Espanjansiruetanan ja lehtokotilon torjuntaan

Puutarhan ikäviä tuholaisia ovat lehtokotilot ja espanjansiruetanat. Espanjansiruetanat ovat luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa ja niiden esiintymistä voi ilmoittaa www.vieraslajit.fi sivustolla.

Lehtokotilo rupeaa olemaan jo kaikille tuttu näky ja espanjansiruetanakin on yleistymässä kovaa vauhtia. Espanjansiruetana on paljon isompi kuin lehtokotilo ja ruokahalukin on koon mukainen eli iso! Lisäksi kun melkeinpä kaikki kasvit kelpaavat ruuaksi, niin tuho alueella, johon espanjansiruetana on päässyt pesiytymään, on suuri.

Lehtokotilon hävittämisessä on monin paikoin nostettu kädet pystyyn ja opeteltu elämään sen kanssa. Espanjansiruetana ei vielä ole niin yleinen, kuin lehtokotilo ja espanjansiruetanan torjuntaan kannattaakin ruveta heti kun ensimmäiset näkee tai ainakin pyrkiä rajoittamaan leviämistä.

Lehtokotilo puutarhan syömäriLehtokotilo on taitava kiipeilijä

 

Kummallakin lajilla tehokasta torjuntaa on kerääminen. Jokainen kerätty yksilö tietää satoja munia vähemmän. Ennen torjumista täytyy tietysti tunnistaa torjuttavat lajit.

Lehtokotilo on helppo tunnistaa, sillä kun on ”mökki” selässä. Lehtokotilot ovat melko pitkäikäisiä ja voivat elää kymmenisen vuotta. Sukukypsäksi ne tulevat pari vuotiaana. Sen jälkeen rupeaakin munia tulemaan kiivasta vauhtia. Lehtokotilo munii keväästä syksyyn usean kerran. Vuodessa munia voi kertyä helposti parisataa yhdelle yksilölle.

espanjansiruetanan-ja-lehtokotilon-munia-luontoturva-fiEspanjansiruetanan munat vasemmalla, oikealla lehtokotilon

 

Espanjansiruetanan yleisin väritys on likaisen punaruskea, mutta väri voi vaihdella punertavasta melkein mustaan. Espanjansiruetanalla hengitysaukko sijaitsee kilven etupäässä. Hengitysaukko on ainoastaan etanan oikealla puolella. Jalan reunassa on tummia pystyviivoja. Hännän pää on pyöreähkö. Kooltaan espanjansiruetana on täysikasvuisena reilut 10 cm ja paksuudeltaan noin peukalon paksuinen. Elinikä on noin 1,5 vuotta. Espanjansiruetana kannattaa opetella erottamaan ukkoetanasta, joka ei ole haitallinen.

Espanjansiruetanan ja ukkoetanan eroista voi lukea Luontoturvan blogista.

espanjansiruetana, haitallinen vieraslajiOpettele tunnistamaan ja torjumaan espanjansiruetana

 

Torjuntamenetelmät ovat hyvin samanlaisia espanjansiruetanalle kuin lehtokotilollekin ja kerääminen on tehokasta torjuntaa. Kerätyt yksilöt täytyy hävittää mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Kuumaa vettä pidetään etikan ohella nopeana ja kivuttomana konstina. Espanjansiruetana on iso ja sen voi myös katkaista lapiolla. Kuolleet yksilöt olisi hyvä kerätä ja haudata, jotta lajitoverit eivät pääse syömään niitä ja saa näin lisää ravintoa.

Parasta torjunta-aikaa on kevät. Etanat ja kotilot lähtevät liikkeelle, kun ilmat lämpenevät. Talven jälkeen ne ovat nälkäisiä ja liikkuvatkin etsimässä ruokaa ja parittelukumppania. Hyvää torjunta-aikaa on myös juuri nyt. Syksyn sateet saavat espanjansiruetanat sekä lehtokotilot liikkeelle.

espanjansiruetana, erityisen haitallinen vieraslajiSateiden jälkeen ja aikaisin aamulla espanjansiruetanat ovat liikkeellä

 

Ympäristön pitäminen siistinä on tärkeää kummankin lajin hävittämisen kannalta. Puulavat ja muovit antavat etanoille ja kotiloille hyvän suojan. Isolehtiset kasvit, kuten kuunliljat maistuvat kummallekin lajille ja isojen kasvien lehdet antavat hyvää suojaa. Salaatit, yrtit ja monet vihannekset ovat etanoiden ja kotiloiden herkkua. Hoitamattomat heinikot, avokompostorit ja lehtikasat ovat hyviä suoja ja talvehtimispaikkoja. Lupiini tuntuu maistuvan kummallekin lajille ja paikat joissa lupiini rehottaa on hyvät elinolosuhteet. Maansiirtojen ja kasvien vaihdon yhteydessä kannattaa olla tarkkana ettei tuo pihaansa kotilo ja etana ongelmaa. Espanjansiruetana on Suomeen päätynyt juuri puutarhatuotteiden mukana.

lehtokotilot ja lupiiniLehtokotilot lupiinin kimpussa

 

Puutarhajätteen oikein hävittäminen on erityisen tärkeää jos päämääränä on päästä lehtokotiloista ja espanjansiruetanoista eroon. Tänä vuonna omenaa on monella yli oman tarpeen ja mädäntyvät omenat ovat kummallekin lajille suurta herkkua. Omenoita ei siis kannata työntää avokompostiin. Nekon mehupuristimella ja rouhijalla saa isonkin määrän omenoita hyötykäyttöön!

lehtokotilot, puutarhajäteAvokompostori ja lehtokotilot

 

Kaikenlaisia ohjeita ja vinkkejä on torjuntaan, mutta yhtenä keinona keräämisen lisäksi on käyttää rautafosfaattia, jota saa kauppanimellä Ferramol. Erilaisia kulkuesteitä voi tehdä mm. havupuunhakkeesta, kävyistä, savirakeista. Ajatuksena on, että etanat ja kotilot erittävät limaa ja eivät mielellään mene maastoon, jossa niiden on hankala liikkua. Myös erilaisilla muureilla voi rajata vaikkapa kasvimaata. Galvanoitu teräs ja sähkömuuri voivat olla tehokkaita, mutta myös melko hinnakkaita. Tällaisia konsteja voi kokeilla pienille aloille.

On etsitty myös kasveja, jotka eivät etanoille ja kotiloille maistuisi. Itsellä ainakin jaloangervot, syyshortensia ja pikkutalvio ovat saaneet olla melko rauhassa kotiloilta. Syysleimussa taas näyttäisi lehtokotiloita roikkuvan lehtien alapinnoilla enemmänkin.

LehtokotiloLehtokotilo syysleimun lehden alapinnassa

 

On myös todettu, että espanjansiruetana karttaisi mm. särkynyttäsydäntä, sormustinkukkaa ja akileijaa. Lehtokotilon torjunnassa voi kokeilla istuttaa siankärsämöä, sillä pitäisi olla kotiloita karkottava vaikutus.

hortensiaIstuta kasveja, jotka eivät kotiloille ja etanoille maistu

 

Jokaisella on omat kokemuksensa lehtokotilon ja espanjansiruetanan torjuntaan ja niitä olisikin mukava kuulla! Millä konstilla Sinä pidät etanat ja kotilot kurissa? Uusia vinkkejä voi etsiä myös kirjallisuudesta. Kirjat: Piha puhtaaksi lehtokotiloista, Päivi Korpivaara ja Apua! Etanat hyökkäävät, Kerstin Engstrand antavat hyviä vinkkejä torjuntaan.

 

Tuloksekasta torjuntaa!

Toivottaa Miia

3 kommenttia artikkeliin ”Espanjansiruetanan ja lehtokotilon torjuntaan”

  1. Hyvä saada kannustusta torjuntaan! Niksit ovat todella tervetulleita ja niitä on mielenkiintoista testata. On parempi käyttää useampaa konstia. Onneksi niille ei kelpaa kaikki kasvit sentään. Tänä kesänä kuunliljat ovat saaneet olla rauhassa, vaikka niiden kimpussa ovat aikaisemmin olleet. Nokkoset tuntuvat olevan niiden ihan erityistä herkkua, ymmärtävät terveellisen ravinnon päälle. Voisikohan olla houkutuskasvi 😉 Karkotuskasveja täytyykin kokeilla.

  2. Onneksi Espanjan siruetanaan en ole vielä törmännyt, mutta kyläni keskusteluryhmästä päätellen ovat lisääntymässä. Lehtokotiloista tunnistukseksi vielä se että niillä ei ole napaa, kuten tarhakoteloilla, jotka taas ovat “kilttejä”, joten jos napa, älä tapa. Itsellä puutarhassa vaikuttaisi olevan 50/50 näitä kahta…

  3. Kiitos Susanna kommentista ja tuhannesti anteeksi, että viestisi tulee todella myöhässä näkyviin! Ohjelmiston päivitys toi viestisi vasta nyt näkyvillemme. Mutta tämäkin aihe on taas kohta ajankohtainen, kun kevättä ja kesää kohden mennään 🙂

    Ja niin kuin Susanna kirjoitit, kotiloitakin on erilaisia ja niihin voi tutustua tarkemmin esimerkiksi ötökkätieto sivustolla http://www.otokkatieto.fi

Vastaa käyttäjälle Paula Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *