo ripsauttaa vaikka isolla lusikalla ja merilevähän käy kaikille kasveille puutarhaan, niin syötäville kuin kukkivillekin.

Pihan lannoitekierroksen lisäksi laitoin kasvilavat kuntoon ja kylvin salaatin ja porkkanan siemenet ja laitoin vähän sipulia ja perunaakin tulemaan. Ennen kylvöä sekoitin lavojen multaan luonnonlannoite nappulaa. Tänä vuonna oikaisen ja ostan erilaisia tomaatin ja chilin taimia valmiina. Avomaan kurkun sekä kurpitsan laitan siemenestä. Harsotin kylvökset, pidän huolta kosteus ja ravinnetasapainosta ja sitten pääseekin syömään 🙂 Kesän mittaan lannoitan kasveja vielä Nekon luonnonlannoiteliuoksella, jota laitetaan kasteluveteen.

 

Neko lavaviljelyssä

Ja tietysti piti saada myös jotain kukkivaa edes muutamaan ruukkuun. Lannoke nappulan lisään ruukkuihin jo istutuksen yhteydessä.

 

väriä kevääseen kukilla

Viime vuosina olen päätynyt siihen, että ensi hätään laitan ruukkuihin osaksi keväällä kukassa olevaa perennaa. Tänä vuonna ristikkiä ja mätäsleimua. Ne kestävät paremmin kylmää kuin kesäkukat ja Suomen kevät on kuitenkin arvaamaton… Parin viikon päästä istutan perennat penkkiin ja laitan ruukkuihin tilalle jotain kesäkukkaa.  Tykkään muutenkin vaihdella kesän mittaan ruukussa olevia kasveja, joten tämä on oiva järjestely! Lisäksi laitoin ruukkuun orvokkia, murattia, samettikukista väriä sekä tulilatvan. Tulilatvaa olen ruvennut suosimaan myös ulkoistutuksissa, se kestää hyvin, värit ovat voimakkaat ja kun kukinta on ohi voi tilalle istuttaa ruukkuun jotain uutta kukkivaa ja siirtää tulilatvan vaikka perennapenkkiin. Lehdethän ovat kauniin vihreät vaikka kukkaa ei niin olisikaan.

 

Tulilatva kauniin pinkkinä

Tulilatvoissa on hienoja voimakkaita värejä ja kukkaakin löytyy kerrottuna ja ei kerrottuna.

 

tarharistikki

Sinistä väriä ruukkuun keväällä saa tarharistikillä. Kukinnan jälkeen sen voikin siirtää perennapenkkiin ja laittaa ruukkuun tilalle jotain uutta silmäniloa.

 

mätäsleimu ja orvokki

Mätäsleimukin saa kukkia ruukussa

Äitienpäivä lähestyy ja sitähän voisi tehdä vaikka koriin jonkin pienen istutuksen äipälle! Täytyy miettiä, ristikillä ja tulilatvalla ainakin saisi väriä elämään ehkä sekaan jotain valkoista  🙂

 

Terveisin Miia

Kesän odotusta ja ongelmakasvit

Vaikka koleita kelejä on ollut muutamana päivänä, niin silti kevät etenee ja kaikenlaista ihanaa vihreää pukkaa maasta! Nyt kannattaakin omaa pihaa ja ympäristöä seurata. Kasvithan ovat ihania, mutta joukkoon mahtuu niitä ei toivottujakin. Pahin taitaa olla jättiputki, joka on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa.

Vieraslajeista puhutaan silloin, kun ihminen on lajin tuonut uudelle alueelle tarkoituksella tai tahattomasti. Vieraskasvilajit ovat tuotu usein puutarhakasveiksi ja puutarhoista ne ovat sitten levinneet ympäristöön. Näin on käynyt jättiputkelle, jättipalsamille, komealupiinille ja monelle muulle. Maansiirrot ja puutarhajätteen huolimaton käsittely ovat vieraskasvilajien yleisimmät leviämistavat.

Ongelmalliset kasvit kannattaa opetella tunnistamaan jo keväällä. Tässä muutamia esimerkkejä, joita kannattaa erityisesti omalta pihalta ja ympäristöstä tarkkailla.

vanhempi jättiputki kasvusto lähtee keväällä aikaisin kasvuunJättiputken vanhempi kasvusto keväällä

Jättiputken siementaimet lähtevät kasvuun myöhemmin keväällä. Siementaimet olisi helppo kitkeä pois, niillä kun juuri on vielä pieni.

jättiputken siementaimet lähtee kasvuun myöhemmin keväälläJättiputken siementaimi

Jättiputken torjuntaan kannattaa alkaa heti, kun sellaisen näkee. Tehokkaana aseena taistelussa on lapio. Näin keväällä muu kasvillisuus on vasta heräämässä, kun jättiputki jo ponkaisee nopeaan kasvuun. Torjunta on turvallista ja helpompaa tehdä silloin, kun jättiputki on pieni. Nelimetrisen kukkivan kasvin torjunta onkin sitten hankalampaa.

Torjuttaessa tärkeää on muistaa suojautuminen! Jättiputki on valolle herkistävä kasvi. Jättiputken kasvineste iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa saa aikaan palovammankaltaisia oireita. Iholle ei siis kasvinestettä kannata päästää. Jättiputki on ”mehevä” kasvi ja vartta tai lehtiä katkaistaessa nestettä roiskahtaa helposti. Sadeasu, kasvosuojain ja kumipintaiset käsineet ovat varsinkin ison kasvuston käsittelyssä tärkeät. Myös pientä siementaimea käsitellessä kannattaa olla varovainen, pienenkin kasvin kasvineste iholla voi aiheuttaa oireita. Tarkempia ohjeita jättiputken torjuntaan löytyy www.luontoturva.fi sivulta.

Kansallinen vieraslajilaki ja asetus tulivat voimaan vuoden alusta ja velvoittavat torjumaan laissa ja asetuksessa nimettyjä lajeja. Suomessa esiintyvistä kasveista hävitettäväksi nimetään tällä hetkellä armenianjättiputki, kaukasianjättiputki, persianjättiputki sekä keltamajavankaali. Kaukasianjättiputki on Suomessa yleisin ja muutkin jättiputkilajit muistuttavat toisiaan, joten yleisesti puhutaan vain jättiputkista.

 

Asetuksessa ja laissa nimetään vasta muutamia kasveja, mutta onhan niitä muitakin ongelmallisia kasveja. Jättipalsami esimerkiksi leviää hurjasti.

Jättipalsamin kasvua huhtikuussaJättipalsamin taimet keväällä

Jättipalsamin taimi olisi helppo kitkeä nyt pois

Jättipalsami on keväällä niitä aikaisin kasvuun lähtijöitä ja jos pihassa on edellisenä kesänä jättipalsamia ollut, kannattaa aluetta tarkkailla. Torjuntaan voi ruveta heti kun kasvi lähtee kasvuun. Pienen alueen kasvit ovat helppo kitkeä heti keväällä pois. Jättipalsamin torjunnassa ei tarvita suojavarustuksia, toisin kuin jättiputken torjunnassa. Jättipalsami leviää siemenestä, joten siementen leviäminen täytyy estää.

Sitten on tietysti mielipiteet jakava komealupiini.

Vieraslajeista lupiini herää aikaisin kevääseen, luontoturva.fiLupiinin alkuja huhtikuussa

Lupiini valtaa helposti alaa muilta kasveilta ja muokkaa maata niin, että ketokasvit eivät siinä viihdy. Jos pihassa on vasta muutama lupiinin alku, kannattaa ne kiireesti kaivaa pois. Lupiinin siemen säilyy maassa itämiskykyisenä vuosikymmeniä, joten siementämään sitä ei kannata päästää.

Lupiini peltoLupiinien valtaama pelto

Kukkiessaan lupiini on kieltämättä kaunis, mutta kukinnan jälkeen ei niinkään…

Kukkinut lupiini talventörröttäjänäKesällä kukkinut lupiini keväällä

Onneksi todella ongelmallisia kasveja on kuitenkin vähän, mutta ne on hyvä opetella tunnistamaan ja torjumaan.

 

Kevät on ihan parasta aikaa, kun ympäristö muuttuu koko ajan. Juuri nyt on hyvää aikaa kävellä ympäri pihaa ja suunnitella tulevaa kesää. Kevät lannoitukset kannattaa hoitaa nyt. Nekon sivuilta löytyy hyviä vaihtoehtoja lannoitukseen. Luonnonmukaiseen lannoitukseen voi käyttää Nekon merilevärouhetta ja luonnonlannoiteliuosta sekä luonnonlannoitetta rouheena.

Itse haaveilen korotetusta perennapenkistä, jossa olisi perhosia houkuttelevia kasveja. Entistä mökkiäni kaiholla muistelen, siellä kun tuntuivat viihtyivät kaikenlaiset kasvit ja ötökät. Vanhoja kuvia mökiltä katselin ja tässä suosikkini, tällainen näky olisi hieno ensi kesänäkin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaikenlaisia ötököitä kannattaa suosia ja järjestää niille hyvät olot pihalla. Viime vuonna sain ötökkähotellin ja nyt seurailen ketä siellä käy.

Linnunpönttöjä pitäisi olla joka pihassa. Siinä on luonnonmukainen torjunta parhaimmillaan, kun linnut popsivat kasvien kiusana olevia hyönteisiä!

yksiö vailla asukkejaTässäkin olisi hyvä yksiö järvinäköaloin vielä vapaana!

Luonnosta on mukava seurata vuodenaikojen vaihtelua. Äitienpäivän tietää lähestyvän, kun valkovuokot kukkivat!

Valkovuokot kukkivatValkovuokkojen kauneutta

 

Juuri nyt metsässä liikkuessa voi nähdä vaaleanpunaisen väriläiskän, joka on näsiä.

näsiä

Keltaista väriä maisemaan tuo kevätlinnunsilmä

kevätlinnunsilmä

 

Luonto jaksaa aina yllättää ja nyt liikunkin kamera kaulassa sekä töissä että vapaalla. Kesäkukkia tekisi mieli jo kotiin kantaa, mutta täytyy kai vielä odottaa hetki, että ilmat lämpenee. Lämpöisiä ilmoja odotellessa katselen luonnon järjestämää ilmaista kevätnäytöstä 🙂

Keväisin terveisin Miia