Aihearkisto: Ulkokasvit

Kesäiset terveiset Virginiasta

Heissan!

On mennyt tovi siitä kuin viimeksi tänne kirjoittelin. Olen siis ehtinyt viettämään jo kokonaisen kuukauden täällä Yhdysvaltojen Virginian osavaltiossa. Paikan nimi on Meadowview Biological Research Station, ja meidän erikoisalaa ovat lihansyöjäkasvit sekä paikallisten kosteikkoa-alueiden kasvilajit.

34010524960_43e3ef1a5a_c

Meidän yhdistyksen toiminta on voittoa tavoittelematonta, ja päätavoitteena on palauttaa luontoon lähes sukupuuttoon hävitettyjä tötterölehtisoita Virginian ja Marylandin osavaltioissa. Me omistetaan kaksi luonnonsuojelualuetta, joista toinen on meidän takapihalla ja toinen etelämmässä Virginian piirikunnassa. Lisäksi  täällä meidän tontilla on Yhdysvaltojen kansallinen tötterölehti(Sarracenia)kokoelma, mutta myös kaksi kasvihuonetta trooppisille lihansyöjäkasvilajeille kuten kannukasveille (Nepenthes).

33255541520_dcb76f51e4_c
Kuva otettu 28.3. kasvit vielä peitetty paksulla kankaalla

Kun tulin tänne, suurin osa kasveista oli vielä peitetty paksulla huopakankaalla  – kaikki ne 16 ulkoallasta, jotka on tarkoitettu muuan muassa tötterölehdille (Sarracenia), kotoperäisille kihokeille (Drosera) ja kärpäsloukuille (Dionaea).  Kaikissa penkeissä kiertää alituiseen läheisestä vesistöstä pumpattava vesi ja kasvit seisovat siis koko ajan vedessä.Ilmat olivat maaliskuun lopussa vielä noin 15-20 astetta päivisin ja öisin 5-10 astetta. Vain yhtenä päivänä kuukauden aikana on ollut pakkasta (-1 C). Täällä on tosiaan paljon lämpöisempi ilmasto. Jos sanotaan, että Lahdessa, ilmastoalue tai englanniksi hardiness zone  on 5b, niin täällä se on 7a.

34353554936_4e7c6ee104_c

Nyt lämpötilat ovat vasta alkaneet kipuamaan ylös. Täällä oli pari päivää sitten 34C lämmintä, ja se ei ole vielä täkäläistä kesää. Kesä on täällä, kun ylletään ”sataan asteeseen” – eli celsius asteiksi muutettuna 37 astetta. Muuten täällä päivälämpöhaitari on tällä hetkellä 20-32  C ja yölämpötilat 9-16 C.

33255541520_dcb76f51e4_
Tötterölehden kukkia vasemmalla ja oikealla lehtiä (tötteröitä)

Narsissit kukkivat kun saavuin maaliskuussa ja istutin tomaatit ulos kasvimaalle jo 18.4. Tötterölehdet ovat jo hyvässä vauhdissa kukinnan suhteen ja ensimmäisiä tötteröitä, eli niiden ansoja on jo auennut. Kuvassa vasemmalla siis kukkia ja oikealla lehtiä (tötteröitä).  Suurimmat tötterölehdet kasvaa täällä yli 100 cm korkeiksi. Ennätys taitanee olla 120 cm. Kaikista ensimmäisiä kukkijoita ovat Sarracenia flava  ja S.alata, sekä lisäksi näiden risteymät. Seuraavana seuraavat perässä S. purpurea, S. leucophylla, S. rubra jne. Oikeastaan viimeisen kahden viikon aikana on tapahtunut nopein muutos kasvien heräämisessä.

IMG_6085
Meijän kasvihuone. Vasemmalla kannukasveja ja oikealla tötterölehtien taimia.

Mitä minä sitten täällä teen. Noh, kaikenlaista. Työnkuva on jokseenkin laaja, tosin meillä on usein viikkoteema tai jonkinlainen suunnitelma, että mihin keskitytään taas vaihteeksi. Olen huomannut, että saan ehkä vähän vapaammin valita tehtäviäni ja vastuuta annetaan enemmän kuin viime vuonna kun olin täällä pelkkänä harjoittelijan roolissa, enkä hortonomina kuten nyt.

33326576360_8cde41209b_z
Välillä käydään hakemassa rahkasammalta takapihan suolta jonne ollaan istutettu luonnonvaraisen purppuratötterölehtikannan (Sarracenia purpurea) yksilöitä:)

Koko mun täälläolo ajalle on kyllä oma teema, ja se on paikan inventaario. Meillä on täällä osa kasveista kasvanut lähes 20 vuotta ilman toimenpiteitä ja siinä ajassa sarat ja heinät ja kaiken maailman muut vesikasvit valloittavat ja pahimmassa tapauksessa syrjäyttävät alun perin ruukkuihin istutetut tötterölehdet. Eli minä yritän perata niin monta penkkiä täällä ollessani, etsiä nimilaput, merkitä vihkoon koodinimi, sekä istuttaa löydetyt kasvit uuteen ruukkuun ja multaan. Se on aikaa vievää. Yhtenä päivänä sain 5 ruukkua (1 gal) valmiiksi kun taas toisena 25 ruukkua.

33923347056_5ab23d1eef_c
Sarracenia psittacina kasveja – minun uudelleen ruukuttamia

Tuon inventaario lisäksi mulla on vastuualueena kasvimaa, jonka kasvit kastelen joka aamu. Lisäksi on pitkäneulasmäntyjen kastelua, ruohonleikkausta, kasvien lisäämistä, talon huoltoa (imurointi, tiskaaminen jokapäiväinen siisteyden ylläpitäminen). Lisäksi meille voi tupsahtaa yllättäen vieraita portista sisään, jolloin voi joutua pistämään stopin töille ja alkaa juttelemaan ja kertomaan lihansyöjäkasveista yleisesti.

33218451924_eee177935e_c
Walmartin kukkaosastolla

Me työskennellään joka arkipäivä klo 9-17, mutta koska me asutaan meidän työpaikalla, niin työt voi aloittaa myös aikaisemmin tai lopettaa myöhemmin. Minä en tästä saa mitään palkkaa, mutta periaatteessa eläminen täällä on itselleni lähestulkoon ilmaista, koska firma maksaa ruokaostokset, eikä tarvitse maksaa. Jos taas haluan ostaa vaatteita ym. ei ruokatavaroita, niin ne joudun maksamaan omasta pussista. Täällä kaupoissa on jo kesäisesti tarjolla ryhmäkasveja, vihannestaimia ja perennoja.

Terkuin  ja hyvää toukokuuta!

Siru

Aika hoitaa puutarhan puuvartiset!

Lumi sulaa tänä kesänä varsinaisen hitaasti mutta onneksi puutarhan kevättyöt voi jo aloittaa – nimittäin pensaiden ja puiden hoitoleikkauksilla. Nyt on paras aika nuorentaa kotipihan röyhähtäneet koristepensaat ja hoitoleikata hedelmäpuita.

Sen lisäksi että liian tiheät kasvustot ovat epäsiistin näköisiä, ne tarjoavat mainion paikan kasvitaudeille ja tuholaisille. Toisiaan hankaavat oksat rikkovat kasvia suojaavan kuorikerroksen ja viotuksen myötä taudinaiheuttajat pääsevät helpommin niskan päälle. Riittävän ilmava latvusto on erityisen tärkeä hedelmäpuille. Kypsyvät hedelmät saavat valoa ja oksat pysyvät elinvoimaisina kun niillä on tilaa kasvaa.

omenapuun leikkaus

Ennen leikkaamista kannattaa hieman tuumailla ja miettiä mitä leikkamisella haluaa saavuttaa. Etenkin vanhojen omenapuiden suhteen täytyy olla malttia matkassa: liian innokkaalla leikkaamisella tulee kiihdyttäneeksi omenapuun kasvua liikaa, ja tuloksena on piikkisuoria vesiversoja hätäpäissään kasvattava omenapuu. Vanhan muotonsa menettäneen omenapuun leikkaus tuleekin jakaa muutamalle vuodelle ja poistaa mahdollisesti kasvavat vesiversot puusta jo tulevana kesänä. Vesiversot erottuvat piiskamaisina muusta kasvustosta ja ne saa käsin vetäisemällä tuoreeltaan irti.

omenapuun vesiversot

Turvallisinta on leikata pois kuolleet ja repeytyneet oksat sekä väärään suuntaan eli puun latvuksen sisään kasvavat oksat. Ota oksaa leikatessa huomioon sen tuleva kasvusuunta: Jo tässä vaiheessa hieman turvonneet silmut lähtevät oksasta eri suuntiin. Leikkaa oksaa kohdasta, jossa oksan kärkeen jää alapäin suuntautuva silmu. Hyvä ohje kaikkeen puuvartisten kasvien leikkaamiseen on leikata siitä kohdasta, missä on uuden kasvun mahdollisuus.

omenapuun leikkaus

Nuorta omenapuuta ohjataan leikkaamalla oikeisiin kasvusuuntiin ja suurennetaan oksankulmia painoja oksille ripustamalla tai “vetämällä” oksia alemmas maahan asetettujen painojen avulla. Suuret oksankulmat ja mahdollisimman vaakatasoon kasvavat oksat takaavat sen, että oksat eivät repeydy painavankaan sadon painosta kuten ne tekisivät jos olisivat kovin pystykasvuisia.

Neko puutarhavaha

Jos omenapuusta täytyy poistaa suurempi oksa, kuten monesti liikaa korkeutta kasvaneista vanhoista omenapuista täytyy, on leikkauskohta hyvä suojata puiden ja pensaiden haavojen hoitoon kehitetyllä Nekon puutarhavahalla. Se sisältää mehiläisvahaa, lehtikuusenöljyä, parafiinia ja vaseliinia. Hae puutarhavaha sisältä ulos vasta kun sen levittäminen on ajankohtaista. Luonnonmukaisesta kostumuksestaan johtuen vaha jähmettyy kylmässä herkästi ja lämpimänä se on helpompi levittää. Vaha tuntuu miellyttävältä ja sen voi levittää sormella, hanskalla tai ilman.

Neko puutarhavaha

Puutarhavahalla voi pelastaa myös nälkäisen rusakon järsimät pensaat ja puut. Jos kuori on vain vähän vaurioitunut tai se on syöty rungosta vain toispuoleisesti, on kasvilla mahdollisuus selviytyä. Puutarhavaha suojaa kuorensa menettänyttä kasvinosaa homeelta- ja sienitaudeilta. Siisti järsityn kohdan reunat terävällä puukolla ennen puutarhavahan levitystä. Jos on käynyt niin ikävästi että omenapuun runko on kaluttu ympäriinsä kuorettomaksi, on puulla heikot mahdollisuudet toipua, koska kuoren alla kulkevien ravinteiden ja nesteen kulku juuristosta lehdistöön estyy.

marjapensaan leikkaus

Myös marjapensaat kannattaa leikata keväällä näihin aikoihin kun lumi on jo sulanut pensaan tyveltä mutta silmut eivät ole vielä puhkeamassa. Pensaista poistetaan maata kohti lakoavat ja vanhimmat oksat aivan maata myöten leikaten. Mustaherukoita voit leikata reilummin joka vuosi, muita marjapensaita harvemmin. Myös vadelman jo marjoja tuottaneet versot leikataan maata myöten pois. Marjapensasta ei kannata leikata kokonaan alas, uusia versoja kyllä kasvaa voimakkaasti tilalle, mutta ne ovat hentoja ja lakoavat helposti maahan. Kuten omenapuita, kannattaa vanhoja marjapensaitakin nuorentaa vähitellen. Reilummin voit leikata mustaherukkaa ja viherherukkaa. Punaherukkakin kestää leikkausta mutta karviainen uusiutuu hitaasti joten leikkaa sitä hillitysti.

marjapensaan leikkaus

Jos leikkuujäte on tervettä, kannattaa se mahdollisuuksien mukaan hakettaa pihan istutusaluiden peitoksi. Eloperäinen kate lisä maan pieneliötoimintaa ja pidättää maassa kosteutta ja ravinteita. Jos marjapensaassa on näkynyt esim. ruosteen tai muun taudin oireita, kannattaa huonot oksat polttaa tai heittää pois hakettamisen sijaan. Sairaan pensaan korvaamista terveellä pensaalla kannattaa myös harkita.

pihajasmike

Hyötykasvien lisäksi voi keväällä leikata pihan koristepensaita. Jos suunnittelet pensasaidan tai muun pensasistutuksen nuorentamista, on nyt oikea aika. Pensaiden leikkaaminen keväällä vauhdittaa uusien versojen kasvua kesäleikkaukseen verrattuna. Voit leikata pensaan kokonaan alas, mikä tarkoittaa oksien leikkaamista 10-20 cm mittaisiksi tai nuorentaa sitä leikkaamalla vanhimmat oksat pois. Pensaat, kuten koivuangervo, ruusuangervo, pallohortensia tai hansaruusu kukkivat saman vuoden versoilla ja kukkivat vielä samana kesänä jos ne leikataan alas, mutta pensaat, kuten norjanangervo, syreeni tai juhannusruusu jotka kukkivat vasta toisen vuoden versoilla, tulevat kukkaan vasta seuraavana kesänä. Nuorentaminen kannattaa, pensaan muoto tulee uudelleen esiin ja myös talvinen ulkomuoto siistiytyy.

IMG_2520

Hedelmäpuiden ja marjapensaiden hoidossa kannattaa huomioida mahdolliset tuholaiset jo nyt alkukeväällä. Viime kesän lauttoina leijuneet kirvapilvet ovat tuoreessa muistissa, joten tänä keväänä kannattaa ruiskuttaa puut ja pensaat luonnonmukaiseenkin viljelyyn hyväksytyllä Nekon kevätruiskutteella. Lämpötilan tulee olla ruiskutettaessa yli +7°C joten käsittelyssä kannattaa odotella huhtikuun puolelle. Ruiskute tehoaa omenakempin, lehtikirvojen ja hedelmäpuupunkin talvehtiviin muniin ja aikuisiin hyönteisiin. Aine on helppo levittää pienellä selässä kannettavalla paineruiskulla tai käsiruiskulla. Puut ja pensaat kastellaan liuoksella märäksi. Ruiskutus on parasta tehdä tuulettomalla ilmalla ja mielellään pilvisellä säällä jotta aine ei heti haihdu pois. Lue hyvin ruiskutteen käyttöohjeet ennen työhön ryhtymistä.

havujen leikkaus

Vielä ennen sään lämpenemistä ehtii leikata kotipihan havujakin. Havuista leikataan ainoastaan uutta kasvua pois eli havuja tulee leikata jo pienestä pitäen jos niitä halutaan kasvattaa tietyyn muotoon. Havuista parhaiten leikkausta kestävät tuijat, katajat, lehtikuuset ja marjakuuset. Havut olisi tähän mennessä jo kannattanut suojata varjostusverkolla tai ilmavalla juuttikankaalla, koska lämmittävä aurinko saa kasvit haihduttamaan kosteutta, mutta juuret eivät vielä saa vettä tilalle jäisestä maasta. Kun maa alkaa sulaa, kannattaa aloittaa havujen ja alppiruusujen lannoitus. Lisää Nekon Rhodo- ja havulannoitetta reilu kourallinen kasvin juuristoalueelle ja kastele kasvi hyvin lämpimällä vedellä.

omenapuun leikkaus

Ennen kuin ryntäät ulos leikkauspuuhiin, tarkista työkalujen kunto. Pensassakset eli sekatöörit voi teroittaa viilalla. Saksien niveleen on hyvä tiputtaa ainakin keväisin pisara oljyä jotta leikkaaminen on sulavaa. Myös sahan on syytä olla teräkunnossa. Huonoteräisellä sahalla saa pensaiden ja puun kuoren risaiseksi ja leikkausjälki ei ole tasainen. Jos epäilet että kasvissa on jokin tauti, puhdista leikkurit hyvin kun siirryt kasvista toiseen.

Pensaiden ja puiden leikkaamista suositellaan tehtäväksi vain kuivalla säällä, mutta Suomen keväässä tämä ei aina ole mahdollista. Ei ainakaan tänä keväänä, kun vuoroin paistaa ja vuoroin sataa lunta ja räntää!

Aurinkoisia ja lämpimiä leikkauskelejä toivottelee

Lea

Siemenestä vahvaksi taimeksi

Vaikka ikkunan takana lumi tupruaa ja maisema on valkoinen, on kevättä vahvasti ilmassa. Tai ainakin sisällä ikkunoiden äärellä! Versot ja pikkutaimet vääntyilevät valoa kohti, odottelevat lämpöä ja aurinkoa. Kevät on ihanaa jännityksen ja uuden alun aikaa!

kurkun taimet

Uutta on täällä blogissakin, eli minulla on ilo päästä uutena kasvona kirjoittelemaan Nekoblogia! Olen Lea Rauta, puutarhuri ja tuoreen puutarhayritykseni Pihailon organisaattori. Aikoinaan chilin ikkunalautaviljelystä alkanut puutarhaharrastukseni johti aikuisiällä uuden ammatin opiskeluun ja tällä hetkellä olen korviani myöten pihasuunnittelun, puutarhatöiden ja -kurssien ja erityisesti hyötykasvien kasvatuksen pauloissa! Puutarhurina pidän tärkeänä luonnon monimuotoisuuden tukemista ja säilyttämistä, maan hoitamista sekä luonnonmukaisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttämistä. Nekon tuotteet ovat tuttuja jo ikkunalautaviljelmän ajalta ja niihin on helppo luottaa edelleen.

hyötykasvien viljely

Blogikirjoituksissani voitte seurata mitä  rintamamiestaloni pihassa on tekeillä. Tontilla seisoo vanha tammi ja pari käkkyräistä omenapuuta, mutta miltei kaikki muu on muutaman viime vuoden aikana istutettua. Hyötykasvit valtaavat alaa enemmän ja enemmän ja pieni kasvihuone alkaa käydä ahtaaksi. Tänä vuonna luotan taas muutamiin tuttuihin hyötykasvilajikkeisiin kuten ‘Tanskan vienti’- ja ‘Hundreds and thousands’-tomaattiin, kokeilen joitakin uutuussiemeniä kuten ‘Blanche Ronde á Oeuf’-munakoisoa ja suosin erikoisen kauniita ja värikkäitä lajikkeita kuten ‘Red Russian’-lehtikaalia, ‘Shiraz’-sokerihernettä ja ‘Bolivian Rainbow’-chiliä.

hyötykasvien viljely

Tomaattien, munakoison, chilin ja paprikan ja muiden pitempää esikasvatusta vaativien hyötykasvien kylvöajat ovat juuri käsillä, joten tässä muutama vinkki vankkojen taimien kasvattamiseksi.

Käytä taimikasvatuksessa puhtaita kylvöastioita. Pienet kannelliset esikasvatuslaatikot ja turveruukut ovat mielestäni käteviä. Jos kylvät turveruukkuun, voit sellaisenaan siirtää sen suurempaan ruukkuun tai lopulliselle paikalleen. Vahvasti ravittu multa heikentää siemenen itämistä ja on hentoja juuria ajatellen liian helposti tiivistyvää joten täytä kylvöpotit vähäravinteisella ja ilmavalla kylvö- tai taimimullalla.

taimien esikasvatus

Siemenpussissa on mainittu kasville oikea kylvösyvyys, mutta nyrkkisääntö on että että siemenen päälle tulee kaksi kertaa siemenen koon verran multaa. Pienillä siemenillä tämä tarkoittaa hyvin ohutta kerrosta. Kylvän tomaatin, kurkun, kurpitsan ja chilin siemenet aina pareittain ja säästän taimipotista vahvemman oloisen taimen (usein säästän kyllä sen toisenkin ja ystävät saavat taimilahjuksia).  Mullan pinnan voi vielä kattaa vulkaanisesta kivestä valmistetulla vermikuliitilla, joka pitää kylvöksen kosteana ja lämmittää ruukun pintaa. Voit kastella turveruukkuja altapäin, ne imevät kosteuden multaan saakka. Kastele muita ruukkuja sumuttamalla niitä päältä suihkupullolla. Jos kasvatuslaatikossa tai ruukussa ei ole kantta, laita kylvöksen päälle reijitetty muovi. Tarkkaile kylvöksen kosteutta päivittäin ja tuuleta tarvittaessa. Liian kosteassa ja viileässä mullan pinnalle alkaa muodostua helposti hometta.

taimien esikasvatus

Siemenet itävät tavallisessa huoneenlämmössä mutta jos kotisi on viileä, voit laittaa kylvöastiat lattialämmityksen päälle. Alhaalta päin tuleva lämpö nopeuttaa siementen itämistä. Nosta kylvöastiat valoon heti kun mullan alta pilkistää vihreää. Siemenen varttuminen taimeksi tarvitsee valoa, lämpöä ja tasaista kosteutta, kaikkia sopivassa suhteessa. Valoa alkaa maaliskuussa olla esikasvatusta varten riittävästi, mutta valitse silti kylvöksillesi valoisin ikkunalauta. Kovalla auringonporotuksella on silti hyvä laittaa välillä vaikka säleverhoa hiukan kiinni. Jos kasvatuspaikka on viileä, ole huolellinen ettet kastele taimia liikaa. Kuuman lämpöpatterin läheisyydessä taas joudut kastelemaan taimia usein.

Taimen ensimmäiset mullan päälle kurottavat lehdet  ovat sirkkalehdet, joiden yhteyttämisen avulla taimi jatkaa kasvuaan. Kun muutama varsinainen lehtipari on kasvanut, surkastuvat sirkkalehdet pois. Jo sirkkalehtivaiheessa kannattaa aloittaa taimien kevyt lannoitus Nekon merileväuutteella. Vähäisten ravinteiden lisäksi se sisältää kasvihormoneja ja hivenaineita, jotka vahvistavat taimen juuristoa. Merileväuutetta lisätään kasteluveteen 1-2 korkillista kastelukannun koosta riippuen.

Nekon merileväuute vahvistaa taimien juuria ja kasvua.

Kouliminen on terminä mielestäni vähän hurja mutta tarkoittaa pikkutaimien siirtämistä olosuhteisiin, jossa juuristolle on enemmän tilaa ja ravinteita.  Kouliminen tehdään kun kasviin on sirkkalehtien lisäksi kasvanut yksi oikeita lehtiä muistuttava lehtipari. Kouliessa pitää varoa juuriston vahingoittumista. Pikkutaimi nostetaan puutikulla tai pikkulusikalla varovasti mullasta ja siirretään ravinteikkaampaan multaan ja suurempaan ruukkuun. Jos tartut taimeen, ota mieluummin kiinni kasvin lehdistä kuin varresta. Varsi on kasville tärkeä ravinteidenkuljetuskanava ja jos se litistyy, kasvin elintoiminnot ja kasvu häiriintyvät. Siirrä taimet koulimisen jälkeen pariksi päiväksi suojaan paahtavalta auringolta niin ne toipuvat siirrosta nopeammin.

Jo viikon kuluttua koulimisesta tarvitsevat tomaatin taimet lisälannoitusta ja muutkin taimet noin parin viikon kuluttua. Nekon kasviravinne sisältää kaikki taimen kasvun kannalta tärkeät pää- ja hivenravinteet ja typpivoittoisena takaa hyötykasveille hyvän kasvustartin. Samoin kuin merileväuutetta, on tätä helppoa annostella suoraan kasteluveteen.  Muista, että et kastele taimia hanakylmällä vedellä, vaan kasteluveden tulisi olla suunnilleen mullan lämpöistä.

Neko kasviravinteella sopii taimikasvatuksen lannoitteeksi

Taimet alkavat olla kokonsa puolesta valmiita avomaalle tai kasvihuoneeseen istutettaviksi kun juuristolla alkaa olla ahdasta  taimiruukussaan. Turveruukuista voi huomatakin sen läpi tunkevat juuret.

Vaikka kevään ensimmäisinä lämpiminä päivinä tekisi mieli viedä hyvin kasvaneet ja vahvistuneet taimet suinpäin ulos, kannattaa malttaa ja nähdä karaisemisen vaiva. Karaisulla tarkoitetaan taimen totuttamista pikkuhiljaa viileämpiin ja tuulisempiin olosuhteisiin. Siirrä  taimet ulos ensin pariksi tunniksi, sen jälkeen kokonaiseksi päiväksi ja vasta lämpimänä yönä koko yöksi. Jos tiedät että on tulossa pakkasyö, suojaa taimet harsolla, se pitää lämmön kasveilla yllättävän hyvin vaikka olisi kylmää.  Älä totuta kasveja ulkoilmaan kovalla paahteella tai tuulella. Eikä kannata hermostua jos taimi “juroo” ulos siirtyessään eli sen kiihkeä kasvu hetkeksi pysähtyy. Tämä on tavallista kun kasvuolosuhteet muuttuvat äkillisesti, kasvu jatkuu kyllä muutaman päivän kuluttua.

taimien esikasvatus

Monia hyötykasveja voi ja kannattaakin kylvää suoraan avomaalle, mutta esikasvatuksen tuoma vehreys ja lupaus keväästä on kyllä sellaista joka kannattaa kokea. Jo aivan pienetkin tomaatintaimet tuoksuvat ihanille itselleen ja siementen itämistä ja nousemista mullasta on aina yhtä jännittävää seurata!

Kärsivällisyyttä ja iloa kevään odotukseen!

Toivottaa Lea

Lihansyöjäkasvit

Uusi vuosi pyörähti käyntiin ja pääsin heti uuden asian ääreen eli tutustumaan lähemmin lihansyöjäkasveihin!

Kävin tutustumassa lihansyöjäkasveihin Siru Nurmisen kotona. Siru innostui lihansyöjäkasveista saatuaan ensimmäiset ”lihikset” vuonna 2007. Sen jälkeen onkin kasvikokoelma ja tietämys kasvanut hurjasti. Tietoa ja taitoa on kertynyt jopa kirjaksi asti. Malttamattomana odottelen kirjan julkaisua, joka toteutunee vuoden 2017 aikana. Kirja tulee olemaan ainutlaatuinen Suomessa! Ennen kirjaa valmistuu Sirun opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö liittyy lihansyöjäkasveihin kuten myös Sirun suorittama  3 kuukauden työharjoittelujakso Yhdysvalloissa, Virginiassa, paikassa nimeltään Meadowview Biological Research Station.

Siru Nurminen, lihansyöjäkasvien asiantuntijaSiru Nurminen on erikoistunut lihansyöjäkasvien kasvatukseen

Lihansyöjäkasvit ovat Suomessa huonosti tunnettuja kasveja, vaikka niitä useasta puutarhamyymälästä saakin. Tietämys näistä hienoista kasveista on harmittavan vähäinen ja useasti lihansyöjäkasveja myydään ilman kunnollisia hoito-ohjeita ja vääränä vuodenaikanakin. Moni onkin kokenut karvaan pettymyksen ostettuaan myymälästä lihansyöjäkasvin ja kasvi onkin muutaman viikon päästä kuollut. Tulevan kirjan myötä saadaankin hyvää tietoa ja oppia lihansyöjäkasvien kasvattamiseen.

lihansyöjäkasvi kaliforniantötteröKaliforniantötterö (Darlingtonia californica)

Lihansyöjäkasvin kasvattamisessa on omat niksinsä. Yleisohjeina lihansyöjäkasvin kasvatukseen on: paljon valoa, kosteutta, lannoittamaton kasvualusta, ruokaa parin viikon välein ja kasteluun mielellään sadevettä tai hyvin pehmeää hanavettä. Kasvualustana käytetään luonnonturvetta, perliittiä, hiekkaa, orkideamultaa ja rahkasammalta. Tavallinen ravinteita sisältävä multa ei käy. Lihansyöjäkasveja on useita erilaisia ja tarkat hoito-ohjeet vaihtelevat hieman kasvin mukaan. Tarkemmin kasvatusohjeisiin voi tutustua sivulla www.petokasvit.fi joka on Sirun ylläpitämä.

lihansyöjäkasvi, kannukasviKannukasvi (Nepenthes truncata)

Sirun kotoa löytyy lihansyöjäkasveja noin 150 eri lajia ja lajiketta, kasveja on yhteensä useita satoja. Terraariossa kasveille voi luoda optimaaliset kasvuolosuhteet. Tavallinen kuiva huoneilma, talven pimeys ja kuivunut kasvualusta ovat syynä monen lihansyöjäkasvin kuolemiseen. Kasvituntemusta tarvitaan, jos haluaa saada lihansyöjäkasvitkin kukoistamaan.

lihansyöjäkasvit tarvitsevat kosteutta ja valoaTerraariossa voi järjestää lihansyöjäkasveille ihanteelliset olosuhteet

Osa lihansyöjäkasveista tarvitsee talvilevon ja sen voi järjestää niille esimerkiksi jääkaapissa. Lämpötila talvilevon aikana on pidettävä 0-5 asteessa. Kasvit voi laittaa muovipusseissa jääkaappiin, kunhan pussin kulma jätetään auki ilmanvaihdon vuoksi. Korkeakasvuisten tötterölehtilajien (Sarracenia)  lehdet leikataan noin 5 cm korkeudelta, kun taas matalakasvuisten lajien lehdet jätetään ja poistetaan vain kuivuneet ja huonot lehdet ennen jääkaappiin laittoa. Talvilepoa vaativat lihansyöjäkasvit laitetaan jääkaappiin lokakuun tienoilla ja kevääseen niitä herätellään maalis – huhtikuussa. Kasvit eivät tarvitse ruokaa talvilevon aikana.

lihansyöjäkasvien talvilepoLihansyöjäkasvit talvilevolla Sirun jääkaapissa

Lauhkeiden alueiden lihansyöjäkasvit kuten tötterölehdet, kärpäsloukut viihtyvät kesällä ulkona suorassa auringonporotuksessa, kunhan ne eivät koskaan pääse kuivumaan. Ulkona olevien kasvien ravinnonsaannista ei tarvitse huolehtia, koska ne voivat ulkona syödä ampiaisia, kärpäsiä, paarmoja ja satunnaisia hyttysiäkin. Sisätiloissa kasveja ruokitaan esimerkiksi jauhomadoilla ja murustetulla kalanruualla pari kertaa kuukaudessa.

lihansyöjäkasvi, kärpäsloukkuKärpäsloukku (Dionaea muscipula)

Suomestakin löytyy lihansyöjäkasveja, vaikka trooppisia lajeja ei täällä olekaan. Seuraavalla kerralla kun suunnistaa suolle niin kannattaa tutkailla kasvillisuutta tarkemmin, sieltä löytyy kihokkeja, yökönlehtiä ja vesiherneitä, jotka kaikki ovat lihansyöjäkasveja.

lihansyöjäkasvi, kihokkiMadagaskarinkihokki (Drosera madagascariensis)

Siru on käynyt esittelemässä lihansyöjäkasvejaan muun muassa Lahdessa pihapiiri messuilla 2015 ja Helsingin orkidea näyttelyissä 2016. Helsingin sanomien tekemässä haastattelussa pääsee näkemään lihansyöjäkasvin ”tosi toimissa”.

Lihansyöjäkasveihin ja kasvatusnikseihin päästään tutustumaan tarkemmin, kun myös Siru rupeaa kirjoittelemaan kuulumisia Nekon blogiin. Itse ihastuin lihansyöjäkasvien uskomattoman kauniisiin väreihin ja erikoisiin muotoihin. Erityisesti kihokkien hauras kauneus on upean näköistä! Käykää tutustumassa näihin hienoihin kasveihin osoitteessa www.petokasvit.fi

 

Kukkasipuleilla ensi kevään kukintaa

Näin syksyllä kannattaa istuttaa lisää tulppaanien ja muiden  sipulikukkien sipuleita. Se varmistaa, että ensi keväänä piha kukkii runsaasti ja värikkäästi.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-tulppaanin-sipulit

Tulppaanin sipuli näyttää usein tältä. Irrallaan olevaa kuorta ei kannata poistaa, vaan istuttaa se tällaisenaan kuohkeaan multaan.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-kirjokevattahden-sipulit

Kirjokevättähden sipulit ovat pienempiä. Niilläkin kuori on vähän irti ja osa kuorista tummahkoja. Se on normaalia. Tärkeintä on, että sipuli tuntuu kovalta.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-merilevarouhe-ja-neko-luonnonlannoite

Sekoitin ensin multaan NEKO Merilevärouhetta ja NEKO Luonnonlannoitetta. Ne ovat valmiina keväällä, kun sipulit tarvitsevat ravinteita. Merilevä auttaa tutkitusti myös kasvin juurtumisessa, eli nyt jo syksyllä, kun sipulikukat kasvattavat juuret.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-tulppaanien-istutus

Tällä kertaa kaivoin sivuun multaa ja kuopan pohjalle istutin tulppaanin sipulit. Peitin ne ohuelti mullalla.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-kirjokevattahtien-istutus

Ja mullan päälle asettelin pienemmät kirjokevättähden sipulit. Se ei haittaa vaikka sipulit osuisivatkin päällekkäin. Kukkavarret kyllä löytävät tiensä maan pinnalle. Lopuksi peitin nämäkin sipulit mullalla ja kastelin kohdan hyvin, koska maa oli aika kuivaa.

Yleisohje istutussyvyydestä:

Kukkasipuli istutetaan niin, että multaa tulee sen päälle 2-3 kertaa sipulin korkeuden verran. Eli jos tulppaanin sipuli on esim. 5 cm korkea, multaa tulee sen päälle 10-15 cm.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-tulppaanit-toukokuussa

Tältä näytti viime toukokuussa vanhat tulppaanit. Uudet sipulit istutinkin toiseen kasviryhmään, jossa oli vain vähän sipulikukkia. Keväällä sitten nähdään, mitä niistä tuli.

Ihanaa syksyn jatkoa!

Terveisin Sari

Espanjansiruetanan ja lehtokotilon torjuntaan

Puutarhan ikäviä tuholaisia ovat lehtokotilot ja espanjansiruetanat. Espanjansiruetanat ovat luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa ja niiden esiintymistä voi ilmoittaa www.vieraslajit.fi sivustolla.

Lehtokotilo rupeaa olemaan jo kaikille tuttu näky ja espanjansiruetanakin on yleistymässä kovaa vauhtia. Espanjansiruetana on paljon isompi kuin lehtokotilo ja ruokahalukin on koon mukainen eli iso! Lisäksi kun melkeinpä kaikki kasvit kelpaavat ruuaksi, niin tuho alueella, johon espanjansiruetana on päässyt pesiytymään, on suuri.

Lehtokotilon hävittämisessä on monin paikoin nostettu kädet pystyyn ja opeteltu elämään sen kanssa. Espanjansiruetana ei vielä ole niin yleinen, kuin lehtokotilo ja espanjansiruetanan torjuntaan kannattaakin ruveta heti kun ensimmäiset näkee tai ainakin pyrkiä rajoittamaan leviämistä.

Lehtokotilo puutarhan syömäriLehtokotilo on taitava kiipeilijä

 

Kummallakin lajilla tehokasta torjuntaa on kerääminen. Jokainen kerätty yksilö tietää satoja munia vähemmän. Ennen torjumista täytyy tietysti tunnistaa torjuttavat lajit.

Lehtokotilo on helppo tunnistaa, sillä kun on ”mökki” selässä. Lehtokotilot ovat melko pitkäikäisiä ja voivat elää kymmenisen vuotta. Sukukypsäksi ne tulevat pari vuotiaana. Sen jälkeen rupeaakin munia tulemaan kiivasta vauhtia. Lehtokotilo munii keväästä syksyyn usean kerran. Vuodessa munia voi kertyä helposti parisataa yhdelle yksilölle.

espanjansiruetanan-ja-lehtokotilon-munia-luontoturva-fiEspanjansiruetanan munat vasemmalla, oikealla lehtokotilon

 

Espanjansiruetanan yleisin väritys on likaisen punaruskea, mutta väri voi vaihdella punertavasta melkein mustaan. Espanjansiruetanalla hengitysaukko sijaitsee kilven etupäässä. Hengitysaukko on ainoastaan etanan oikealla puolella. Jalan reunassa on tummia pystyviivoja. Hännän pää on pyöreähkö. Kooltaan espanjansiruetana on täysikasvuisena reilut 10 cm ja paksuudeltaan noin peukalon paksuinen. Elinikä on noin 1,5 vuotta. Espanjansiruetana kannattaa opetella erottamaan ukkoetanasta, joka ei ole haitallinen.

Espanjansiruetanan ja ukkoetanan eroista voi lukea Luontoturvan blogista.

espanjansiruetana, haitallinen vieraslajiOpettele tunnistamaan ja torjumaan espanjansiruetana

 

Torjuntamenetelmät ovat hyvin samanlaisia espanjansiruetanalle kuin lehtokotilollekin ja kerääminen on tehokasta torjuntaa. Kerätyt yksilöt täytyy hävittää mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Kuumaa vettä pidetään etikan ohella nopeana ja kivuttomana konstina. Espanjansiruetana on iso ja sen voi myös katkaista lapiolla. Kuolleet yksilöt olisi hyvä kerätä ja haudata, jotta lajitoverit eivät pääse syömään niitä ja saa näin lisää ravintoa.

Parasta torjunta-aikaa on kevät. Etanat ja kotilot lähtevät liikkeelle, kun ilmat lämpenevät. Talven jälkeen ne ovat nälkäisiä ja liikkuvatkin etsimässä ruokaa ja parittelukumppania. Hyvää torjunta-aikaa on myös juuri nyt. Syksyn sateet saavat espanjansiruetanat sekä lehtokotilot liikkeelle.

espanjansiruetana, erityisen haitallinen vieraslajiSateiden jälkeen ja aikaisin aamulla espanjansiruetanat ovat liikkeellä

 

Ympäristön pitäminen siistinä on tärkeää kummankin lajin hävittämisen kannalta. Puulavat ja muovit antavat etanoille ja kotiloille hyvän suojan. Isolehtiset kasvit, kuten kuunliljat maistuvat kummallekin lajille ja isojen kasvien lehdet antavat hyvää suojaa. Salaatit, yrtit ja monet vihannekset ovat etanoiden ja kotiloiden herkkua. Hoitamattomat heinikot, avokompostorit ja lehtikasat ovat hyviä suoja ja talvehtimispaikkoja. Lupiini tuntuu maistuvan kummallekin lajille ja paikat joissa lupiini rehottaa on hyvät elinolosuhteet. Maansiirtojen ja kasvien vaihdon yhteydessä kannattaa olla tarkkana ettei tuo pihaansa kotilo ja etana ongelmaa. Espanjansiruetana on Suomeen päätynyt juuri puutarhatuotteiden mukana.

lehtokotilot ja lupiiniLehtokotilot lupiinin kimpussa

 

Puutarhajätteen oikein hävittäminen on erityisen tärkeää jos päämääränä on päästä lehtokotiloista ja espanjansiruetanoista eroon. Tänä vuonna omenaa on monella yli oman tarpeen ja mädäntyvät omenat ovat kummallekin lajille suurta herkkua. Omenoita ei siis kannata työntää avokompostiin. Nekon mehupuristimella ja rouhijalla saa isonkin määrän omenoita hyötykäyttöön!

lehtokotilot, puutarhajäteAvokompostori ja lehtokotilot

 

Kaikenlaisia ohjeita ja vinkkejä on torjuntaan, mutta yhtenä keinona keräämisen lisäksi on käyttää rautafosfaattia, jota saa kauppanimellä Ferramol. Erilaisia kulkuesteitä voi tehdä mm. havupuunhakkeesta, kävyistä, savirakeista. Ajatuksena on, että etanat ja kotilot erittävät limaa ja eivät mielellään mene maastoon, jossa niiden on hankala liikkua. Myös erilaisilla muureilla voi rajata vaikkapa kasvimaata. Galvanoitu teräs ja sähkömuuri voivat olla tehokkaita, mutta myös melko hinnakkaita. Tällaisia konsteja voi kokeilla pienille aloille.

On etsitty myös kasveja, jotka eivät etanoille ja kotiloille maistuisi. Itsellä ainakin jaloangervot, syyshortensia ja pikkutalvio ovat saaneet olla melko rauhassa kotiloilta. Syysleimussa taas näyttäisi lehtokotiloita roikkuvan lehtien alapinnoilla enemmänkin.

LehtokotiloLehtokotilo syysleimun lehden alapinnassa

 

On myös todettu, että espanjansiruetana karttaisi mm. särkynyttäsydäntä, sormustinkukkaa ja akileijaa. Lehtokotilon torjunnassa voi kokeilla istuttaa siankärsämöä, sillä pitäisi olla kotiloita karkottava vaikutus.

hortensiaIstuta kasveja, jotka eivät kotiloille ja etanoille maistu

 

Jokaisella on omat kokemuksensa lehtokotilon ja espanjansiruetanan torjuntaan ja niitä olisikin mukava kuulla! Millä konstilla Sinä pidät etanat ja kotilot kurissa? Uusia vinkkejä voi etsiä myös kirjallisuudesta. Kirjat: Piha puhtaaksi lehtokotiloista, Päivi Korpivaara ja Apua! Etanat hyökkäävät, Kerstin Engstrand antavat hyviä vinkkejä torjuntaan.

 

Tuloksekasta torjuntaa!

Toivottaa Miia

Kesän satoa

Pyörähdys takapihalla lautasen kanssa toi saaliiksi tämän.

takapihan satoa 2016

 

Kesäkurpitsa, chili ja tomaatti on tehnyt todella hyvin satoa tänä vuonna. Kaikki kasvit on tullut hoidettua tänä kesänä vähän sinne päin… Liekö siksi ne voivatkin niin hyvin, ei liikaa hoivaa 🙂  Nekon luonnonlannoite raetta laitoin multaan jo istutuksen yhteydessä. Kesällä olen antanut luonnonlannoiteliuosta veden mukana aina kun olen muistanut, merilevärouhetta ripsauttanut mullan päälle ja nurmisilppua nupiksi pari kertaa kesän aikana. Tuntuisi toimivan.

Pensasmustikkakin on tehnyt tänä vuonna hyvin satoa. Pensasmustikalle käy Nekon Rhodo ja havulannos, joka on tarkoitettu hapanta kasvualustaa tarvitseville kasveille.

Helpon ja herkullisen ruuan saa kesäkurpitsasta, kun ropsauttaa pari desiä riisiä uunivuokaan, sekaan pari kuutioitua kesäkurpitsaa, tomaattia, sipulia, purkki kermaa, koskenlaskijajuustoa reilusti, pilkottua chiliä hippusen, paistettua jauhelihaa (tai silputtua metvurstia, kinkkua tai mitä kaapissa nyt onkaan), valkosipulia, pippuria, ym. mausteita ja päälle juustoraastetta. Uuniin 225 asteeseen noin 40 min. Ei ehkä kovin kevyttä ruokaa, mutta hyvää ja helppoa!

Marjapensaatkin notkuvat tänä vuonna satoa. Tulee mieleen, että mummo sanoi kesäisin ruuan jälkeen, että jälkiruoka on pensaissa ja sieltä sen jokainen kävi sitten noukkimassa oman maun mukkaan.

pensaat notkuu satoa 2016

 

Iloinen yllätys on ollut perhepäärynä, jonka istutin viime vuonna. Nyt on jo satoa tulossa! Pienen peläyksen koin viime vuonna, kun olin juuri istuttanut päärynäpuun ja kuulin, että päärynäpuu erä vedettiin markkinoilta juuri silloin tulipoltteen takia. Kävin heti tarkistamassa oman puuni ja siinähän oli epäilyttävästi samankaltaisia oireita kuin tulipoltteessa. Eviran henkilö tarkisti puun ja laboratoriotutkimus osoitti, että kyseessä ei ollut tulipolte vaan ilmeisesti jokin muu päärynän bakteeritauti. Tulipolte on tuhoisa kasvitauti, jota esiintyy mm. omena ja päärynäpuulla. Tulipolteen leviäminen Suomeen tulisi estää ja taudista voikin lukea lisää Eviran sivuilta.

 

edellisenä vuonna istutettu perhepäärynä tekee satoa 2016

Perhepäärynäpuun satoa

 

Toukokuun alussa kirjoittelin istuttamistani kesäkukkasista ja varmaa on, että ensi vuonna laitan tulilatvaa kaikissa mahdollisissa väreissä! Toukokuun alussa laitoin tulilatvat ulos ja ne ovat kukkineet hienosti koko kesän. Olen varmaankin kolme kertaa nyppinyt kuolleet kukkaset pois ja tulilatva vaan pukkaa uutta kukkaa vielä näin elokuussakin. Osansa on varmasti ollut lannoituksellakin, jota olen käyttänyt samalla tavalla kuin vihanneksillekin eli Nekon luonnonlannoite nappulaa istutuksen yhteydessä, kastelussa luonnonlannoiteliuosta ja ripaus merilevärouhetta. Nekon lannoitteita saa tosiaan Lepaan puutarhanäyttelystä, kannattaa kokeilla!

 

tulilatva kukkii elokuussakin 2016Tulilatva on kukkinut todella hyvin koko kesän ulkona!

Vielä on kesää jäljellä ja nyt voi ihastella vaikkapa perhosia! Unelmieni perhospuutarha on edelleen ajatuksen asteella, mutta jonain päivänä se toteutuu… Sitä odotellessa ihastelen luonnossa lepattavia perhosia.

kesäpäivän elämää, perhonen 2016

Toivottavasti sää suosii Lepaan messuja, jotka ovat siis 11 – 13.8.2016. Käykäähän Nekon osastolla!

Elokuun terveisin Miia

Nekon pyöräharalla rikkaruohojen torjuntaa

Kesän edetessä on saanut rikkaruohojen kitkentääkin harrastaa ja suosikki inhokki kitkentä kohde on sorakäytävä, jossa kasvaa kaikenlaiset rikkaruohot. Nyt löysin käytävien kitkentään suosikki vehkeen, Nekon pyöräharan! Pyöräharaa olen kokeillut erilaisilla pinnoilla ja hiekka / sorakäytäviltä lähtee rikkaruoho sillä hyvin. Aikaisemmassa blogissa kirjoitinkin jo pyöräharan käytöstä kukkapenkin reunuksilla ja jättiputken taimien torjumisessa, jossa se myös toimii hyvin. Vihannesmaalla pyöräharalla on kätevä pitää rivinväleistä rikkaruohot kurissa.

 

Nekon pyöräharalla rikkaruohot kuriin

Nekon pyörähara

 

Pyöraharan toimintaperiaate on yksinkertainen, terä katkaisee juuren noin viiden sentin syvyydestä. Tehtiin ihan käyttökoe Lahdessa ja kokeiltiin pyöräharaa puiston hiekkakäytävällä. Käytävä piti saada kantattua ja rikkaruohot pois. Samalle viivalle pistettiin Nekon pyörähara ja akkukäyttöinen hara ja tuloksesta otettiin videon pätkä.

 

 

Omasta mielestäni pyöräharan plussana on, ettei tarvitse muistaa akkua latailla ja työskentelystä ei juuri melua synny. Kantattavasta reunasta tulee siisti ja suora. Pyörähara sinänsä ei ole mikään uusi keksintö, mutta se on tainnut vaipua unholaan ja nyt onkin hyvä ottaa pyörähara taas käyttöön!

 

Inhokki sorakäytävästä ennen ja jälkeen kuvat

sora-alue kaipaa rikkaruohojen poistoa

Sorakäytävälle kertyy aina rikkaruohoja joita on ikävä nyppiä

 

sora-alue harauksen jälkeen ja haravoituna

Pyörähara käsittelyn jälkeen voi rikkaruohot haravoida pois. Näppärää ja nopeata!

 

Uutena ajatuksena itsellä tosiaan on ollut käyttää pyöräharaa myös jättiputken siementaimien torjunnassa paikoissa joissa maasto on siihen sopivaa. Ensi keväänä on tarkoitus kokeilla miten jättipalsamin siementaimet lähtee pyöräharalla. Jättipalsamillahan on matala ja pieni juuristo joten pyöräharalla saa varmasti hyviä tuloksia siinäkin aikaan.

 

Nekon pyöröharalla jättiputken siementaimien torjuntaa

Pyörähara jättiputken siementaimien torjunnassa

 

Rikkaruohot kuuluu tietysti kesään ja niiden kanssa on tultava toimeen. Kesä on kuitenkin edennyt hyvin ja laatikkoviljelmistä saa kivasti satoa. Salaattia on tullut yli oman tarpeen, kun innostuin taas siemeniä laittamaan reilusti… Ensimmäiset tomaatit, chilit ja paprikat saavat väriä ja kurpitsa on jo antanut satoa. Yrtit ovat kasvaneet niin, että laatikko käy pieneksi ja suklaaminttu yrittää karata laatikosta väkisin.

 

tomaatti antaa satoaTomaattia tulossa ja salaattia riittää!

salaattia yli oman tarpeen

Sitruunamelissa, persilja ja suklaaminttu täyttävät laatikon

sitruunamelissa, persilja ja suklaaminttu

 

Pioni on yksi suosikeistani, vaikka itsellä ei niitä nyt olekaan. Ihailen kuitenkin muiden pioneja ja napsin niistä kuvia. Niille joilla lomaa on, niin tässä loma toivotukset!

 

Loma, kesä ja pörriäiset

 

On se kesä vaan ihanaa aikaa! Ja vielä on kesää jäljellä…

 

Terveisin Miia

Kukkakimppu omalta pihalta

Näin kesällä on ihanaa, kun voi tehdä kukkakimppuja oman pihan kukista.  Tähänkin kimppuun ostin vain nuo pionit, sillä en raaskinut leikata omista pioneista kukkia.

0 kukkakimppu pihan kukista juottaminen ensin

Parhaiten kukat kestävät, jos ne ensin juottaa. Eli keräsin erilaisia kukkia, pihajasmikkeesta oksia ja kuunliljan lehtiä ämpäriin, jossa oli vettä. Kukat saavat juoda varjoisalla paikalla useamman tunnin, jotta nestejännitys pysyisi hyvänä.

0 kukkakimppu pihan kukista, alimmat lehdet pois

Seuraavaksi kukat kannattaa esikäsitellä eli kukkavarsista poistetaan kaikki alimmat lehdet, jotka osuisivat maljakkoveteen. Tein tämän kimpun pihalla, kun oli niin kiva kesäpäivä 🙂

0 kukkakimppu pihan kukista

Sitten keräsin kukat kimpuksi.

0 kukkakimppu pihan kukista, sidotaan kuminauhalla

Lopuksi sidoin kukkavarret yhteen kumilenkillä. Näin ne asettuvat paremmin maljakkoon ja niitä voi vielä vähän käännellä.

0 kukkakimppu pihan kukista NEKO Leikkovirkiste

Maljakkoveteen kannattaa laittaa Neko Leikkovirkistettä ohjeen mukaan. Se pitää veden puhtaampana ja kukat kestävät pidempään.

0 kukkakimppu pihan kukista, juhannusilta

Nyt sisällä tuoksuu niin ihanasti pionit ja pihajasmikkeet. Tämä pioni on kuulemma `Sarah Bernhard`. Se on tosi yleinen pihoilla, mutta meillä sitä ei ole, vielä.

Hyvää kesää kaikille!

Terkuin Sari

Puutarhan kuulumiset kesän alussa

Ilmat ovat olleet suosiollisia ja kasvit ovat lähteneet hyvin kasvuun. Kesäkukkia ja kaikenlaisia taimia on taas tullut hamstrattua vaikka päätin, että kohtuudella kasveja tänä kesänä. Sama juttu joka kevät 🙂

Kesäkukkia on pakko saada ja tomaatin, chilin ym. taimet ostan aina Harjulan tilalta. Kun on kerran saanut hyviä taimia, niin mieluusti hankkii taimet aina samasta paikasta. Tässä pieni osa yhdestä käynnistä taimistolla…

 

Kasvit kasvuun Nekon lannotteiden avulla

Ennen istutusta laitan multaan Nekon luonnonlannoite rakeita, jotka ovat hitaasti liukenevia. Kasteluveden mukana annan myös pitkin kesää Nekon luonnonlannoiteliuosta. Tuolla menetelmällä tuntuisi kasvit kasvavan! Merilevärouhe käy myös kaikille kasveille ja Sari kertoikin kirjoituksessaan siitä hyvin, kannattaa lukea!

 

Hyvä juuristo, tiivis kasvuJuuristo kunnossa ja kasvu tanakka

Hyvillä ja kestävillä taimilla on juuristo kunnossa ja kasvu tanakkaa sekä tiivistä. Itsellä helposti tomaatti venähtää ja tulee honteloksi, kun kunnollisia kasvuolosuhteita ei pysty järjestämään. Siksi turvaudunkin luottoviljelijän taimiin, saa kasveja joiden juuristo ja kasvu on kunnossa.

Kylvämäni salaatti on hyvässä kasvussa ja myös sipuli, porkkana ym. mitä nyt tulikaan innostuksissa taas lavoihin laitettua. Itsekin aina yllättyy mitä kaikkea kasvuun lähteekään. Kaikki pussin pohjat kun kolistelee multaan niin sitten saa jännittää mitä siitä syntyykään.

 

Hyvin kasvaa salaatti ja sipuliPääsee jo maistelemaan salaattia ja sipulia

Tuossa aikaisemmin kertoilin marjapensaiden leikkauksesta. Pensaiden parturointi kannatti, ainakin kukkia marjapensaissa oli hurja määrä ja nyt on helpompi leikata nurmikkokin, kun oksat eivät ole maata myöden. Ei pääse taudit ja tuholaisetkaan niin jylläämään, kun pensaat ovat ilmavia.

Viime talvi oli kasvien kannalta huono ainakin Lahden seudulla. Kovat pakkaset tulivat eikä suojaavaa lunta vielä ollut. Itsekin jännitin miten käy uusien perennojen, mutta nehän selvisivät hyvin!

Perennapenkki talven jälkeenPerennat selvisivät talvesta hyvin

Kukat perennapenkkiin sain tuttavan kautta, jolla oli perennoja yli oman tarpeen. Kun ostaa tai siirtää kasveja paikasta toiseen olisi hyvä ottaa huomioon kotilo tilanne alueella jolta kasveja tuo. Jos omassa puutarhassa kotiloita on jo, niin silloin ei niin isoa vahinkoa tulekaan, mutta jos kotiloita ei vielä ole, niin kannattaa miettiä mistä kasveja ottaa. Kotiloiden munat ovat läpikuultavan vaaleita ja nuppineulanpään kokoisia. Ne useasti näkyvät, jos kasvin ottaa pois ruukusta ja tarkastelee juuria ja mullan / purkin rajaa. Jos on niin onnellisessa asemassa ettei kotiloita ole omalla pihalla, niin kannattaa harkita mistä tuo kasveja ja vaikka pestä juurista kaikki multa pois ennen istutusta, ettei vaan istuta kotiloita samalla.

kotilo munii puureunuksen viereenKotilon munia puureunuksen vieressä

Kotilot munivat useasti esim. puureunusten viereen. Munat ovat parin sentin syvyydessä. Itse olenkin ruvennut pitämään reunusten vieret puhtaana rikkaruohoista Nekon pyöräharalla. Kotilot eivät pääse pesiytymään reunusten viereen, kun siinä ei ole kasvillisuutta.

Nekon pyöröharalla on helppo pitää rajausten vieret puhtaana rikoistaNekon pyöräharalla rikkakasvusto kuriin

Kokeilen pyöräharaa myös jättiputken siementaimien torjunnassa. Siitä voi lukea Luontoturvan sivuilta. Pyörähara käy myös kasvimaalle ja käytäville. Otan kuvamateriaalia ja näytän pyöräharan toimintaa paremmin tuonnempana. Ajatus on, että hara katkaisee rikkaruohojen juuret muutaman sentin syvyydestä. Harauksen jälkeen alueen voi haravoida. Säännöllisesti kun haraa, niin rikat pysyvät hyvin kurissa.

 

Kotilo elää 8 vuottaKotilo on pitkäikäinen

Muistutuksena vielä, että kotilo elää noin 8 vuotta ja jopa pidempään. Yksi yksilö tekee 200 muna vuodessa, joten jokainen hävitetty kotilo ja kotilon muna vähentää kotiloiden kantaa tulevaisuudessa.

Terveisin Miia