Tunnelmia Lepaan näyttelystä 2018

Elokuussa kannattaa aina suunnistaa Lepaan suuntaan, jossa pidetään puutarha-, viher- ja kiinteistöalan ammattinäyttelyt. Tänäkin vuonna näytteilleasettajia oli liki 200 eli jokaiselle löytyi varmasti jotain kiinnostavaa.

Neko on perinteisesti esillä Lepaalla ja tänäkin vuonna oli Paula taas ideoinut hienon osaston. Arvonnassa palkintona oli nyt kukkasipuleita ja voittaja selviääkin pian. Kesä on taas kääntymässä syksyyn joten kukkasipulit ovatkin kohta ajankohtaisia.

Lepaan messut on mukavan rento tapahtuma ja sääkin suosi.

Lean kanssa nautittiin messujen tunnelmasta Nekon osastolla ja päästiin taas jutuille monen puutarhasta innostuneen ihmisen kanssa. Nekohan on perustettu 1941 Hämeenlinnalainen yritys ja olikin mukava kuulla, että Nekon kasviravinteen käyttö on siirtynyt oppina äidiltä tyttärelle!  Ei kuulemma kannata vaihtaa tuotetta minkä on hyväksi todennut 😊

Hieno huomionosoitus oli Nekon matokakalle näyttelyjärjestäjien myöntämä uutuus tunnus!

Kotipuutarhureiden lisäksi Nekolta löytyy tuotteet ammattiviljelijöillekin, jolloin pakkauskootkin ovat isoja aina 1000 litran kontteihin asti. Hivenlannoitteita tarvitseville löytyy mm. mangaania, kuparia ja magneesiumia.

Ammattiviljelijöille Nekolta

Kotikäyttöön ja viherrakentamiseen Nekolta

Pikaisesti pääsin itsekin katselemaan messujen antia. Jo pelkästään Lepaan ympäristön takia kannattaa messuille tulla!

Alueella näkee ihan oikeasti miltä mikäkin kesäkukka näyttäisi kukkapenkissä. Kasvit on nimetty nimilapuin, joten ei tarvitse arvailla mikä kasvi on kyseessä. Uutuuksia oli taas esillä ja nyt saikin hyvän käsityksen mitä on ensi vuonna tulossa markkinoille.

Sieniyrtti ei vielä ole kovinkaan tunnettu, mutta ehkä ensi kesänä sitäkin on jo paremmin saatavilla. Itse ainakin haluan tähän tutustua lähemmin! Sieniyrttiä voisi käyttää vaikkapa wokkiruokien maustamiseen. Kasvissa pitäisi olla tosiaan sienenmaku.

Sieniyrtti

Tarhahuovinkukka on yksi suosikeistani kesäkukissa, sitä kun ei tarvitse nyppiä ja se kestää kuivuuttakin hyvin. Joskus tuppaa käymään niin, että unohdan kastelun, mutta huovinkukka ei siitäkään ole ollut millänsäkään. Nuupahtanutkin kasvi on ponkaissut takaisin pystyyn saatuaan vettä.

Tarhahuovinkukka on mainio kesäkukka

Lepaalla ihan parasta oli kärhöjen ja rypäleiden näyttely, jonka oli järjestänyt Roogojan tila Virosta. Pääsi ihan oikeasti katsomaan minkälainen kukka milläkin kärhöllä on. Eikä ole tullut ajatelleeksikaan miten paljon on rypälelajikkeita! Nyt pääsi joitain ihan maistamaankin. Suomessa avomaallakin menestyviä rypälelajikkeita on tullut markkinoille ja siinä olisikin taas yksi asia mistä voisi ottaa paremmin selvää ensi kesänä. Olisihan se hienoa saada omia rypäleitäkin…

Kärhöjen ja rypäleiden esittely Lepaalla, Roogojan tila Virosta

Vihannesten tunnistamistakin sai kokeilla, ihan tällaisia ei oma kasvattamana tullut kyllä tänäkään vuonna…

Onko vihannestietous hallinnassa?

Ohjelmaa Lepaalla oli monenmoista, yhtenä oli begonia työpaja, jossa pääsi kokeilemaan kankaan painantaa begonialla. Koneita ja laitteita on Lepaalla aina esillä paljon ja jos ei isot koneet nyt kiinnostaneet niin hauska oli katsella Matti Kastisen pienoismalleja koneista ja kuulla tarinoita niihin liittyen.

Vähän pienempiä koneita Lepaalla

Ja tällaisen työauton haluan ehdottomasti! Sopisi juuri passelisti Luontoturvalle 😊

Suuri kiitos kaikille, jotka poikkesitte Nekon osastolla Lepaalla! Ensi vuodeksi voi kalenteriin jo merkata 15.–17.8.2019, jolloin taas Lepaalla tavataan.

Kiittäen Miia ja Lea

 

Viljelypalstoilta satoa ja silmäniloa

Juuri nyt viljelypalstat notkuvat satoa ja silmänruokaa saa ihanan värikkäistä kukista. Kävin nauttimassa viljelypalstojen tunnelmasta Hollolassa sekä Lahdessa, aivan ihania paikkoja!

Jos omaa viljelysormea syyhyttää eikä omaa maaplänttiä ole, kannatta ensi kevääksi kysyä omalta paikkakunnaltansa vuokralle viljelypalstaa.

Juttelin muutaman palstaviljelijän kanssa ja yleinen mielipide oli, että sielu lepää, kun saa puuhastella ja syödä itse kasvattamiaan kasviksia.

Palstoilla näkyi erilaisia kaaleja, salaatteja, sipulia, valkosipulia, yrttejä, perunaa, pinaattia, punajuurta, kesäkurpitsaa, kurkkua, tomaattia, marjapensaita…

Tämä kesä on ollut palstaviljelijöillekin kova, pelkästään veden kantamiseen on mennyt hurjasti aikaa ja voimia. Aarinkin viljelyksille joutuu kantamaan useampia ämpäreitä vettä, mutta siinä kuulemma pysyy kunnossa 😊 Ja kasvit kasvaa, kun niille puhuu ja omakin mieli kevenee, kun pääsee puhumaan muiden viljelyyn hurahtaneiden kanssa.

Silmäniloa ihmisille ja hyötyä hyönteisille

Eräs rouva kuvailikin palstaviljelyä seurustelukerhoksi ja mielen kohottajaksi.

Vuokrattavat viljelypalstat voivat olla monivuotisia tai joka vuosi muokattavia alueita ja se täytyy ottaa huomioon valitessa kasveja palstalle. Joka vuosi muokattavilla palstoilla monivuotisten kasvien kasvattaminen ei onnistu. Palstojen säännöissä on myös eroja ja niihin kannattaa tutustua huolella. Esimerkiksi monella paikalla ei saa laittaa helposti leviäviä monivuotisia kasveja, kuten maa-artisokkaa. Kannattaa myös ottaa selville miten palstoilla hoidetaan kastelu.

Lahdessa viljelypalstat käännetään syksyllä ja äestetään keväällä. Palstojen jako suoritetaan keväällä. Viljeltävän aarin saa vuokrattua hintaan 45 € / kausi. Uutuutena Lahdessa on vuokrattavat viljelylaatikot, joissa on mullat valmiina ja sinne sitten vain kasveja oman maun mukkaan.

Lahdessa tilauksesta palstoille toimitetaan myös multaa, katteita, kalkkia, harsoa ym. mitä nyt voikaan viljelyssä tarvita. Tämä helpottaa varsinkin autottomia ihmisiä, kun voi tilata tarvittavat tavarat suoraan oman palstansa viereen.

Hollolassa ihastelin monivuotisia viljelypalstoja, joissa pääsee ihailemaan vuosien työn tulosta, kun palstat muistuttavat kesämökkien pihoja marjapensaineen. Hollolan palstojen kausivuokra on 16 € / aari. Hintaero Lahteen selittyy mm. sillä, että Lahdessa vuokraan kuuluu vuosittainen maanmuokkaus ja karjanlantaa sekä hiekkaa toimitetaan vuokraajien käyttöön pellon laidalle. Hollolan palstojen huollosta vastaa vuokraaja itse.

Satoa tulee välillä yli oman tarpeen ja siitä saa sitten osansa sukulaiset ja ystävätkin. Ainakin papuja, pinaattia ja kesäkurpitsaa on kuulemma tullut yli oman tarpeen ja marjapensaat notkuvat sadon painosta.

Huomaa kuvassa kurpitsan alla oleva styroksi, joka pitää sadon irti maasta. Hedelmä säilyy paremmin, jos se on irti kosteasta maasta.

Kaikenlaisilla konsteilla yritetään pitää myös lehtokotilot poissa ja siinä on auttanut kuuma ja kuiva kesä. Yksi kokeilu Hollolan palstoilla on ollut laittaa palstan reunaan kasveja, joiden yli kotilot eivät mielellään tule. Tässä on kokeiltu kotiloesteenä isorikkoa käytävän ja viljelyksien välissä.

Eihän se sato itsestään valmistu vaan työtä joutuu tekemään ja paljon. Pelkästään rikkaruohojen pitäminen kurissa on jo aikaa vievää, mutta kyllähän tällaisessa viljelypalstassa silmälepää!

Upeasti hoidettu viljelypalsta! Selvästi omistajansa silmäterä.

Ei voi kuin nostaa hellehattua ihmisille, jotka ovat tässä kuumuudessakin jaksaneet ruokkia, juottaa ja puhua kasvinsa pyörryksiin sekä pitää rikkakasvitkin poissa ja ympäristönsä siistinä! Nyt kasvit kiittävät ja antavat parastaan eli satoa on notkuvat pöydät täynnä.

Jos vähänkin mietityttää olisiko sinusta palstaviljelijäksi niin ehdottomasti kannattaa kokeilla! Palstoilla saa neuvoja ja apua kokeneemmilta ja mestariviljelijäksihän sitä tulee vasta kokemusten kautta 🙂

Loppukesän terveisin Miia