Viehkot perhosorkideat

Perhosorkideat ovat helppoja kasvatettavia ihan kotioloissa ja  ne kukkivat todella pitkään.   Nyt niitä näytti olevan kaupoissa aika kivoja värejäkin. Minulla on syksyltä yksi upean oranssikukallinen, joka nyt tekee uusia nuppuvarsia. Saa nähdä, milloin se kukkii 🙂

00 Perhosorkidea Philadendron isona ja pienikukallisena

Sen sijaan kukassa on nyt vaalenpunakellertävä isokukallinen perhosorkidea. Yllätyksekseni huomasin, että sen kukissa on mieto tuoksu. Yleensähän jalostetut perhosorkideat ovat tuoksuttomia, joten se oli ihana ylläri.

00 Perhosorkidea Philadendron isokukallinen läheltä

Aika suloisen hempeät kukat, vai mitä 🙂

00 Perhosorkidea Philadendron pienikukallinen läheltä 2

Toinen kukassa oleva on pienikukallinen perhosorkidea. Tämä kuulemma jääkin näin pienikasvuiseksi.

00 Perhosorkidea Philadendron Neko Orkidearavinnetta kaikille orkideoille ympäri vuoden

Orkidean hoidossa yksi tärkeimmistä asioista on säännöllinen lannoittaminen miedolla lannoitteella ja yleensä ympäri vuoden. Esimerkiksi Nekolla on oma Orkidearavinne, jossa on myös hivenravinteita ja merilevää.

00 Perhosorkidea Philadendron Neko Orkidearavinnetta vajaa korkillinen litraan vettä

Lannoite on tummaa, kuten merileväuute. Orkidean ruukku voidaan upottaa hetkeksi lannoiteveteen tai lannoitevedellä voi kastella orkidean ruukkuun, kuten viherkasveja. Juuret eivät kuitenkaan saa jäädä seisomaan veteen pitkäksi aikaa. Itse kastelen 1-2 kertaa viikossa.

Perhosorkidea kannattaa sijoittaa hyvin valoisaan paikkaan, jotta se tekee uusia nuppuja. Se ei kuitenkaan kestä suoraa auringonpaistetta, etenkään kesällä. Lehdiltä on hyvä pyyhkiä pölyt aina välillä. Ja tietenkin se pitää lehtien sumutuksesta.

Perhosorkidea viihtyy parhaiten orkideakasvualustassa, sille ei siis laiteta multaa. Ensimmäinen kasvualustan vaihto uudelle orkidealle kannattaa tehdä heti, kun kukat ovat lakastuneet. Muuten vasta tarvittaessa, ehkä parin vuoden välein.

Taidanpa tästä mennä sumuttelemaan orkideat, ja nuuhkimaan sen hempeän orkidean vienoa tuoksua 🙂

Aurinkoisin terveisin Sari

Hyönteisille hotelli

Päätin jo syksyllä, että kevääksi teen hyönteishotellin pihalle ja seuraan ketä sinne asettautuu taloksi. Hyönteishotelleja saa tietysti ostaa valmiinakin, mutta itse päätin nikkaroida sellaisen.

Nekolta löytyi puisia laatikoita, joita on käytetty sipulilaatikoina ja ne olivatkin oivia runkoja hyönteishotellin tekoon! Muutama laatikko purettiin, jotta saatiin välilautoja ja niillä jaettua asumus useaan eri lokeroon. Samalla kertaa nakertelin useamman hotellin.

tästä lähtee hyönteishotellien rakennus

Näitä tyhjiä puulaatikoita voi kysellä Nekolta, jos tällaisille on tarve! Ja tietysti jos on nurkissa valmiita laudanpätkiä (käsittelemätöntä puuta), niin niitä sitten vaan kasaan nakuttelemaan ja ötököille asumuksia. Olen nähnyt myös malleja, jotka on tehty maito ja mehupurkkeihin. Purkkeihin vaikka kuivuneita karhunputken varsia ja puun oksiin roikkumaan! Näistä on hyvä ohje Hyrian sivuilla.

Keräsin ennen lumen tuloa käpyjä, risuja, oksia, kaarnaa ja kuivatin niitä hotelleja varten. Sisälle kertyi eräitäkin laatikoita kaikkea mitä pihalta löysin 🙂 Kuivuneita karhunputken varsia katkoin sopivaan mittaan ja takkapuista varasin syrjään ohuempia pätkiä. Lintujen kauralyhteen varsista tein nippuja ja leikkelin sopivaan mittaan sekä varasin kuivaa heinää kassillisen hyönteishotellia varten. Joulun koristuksissa olleet sammaleet kierrätin näihin askarteluihin.

 

hyönteishotellin tekoa

Valmiisiin puulaatikoihin tein erikokoisia osastoja. Laittelin lautoja kiinni pienillä kulmatuilla ja osaksi nauloilla. Aina laudat ei ihan määrämittaan osuneet, mutta tuskin ötököillä rakennustarkastajaa onkaan joka asiasta valittaisi. Sahurilla taisi välillä mitta heittää…

Eri osastot täytetään sitten vain kaikenlaisilla luonnon antimilla.

höynteishotellin sisältö hyönteishotellin täyttöön käy moni luonnon materiaali hyönteishotellia täyttämään

Kaikista hyönteishotelleista tuli erinäköisiä, mutta onkin ihan voittajaolo, itse tein! Vielä voisi tehdä katon kohdalle pidemmän räystään, jotta sadevesi ei pääsisi niin hyvin piiskaamaan asumusta.

Kovin kummoisia puusepän taitoja minulla ei ole, mutta näköjään pärjää jos saha, porakone ja vasara pysyy kädessä edes auttavasti. Hyönteishotellin nikkaroiminen on mukavaa puuhaa, kannattaa kokeilla!

Viimeiseksi lisäsin asumusten etuseinään verkon, jotta materiaali pysyy paikallaan. Linnut käyvät äkkiä katsastamassa materiaali tarjonnan ja vievät parhaat palat itselleen, jos ei ole verkkoa suojana.

Hyönteishotellit odottaa asukkaita

Näistä ötököiden asumuksista tuli melko painavia ja yksi vaihtoehto voisi ollakin, että tällaisen vähän isomman rakennelman laittaa tukijaloilla maahan pystyyn. Sivuille vaan lyö pidemmät laudat, jotka upottaa maahan. Toki nämä voi myös laittaa kiinni rakennuksen seinään. Takana on valmiit reiät tai sitten voisi sivuilta laittaa kulmaraudoilla kiinni seinään. Tai mitä nyt ikinä keksiikään. Asumus saisi olla kuitenkin reilusti irti maanpinnasta ainakin metrin korkeudella.

Toivon asukkaiksi ainakin kirvojen vihollisia eli petopistiäisiä ja leppäkerttuja. Jos kirvojakin olisi sitten vähemmän puutarhassa. Erakkomehiläiset olisivat myös tervetulleita! Hyönteishotelleja kannattaa rakennella, jotta puutarhan hyviksillä olisi paikkoja asumiseen. Hyvän hedelmäsadon ja kukkaloiston toivossa kannattaa siis houkutella pölyttäjiäkin paikalle. Ja tämähän on biologista torjuntaa parhaimmillaan!

 

Kevättä ja ötököitä odotellessa!

Miia