Kesän odotusta ja ongelmakasvit

Vaikka koleita kelejä on ollut muutamana päivänä, niin silti kevät etenee ja kaikenlaista ihanaa vihreää pukkaa maasta! Nyt kannattaakin omaa pihaa ja ympäristöä seurata. Kasvithan ovat ihania, mutta joukkoon mahtuu niitä ei toivottujakin. Pahin taitaa olla jättiputki, joka on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa.

Vieraslajeista puhutaan silloin, kun ihminen on lajin tuonut uudelle alueelle tarkoituksella tai tahattomasti. Vieraskasvilajit ovat tuotu usein puutarhakasveiksi ja puutarhoista ne ovat sitten levinneet ympäristöön. Näin on käynyt jättiputkelle, jättipalsamille, komealupiinille ja monelle muulle. Maansiirrot ja puutarhajätteen huolimaton käsittely ovat vieraskasvilajien yleisimmät leviämistavat.

Ongelmalliset kasvit kannattaa opetella tunnistamaan jo keväällä. Tässä muutamia esimerkkejä, joita kannattaa erityisesti omalta pihalta ja ympäristöstä tarkkailla.

vanhempi jättiputki kasvusto lähtee keväällä aikaisin kasvuunJättiputken vanhempi kasvusto keväällä

Jättiputken siementaimet lähtevät kasvuun myöhemmin keväällä. Siementaimet olisi helppo kitkeä pois, niillä kun juuri on vielä pieni.

jättiputken siementaimet lähtee kasvuun myöhemmin keväälläJättiputken siementaimi

Jättiputken torjuntaan kannattaa alkaa heti, kun sellaisen näkee. Tehokkaana aseena taistelussa on lapio. Näin keväällä muu kasvillisuus on vasta heräämässä, kun jättiputki jo ponkaisee nopeaan kasvuun. Torjunta on turvallista ja helpompaa tehdä silloin, kun jättiputki on pieni. Nelimetrisen kukkivan kasvin torjunta onkin sitten hankalampaa.

Torjuttaessa tärkeää on muistaa suojautuminen! Jättiputki on valolle herkistävä kasvi. Jättiputken kasvineste iholle joutuessaan yhdessä auringonvalon kanssa saa aikaan palovammankaltaisia oireita. Iholle ei siis kasvinestettä kannata päästää. Jättiputki on ”mehevä” kasvi ja vartta tai lehtiä katkaistaessa nestettä roiskahtaa helposti. Sadeasu, kasvosuojain ja kumipintaiset käsineet ovat varsinkin ison kasvuston käsittelyssä tärkeät. Myös pientä siementaimea käsitellessä kannattaa olla varovainen, pienenkin kasvin kasvineste iholla voi aiheuttaa oireita. Tarkempia ohjeita jättiputken torjuntaan löytyy www.luontoturva.fi sivulta.

Kansallinen vieraslajilaki ja asetus tulivat voimaan vuoden alusta ja velvoittavat torjumaan laissa ja asetuksessa nimettyjä lajeja. Suomessa esiintyvistä kasveista hävitettäväksi nimetään tällä hetkellä armenianjättiputki, kaukasianjättiputki, persianjättiputki sekä keltamajavankaali. Kaukasianjättiputki on Suomessa yleisin ja muutkin jättiputkilajit muistuttavat toisiaan, joten yleisesti puhutaan vain jättiputkista.

 

Asetuksessa ja laissa nimetään vasta muutamia kasveja, mutta onhan niitä muitakin ongelmallisia kasveja. Jättipalsami esimerkiksi leviää hurjasti.

Jättipalsamin kasvua huhtikuussaJättipalsamin taimet keväällä

Jättipalsamin taimi olisi helppo kitkeä nyt pois

Jättipalsami on keväällä niitä aikaisin kasvuun lähtijöitä ja jos pihassa on edellisenä kesänä jättipalsamia ollut, kannattaa aluetta tarkkailla. Torjuntaan voi ruveta heti kun kasvi lähtee kasvuun. Pienen alueen kasvit ovat helppo kitkeä heti keväällä pois. Jättipalsamin torjunnassa ei tarvita suojavarustuksia, toisin kuin jättiputken torjunnassa. Jättipalsami leviää siemenestä, joten siementen leviäminen täytyy estää.

Sitten on tietysti mielipiteet jakava komealupiini.

Vieraslajeista lupiini herää aikaisin kevääseen, luontoturva.fiLupiinin alkuja huhtikuussa

Lupiini valtaa helposti alaa muilta kasveilta ja muokkaa maata niin, että ketokasvit eivät siinä viihdy. Jos pihassa on vasta muutama lupiinin alku, kannattaa ne kiireesti kaivaa pois. Lupiinin siemen säilyy maassa itämiskykyisenä vuosikymmeniä, joten siementämään sitä ei kannata päästää.

Lupiini peltoLupiinien valtaama pelto

Kukkiessaan lupiini on kieltämättä kaunis, mutta kukinnan jälkeen ei niinkään…

Kukkinut lupiini talventörröttäjänäKesällä kukkinut lupiini keväällä

Onneksi todella ongelmallisia kasveja on kuitenkin vähän, mutta ne on hyvä opetella tunnistamaan ja torjumaan.

 

Kevät on ihan parasta aikaa, kun ympäristö muuttuu koko ajan. Juuri nyt on hyvää aikaa kävellä ympäri pihaa ja suunnitella tulevaa kesää. Kevät lannoitukset kannattaa hoitaa nyt. Nekon sivuilta löytyy hyviä vaihtoehtoja lannoitukseen. Luonnonmukaiseen lannoitukseen voi käyttää Nekon merilevärouhetta ja luonnonlannoiteliuosta sekä luonnonlannoitetta rouheena.

Itse haaveilen korotetusta perennapenkistä, jossa olisi perhosia houkuttelevia kasveja. Entistä mökkiäni kaiholla muistelen, siellä kun tuntuivat viihtyivät kaikenlaiset kasvit ja ötökät. Vanhoja kuvia mökiltä katselin ja tässä suosikkini, tällainen näky olisi hieno ensi kesänäkin!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Kaikenlaisia ötököitä kannattaa suosia ja järjestää niille hyvät olot pihalla. Viime vuonna sain ötökkähotellin ja nyt seurailen ketä siellä käy.

Linnunpönttöjä pitäisi olla joka pihassa. Siinä on luonnonmukainen torjunta parhaimmillaan, kun linnut popsivat kasvien kiusana olevia hyönteisiä!

yksiö vailla asukkejaTässäkin olisi hyvä yksiö järvinäköaloin vielä vapaana!

Luonnosta on mukava seurata vuodenaikojen vaihtelua. Äitienpäivän tietää lähestyvän, kun valkovuokot kukkivat!

Valkovuokot kukkivatValkovuokkojen kauneutta

 

Juuri nyt metsässä liikkuessa voi nähdä vaaleanpunaisen väriläiskän, joka on näsiä.

näsiä

Keltaista väriä maisemaan tuo kevätlinnunsilmä

kevätlinnunsilmä

 

Luonto jaksaa aina yllättää ja nyt liikunkin kamera kaulassa sekä töissä että vapaalla. Kesäkukkia tekisi mieli jo kotiin kantaa, mutta täytyy kai vielä odottaa hetki, että ilmat lämpenee. Lämpöisiä ilmoja odotellessa katselen luonnon järjestämää ilmaista kevätnäytöstä 🙂

Keväisin terveisin Miia

Kevät puuhastelua puutarhassa

On niin upea auringonpaiste ja kevättä rinnassa, että en malta olla kirjoittamatta muutamia kevääseen liittyviä juttuja. Viime kirjoituksessa kerroin ottavani norjanangervon oksia sisälle maljakkoon,  siis hyödän oksia. Ja tässä kuvassa syy miksi.

norjanangervon hyödetty oksa

Norjanangervon hyödetty oksa on niin kaunis!

 

Nautin auringosta ja pääsin leikkaamaan muutamia marjapensaita, jotka kaipasivat kipeästi hoitoa. Pensaat olivat melkoista risukkoa ja ruohonleikkuukin pensaiden ympäriltä oli hankalaa. Olen aika ronski leikkaaja ja surutta leikkasin puolet oksista kokonaan pois. Herukalla on hankala saada leikattua oksat aivan maanrajasta, mutta mahdollisimman alhaalta ne pitäisi saada pois. Vanhoissa pensaissa on useasti pitkiä tappeja, kun oksia ei ole leikattu alhaalta asti. Vaikeuttaa hoitoa jatkossa ja sienitauditkin pääsee iskemään tappeihin.

tämä herukkapensas kaipaa leikkaamista

Hoitoa kaipaava herukkapensas…

Tämän risukasan parturointi ei kauaa vienyt ja tuloksena tuli melkoisen paljon hoikempi ja ilmavampi pensas  🙂  Ilmava pensas kestää paremmin terveenäkin, kun ilma pääsee kiertämään eikä oksat hankaa toisiaan.

leikkaamisen jälkeen herukkapensas on ilmava

Leikattuun pensaaseen jätin noin 20 oksaa

Jatkossa pensasta parturoidaan useammin ja tuetaan tarpeen mukaan. Lannoittaminen on myös tarpeen. Pensaille on kalkkia laitettu vielä lumen ollessa maassa, mutta kevätlannoitusta laitetaan myös nyt. Neko luonnonlannoitetta käyn nakkaamassa pensaille (sopii myös nurmikolle), pari kourallista per pensas. Helppoa käyttää ja on pitkävaikutteinen. Seuraan kesän mittaan mitä tälle parturoidulle ja lannoitetulle pensaalle kuuluu. Alueella nurmikon on vallannut sammal, joten kalkkia, lannoitusta, ilmausta ja hiekkaa kaipaisi koko piha. Sammalpoistajaa voisi myös käyttää. Nurmikon leikkuun jälkeen mietoa sammalpoistaja liuosta kastelukannulla sammaloituneelle nurmikolle. Sammal siitä pikkuhiljaa väistyy ja tilalle tulee nurmikko.

Nyt voi vielä käydä katsastamassa omien marjapensaiden ja puiden tilanteen ja kevätruiskutetta käyttää, jos tilanne sitä vaatii. Ruiskutetta käytetään hedelmäpuupunkin, omenakempin ja lehtikirvojen talvimuniin. Ruiskutetta käytetään, kun pensaiden ja puiden silmut eivät ole vielä auenneet,  lämpötila on yli +7 astetta, ei yöpakkasia eikä kova tuuli. Ja tarkemmat käyttöohjeet kannattaa lukaista purkin kyljestä ennen käyttöä.

nyt on oikea aika käyttää kevätruiskutetta

Oikea aika käyttää kevätruiskutetta, kun silmut ei ole vielä auenneet

Viimeksi laitoin kuvan kempin munista ja tässä vielä kuva mustaherukalla olevasta kirvan munasta. Jos omissa marjapensaissa viime kesänä on lehdet sykeröityneet ja menettäneet väriään on syyllinen voinut olla kirva. Mustaherukalla viihtyy useat eri kirvalajit. Kirvoja seuraa myös muurahaiset, jotka pitävät kirvojen erittämästä mesikasteesta. Jos siis puussa tai pensaassa on muurahaisia ovat ne ehkä paikalla kirvojen houkuttelemana.

Kirvan muna mikroskoopin läpi

Kirvalla kiiltävän musta muna

 

Pakko vielä kertoa yksi havainto, jonka tein. Näin keväällähän on tietysti hyvä suojata arat havut varjostusverkolla. Aurinko paistaa ja maa on jäässä, joten kasvi ei saa vettä. Tuloksena on ruskea havu. Suojaukseen kannattaa kiinnittää kuitenkin huomiota. Jos suojaa silloin, kun lumi on vielä maassa voi käydä kuten kuvassa. Alaosa on jäänyt ilman suojaa. Huonolla tuurilla tässä tuloksena on havu, jolla on ruskea alaosa. Suojaus kannattaa siis tehdä huolella ja suojata alaoksatkin.

varjostusverkko on laitettava maahan asti

Varjostusverkko kannattaa laittaa maahan asti

Kevään tietää olevan hyvässä vauhdissa, kun näkee sinivuokkoja!

Sinivuokot tuovat kevään

 

Ei niin toivottu kevään merkki on lehtokotilot… Muutama reipas kotilo tuli minua vastaan sarvet iloisesti heiluen hiekkatiellä sateen jälkeen.

lehtokotilokin kertoo keväästä

Vähäluminen ja kylmä tammikuu ei siis ainakaan tätä kaveria lannistanut. Kotilon torjuntaa on tiedossa jatkossakin! Juuri onkin ilmestynyt uusi kirja, joka käsittelee kotilon torjuntaa ja se onkin yöpöydällä odottamassa lukemista.

Keväisin terveisin Miia

 

Marjapensaat ja omenapuut mielessä

Itselläni on muutama marjapensas ja leikkasin lumen maahan painamia oksia sekä vanhoja ränsistyneitä oksia pois mahdollisimman läheltä maanrajaa. Samalla otin oksia sisälle hyötöön. Leikkasin oksia marjapensaista ja omenapuusta, laitoin maljakkoon vettä ja oksat sinne. Vajaassa viikossa silmut aukeavat ja rupeavat vihertämään. Oksien hyötämisestä on se hyöty, että näkee aukeaako oksan silmut kunnolla ja näyttääkö lehden alku terveeltä.

Mustaherukallakin esiintyy useita eri kirvoja, jotka voivat aiheuttaa lehtien ja versojen sykeröitymistä ja käpristymistä. Lehtiin voi myös tulla poikkeavaa väritystä. Hyötäessä oksia seuraa silmujen avautumista ja lehtien muodostumista. Kannattaa vaikka nimetä oksat teipin palasiin, jos näytteitä on paljon eri pensaista ja puista. On hyvä tietää mistä pensaasta oksa on otettu, jos hyötäessä ilmeneekin, että pensaassa on tuholaisia.

oksat hyödössä

Oksia hyödössä

Myös muita kuin marjakasveja voi hyötää. Oma suosikkini on norjanangervo ja sitä myös otin nytkin hyötöön. Norjanangervossa on niin risuiset, väkkyrät oksat ja silmut aukeavat nopeasti kauniin heleän vihreänä. Saa taas kimppuihin ja askarruksiin materiaalia samalla 🙂

 

5 pvä hyödöstä

Herukan silmut avautuvat jo viidessä päivässä

Erityisesti mustaherukkalla kannattaa juuri nyt tarkkailla silmuja. Silmujen pitäisi olla kauniin suippoja. Jos silmu on pallomainen, on silmussa todennäköisesti mustaherukanäkämäpunkki, joka on mustaherukan pahin vihollinen. Silmut turpoavat palloiksi, koska niiden sisällä on punkkeja. Silmut joissa on äkämäpunkkeja vahingoittuvat, eivätkä kehity eli lehdet ja marjat jäävät tulematta. Lisäksi mustaherukanäkämäpunkki levittää suonenkantotaudin aiheuttajavirusta, joka vähentää mustaherukan satoa.  Jos mustaherukalla pullistuneita pallomaisia silmuja on vain muutamia, voi silmut tai oksat kerätä vaikka tyhjään maitopurkkiin ja polttaa. Jos koko pensas on täynnä äkämäpunkin vioittamia silmuja kannattaa pensas leikata alas, ennen kuin silmut puhkeavat ja äkämäpunkit lähtevät liikkeelle. Uusiin pensaisiin äkämäpunkit pääsevät tuulen mukana.

 

äkämäpunkki

Terve mustaherukan silmu on kauniin suippo. Äkämäpunkin vaivaama silmu on pallomainen, kuten kuvassa alhaalla oikealla oleva silmu. Pallomaisen silmun erottaa helposti pensaasta ja pallomaiset silmut kannattaakin poistaa.

 

Jos kaikki on kunnossa näyttää herukan oksa hyödön jälkeen tältä.

herukalta hyödetty oksa

 

Jos sattuu omistamaan mikroskoopin niin aukeaa ihan uudenlainen maailma! Oksia, silmuja ja lehtiä voi tutkailla ja löytää vaikka mitä. Tavallisesta suurennuslasista voi aloittaa, jos ei ole mikroskooppia. Jos haluaa löydöksestään ottaa kuvan voi kokeilla kuvata suurennuslasin läpi. Suurennuslasi haluttuun kohtaan ja kamera hyvin lähelle lasia. Kannattaa kokeilla.

Puutarhakoulusta paloi ikuinen muistojälki mieleen seuraavasta rallatuksesta, omenapuussa olevista munista: kempillä keltaiset munat, punkilla punaiset, kirvalla kiiltävän mustat. Eli nyt omenapuita tutkimaan!

 

omenapuun kannus

Omenapuulla kannattaa tutkia erityisesti nuolen osoittamaa kohtaa eli kannusta. Tämä kuva on otettu liki satavuotiaasta omenapuusta, joka on erityisen hyvä tutkimuksen kohde, koska puussa on melko lailla kaikki mahdolliset tuholaiset ja taudit. Puuta pidetäänkin pihan kaunistuksena, ei niinkään sadon takia, vaikka puu kyllä tuottaa hyvänä vuonna edelleen paljon omenoita. Näin vanhat puut ovat todella upeita! Itselläni ei tosin tällaista ole, mutta käyn ihailemassa puuta tätilläni.

 

keltaisia kempin munia omenapuun oksalla

Kempin keltaisia munia omenapuussa

Kevätruiskutteen käytöstä vinkkejä Sari on kirjoittanut Nekon blogissa 10.4.2014. Kannattaa lukaista.

Kevätruiskutehan on parafiiniöljypohjainen torjunta-aine, joka tehoaa hedelmäpuupunkin, omenakempin ja lehtikirvojen talvimuniin.

Kevät tulee harppauksin ja luonnossa tapahtuu juuri nyt paljon. Kamera kaulaan siis  ja puutarhaa sekä ympäristöä tutkimaan!

Terveisin Miia

 

Helmililjat tuovat kevään

Helmililjat herkän keväisinä sipulikukkina sopivat niin sisälle kuin ulos. Kohta kun kovat pakkaset hellittävät, niistä on kiva tehdä ruukkuistutuksia terassille ja parvekkeelle. Ne nimittäin kukkivat pitkään ulkoilman viileydessä.

helmililjaistutus aloitus

Helmililjat eivät pääse kuivumaan auringon paisteessa, kun istuttaa ne multaan. Tämä metalliastia näytti hieman ahtaalta näille kahdelle hyasinttiruukulle.

helmililjaistutus multaa pois

Juuripaakun pohjasta voi ottaa varovasti multaa pois. Nämä tavalliset sipulikukat kyllä kestävät sen, että pieni osa juurista katkeaa.

helmililjaistutus istutettu

Helmilijamättäät istutettiin metalliastiaan samalla tavalla mullan pinnalle, mitä ne olivat ostoruukuissa. Lopuksi  poistetulla mullalla täytettiin juuripaakkujen ja ruukun välit sekä kasteltiin multa. Ekologista mullan käyttöä 🙂

Mullan pinnan voi peittää sammaleella, etenkin jos sitä jäi joululta. Ihan näinkin, ilman mitään koristeluja,  se on kaunis.

helmililjaistutus istutettu ja pääsiäiskoristeltu

Pääsiäiseksi laitoin nyt vähän ruskeita höyheniä ja paperimunia.

Nämä kotimaiset helmililjat kestävät pienen yöpakkasen, kunhan ne ovat tottuneet kylmään ulkoilmaan ennen pakkasia. Joten tätä ruukkua pidetään nyt viileällä kuistilla.

Helmililjat ovat siitäkin kivoja kevätkukkia, että sipulit on monivuotisia, kun ne istuttaa keväällä pihalle hyvään multaan. Silloin ne istutetaan syvempään, mitä ne ovat olleet ruukuissa. Multaa pitää tulla sipulin päälle kaksi kertaa sipulin korkeuden verran.

Aurinkoista kevättä!

Sari

 

Syysasetelma oman pihan kasveista

Olipas hauska tehdä syysastelma pitkästä aikaa, ja vielä omalta pihalta löytyneistä materiaaleista. Tosin väripilkuksi ostin yhden pienen Callunan eli kanervan.

Asetelman tarvikkeet
Asetelman tarvikkeet: vanha  kukkakori,  multaa, Calluna, perennoja ja kuusen oksia

Täytin korin kesäkukkaruukuissa olleella mullalla. Se kelpaa hyvin vielä syysistutuksiin. Olin jo etukäteen kaivanut perennapenkeistä talvivihreitä perennoja muutaman, joten nyt istutin ne multaan kanervan kanssa.

Calluna on elävä kasvi, joten sen multapaakku on hyvä kastella ennen istutusta ja huolehtia, ettei multa kuivu istutusasetelmassakaan. Siten sen väri pysyy kauniina koko talven.

Pihalta muutama serbiankuusen oksa.
Pihalta muutama serbiankuusen oksa.

Lopuksi työnsin kuusen oksia multaan ja kastelin mullan. Kuusen oksia voi myös ostaa torilta ja kukkakaupoista, jos niitä ei saa omalta pihalta. Metsästä niitä saa ottaa vain maanomistajan luvalla, mikä on hyvä muistaa.

Valmis syyskukka-asetelma.
Valmis syyskukka-asetelma.

00 syysistutus oman pihan kasveista, päältä päin

 

Tein tällaisen runsaamman asetelman, kun pihalla tätä materiaalia riittää : )

Rönsyansikan (Waldsteinia ternata) taimia.
Rönsyansikan (Waldsteinia ternata) taimia.
Posliinirikko (Saxifraga x urbium
Posliinirikko (Saxifraga x urbium)

Nyt onkin mitä mainioin aika istuttaa sipulikukkia, monivuotisia kasveja ja näitä syyskukkia. Nimittäin kuun vaiheiden mukaan sopiva istutusajankohta on 14.-26.10. 2015.

Hyvää syksyn jatkoa!

Terveisin Sari

Raparperin hyötäminen

Raparperi on varma kevään merkki siinä missä västärikkikin. Ensimmäiset iloisen väriset nuput puskevat läpi pienestä lumisohjostakin, ja ainakin etelä-Suomessa ensimmäisen piirakan pääsee pyöräyttämään jo vapuksi.

Raparperi on erittäin helppohoitoinen ja kiitollinen kasvi, se pitäisi löytyä jokaisesta hyötypuutarhasta. Kourallinen lannoitetta ja pari kevyttä kitkentää kesässä on ainakin toistaiseksi meillä Stadin puutarhurissa riittänyt hoidoksi. Tänä keväänä teimme oman lannoitesekoituksen, jossa on 1/3 hivenainerakeita ja 2/3 Nekon luomulannoitetta.

rapsu

Kevät etenee tietenkin tuskallisen hitaasti. Raparperinkin kasvu on alkukaudesta olematonta. Tarvitaan kunnolla aurinkoa ja lämpöä jotta kasvu pääsee vauhtiin. Mutta kotipuutarhurilla on olemassa mukava vippaskonsti – hyötäminen. Asettamalla ämpärin tai muun ison astian raparperintaimen päälle jo maaliskuussa saa ensimmäisiä hentoja ja heleitä raparperinvarsia monta viikkoa etuajassa. Ne ovat kaiken lisäksi niin mietoja, että ainakin itse rouskuttelen niitä ilman minkäälaista kypsentämistä. Normaalistihan raparperi on niin hapokas kasvi, että sitä ei edes suositella syötäväksi raakana mutta nämä maistuvat. Satokausi on avattu!

rapsu 3

Mitä kuuluu pelargonin taimille

Kuukausi sitten siemenestä kylvetyt pelargonit itivät kaikki hyvin ja pistokkaistakin lisätyt taimet lähtivät upeasti kasvuun. Nyt sitten onkin jatkohoidon aika.

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, 2 kk ja 1 kk vanhat pelargonin taimetPyöreässä ruukussa on 2 kk vanha pelargonin taimi ja neliöruukussa ne kuukausi sitten kylvetyt taimet.   Selvä ero kasvussa, eli pelargonit kannattaa kylvää ajoissa.

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, pelargonien kylvösten taimien jakaminenErotin kaksi tainta varovasti toisistaan. Tavallinen ruokalusikka oli siinä hyvä apuväline. Mitä ehjenpänä juuripaakun saa, sen parempi. Sitten taimet istutettiin omiin ruukkuihinsa pitäen juuripaakku mahdollisimman ehjänä. Ja lopuksi kasteltiin.

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, merilevävedellä kastelu

Kaikkia näitä kylvö- ja pistokastaimia kannattaa kastella merilevävedellä, sillä se parantaa juurtumista. Olisikohan se syy, miksi taimet voivat näin hyvin 😉

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, Juurtunut pistokas

Kuvassa huonoimman näköinen pistokasruukku eli pari vanhaa lehteä on kellastunut… mutta uutta kasvua on tullut useampi pieni lehti. Eli näyttää hyvältä. Pohjareijistäkin näkyy hentoja juuria, joten muovit voi jo poistaa näidenkin päältä…. niin ja kuivat lehdet kannattaa myös ottaa pois.

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, vanha pelargoni `Tornedalen` maaliskuussa Osa pistokkaista oli otettu tästä vanhasta talvetetusta `Tornedalen` pelargonista.  Ei mene enää kauaa, niin se jo kukkii…

 

Pelargonin siementaimet ja pistokastaimet, Pelargoni `Tornedalen` kukka… hennon vaalein kukin. Niissä on jotain hienoa herkkyyttä.

 

Kevätterkuin Sari

 

 

Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista

Ihanat ja varmat pelargonit ovat lemppareitani kesäkukista. Niitä on ennestään jo aika paljon, mutta uusiakin on aina kiva saada : )

Pelargoneja on helppo lisätä itse siemenistä ja pistokkaista ihan kotioloissakin…. kuten tein juuri tänään.

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, siemenpusseja

Pelargonin siemenpusseissa on yleensä 10-20 siementä.  Tänään siis kylvin vaaleanpunaisen pelargoni `Inspire Pink`.  Kuvan toiset siemenet kylvin noin kuukausi sitten ja jokainen siemen lähti kasvuun. Saa nähdä miten käy tämän `Inspire Pink` kanssa, sillä siemenpussissa itämisprosentiksi on annettu 75%. Nyt on kyllä kasvava kuun alkupuolisko eli paras aika kylvää.

 

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, perliittiä kylvöksen päällä ja kuukauden ikäisiä taimia

Siemenet kannattaa kylvää kylvömultaan siemenpussin ohjeen mukaan. Nyt samalla kokeilin ekaa kertaa perliittiä. Taisi tulla vähän liikaa sitä noiden kylvösten päälle. Kuvassa on myös ne aikaisemmin kylvetyt pelargonit.

 

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, siemen kylvökset peitetty

Lopuksi kylvökset kastellaan ja peitetään muovilla. Laitoin niihin vielä nimilapun, jotta muistan kylvöpäivän ja nimen.

Kylvöksiä sumutellaan ainakin kaksi kertaa päivässä, sillä pintamulta ei saa kuivua.

 

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, pistokkaan leikkaus

Pelargoneja on helppo lisätä myös pistokkaista.  Sekin on paras tehdän näin kasvavan kuun aikaan. Joten leikkasin vanhoista pelargoneista nuoria versoja.

 

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, pistokkaan leikkaus pätkiksi

Leikatut versot kannattaa lyhentää niin, että pistokkaan yläosaan jää 1-2 lehteä ja alaosasta otetaan lehdet pois. Lehdetön alaosa työnnetään mullan sisään piiloon eli kovin pitkiä pistokkaita ei kannata tehdä. Poistetuista lehdenkohdista kasvaa juuret.  Kokeeksi laitoin perliittiä mullan sekaan. Sen pitäisi pitää multa ilmavana ja auttaa juurtumisessa.

Olisi kiva kuulla kokemuksia perliitin käytöstä kylvöissä ja multaseoksissa. Kannattaako sitä käytää ?

 

00 Pelargoneja siemenistä ja pistokkaista, pistokas multaan ja pussi päälle

Sitten taas lopuksi kastellaan ja pistokasruukut peitetään läpinäkyvällä muovilla. Muovissa on hyvä olla pienet ilmareiät.

Ja jäädään odottelemaan siementen itämistä ja pistokkaiden kasvuun lähtöä.

Perinnetiedon mukaan hyvä ajankohta kylvöihin, pistokaslisäykseen ja mullanvaihtoon on kasvava kuu. Eli nyt on juuri se aika 4.3.2015 asti. Seuraava kasvava kuu alkaa maaliskuun loppupuolella.

Keväisin terveisin Sari

 

Sisäkukille merilevää

Näin lokakuussa on aika vaihtaa kukkien lannoite Merileväuutteeseen. Laitan sitä kasteluveteen joka kastelukerta ja kastelen sillä kaikki sisäkukat ja viherkasvit.

0 NEKO merilevä kasteluveteen lannoitteen tilalle

Viime talvena vanhat pelargonit säilyttivät todella hyvin lehtensä. Kokeilin nimittäin ensimmäistä kertaa silloin merileväkastelua koko talvikauden ajan.

Pelargonit kukkivat vieläkin sisällä. Ne on kyllä niin ihania ja helppoja talvetettavia.

0 NEKO merilevä talvetettaville pelargonille

0 NEKO merilevä sumutetaan kasveille

Merileväuutteella voi myös “lehtilannoittaa” eli sumuttaa merilevävettä kasvin lehdille. Kohta alkaakin sisäällä olla kasveille vähän liian kuiva ilma, joten sumutuksista on niille paljon hyötyä.

NEKO merileväuute on valmistettu rakkolevästä ja on luomua, joten sopii syötävillekin kasveille. Se sisältää paljon hivenaineita ym., jotka tutkitusti vahvistavat kasvin hyvinvointia.

0 NEKO merilevä talvetettaville maljaköynnöksille Haasteellisimmat kasvit tänä talvena taitavat olla nämä maljaköynnökset. Saa nähdä viihtyvätkö työhuoneen ikkunan vieressä. Näitä täytynee sumutella usein ja kastella kohtuudella. Ovat sen verran ronkeleita sisäkasveja, että merilevä on niille todella tarpeen.

Olisi tosi kiva kuulla kokemuksia merilevän käytöstä.  Oletko huomannut kasvien pitävän siitä ?

Mukavaa syksyn jatkoa !

Terkuin Sari

3 visitors online now
0 guests, 3 bots, 0 members
All time: 78 at 11-24-2018 05:25 pm
Max visitors today: 8 at 03:20 am
This month: 15 at 09-16-2019 04:39 am
This year: 22 at 01-25-2019 10:43 am