Aihearkisto: Sisäkasvit

Persoonalliset bonsaipuut

Puut ovat ylväinä ja vähän salaperäisinäkin hahmoina aina kiinnostaneet minua. Eipä ihme että olen ihastunut myös käkkyräisiin minikokoisiin sisällä kasvatettaviin pikkupuihin! Niissä viehättävät muokattavuus ja haastavuus.

Bonsain kasvatus

Bonsai vaatii ympärilleen tilaa, jotta sen persoona pääsee kunnolla esiin. Myös hoidon kannalta kannattaa puu olla keskeisellä paikalla, sitä ei voi unohtaa viikkokausiksi huoneen nurkkaan. Bonsai tarvitsee valoa, mutta ei siedä vahvaa auringonpaistetta. Se vaatii tasaista kastelua. Juuristo saa kuivahtaa, mutta lehdet lakastuvat kuivuudesta nopeasti. Myös liika märkyys saa puun nuukahtamaan. Helpoin tapa on upottaa bonsain ruukku veteen, antaa juuriston imeä itseensä vettä ja antaa mullan kuivua kunnolla upotuskastelujen välissä.

Bonsain hoito

Omat bonsaipuuni kasvavat sisustukseen sopivissa mutta hoidon kannalta epäihanteellisissa umpinaisissa ruukuissa. Kastelun kanssa tulee olla tarkkana koska liika vesi ei pääse valumaan juuristolta pois. Bonsain kasvattaminen vaatiikin kiinnostunutta havainnointia, jotta löytää sille oman kodin kasvuolosuhteisiin sopivan kastelurytmin.

Koska bonsain kasvu halutaan pitää hillittynä, täytyy myös lannoituksen kanssa olla tarkkana. Nekon bonsairavinne sisältääkin rehevää kasvua vahvistavan typen lisäksi saman verran fosforia ja miltei saman verran kaliumia eli sen ravinnesuhde on N-P-K 4-3-4.   Ravinneliuosta käytetään kasvukauden aikana eli maaliskuusta syyskuuhun. Jos bonsaipuilla on saatavissa keinovaloa ympäri vuoden, voi niitä myös lannoittaa ympäri vuoden. Kuten muillakin kasveilla, on bonsaillakin juuriston hyvinvointi tärkeää. Merileväuute vahvistaa juuristoa ja sitä voi käyttää vuoden ympäri. Molemmat lannoitteet sekoitetaan kasteluveden sekaan.

Bonsain hoito

Ruukkupuita kasvatettiin Kiinassa jo 2000eKr, mutta varsinainen bonsai-termi otettiin Japanissa käyttöön 1800-luvulla, jolloin nykyisten japanilaisten bonsaipuiden perusmuodot syntyivät. Suomeen bonsaiden kasvatus tuli vasta 1990-luvulla ja yksi uranuurtaja puiden ja niiden hoitotarvikkeiden maahantuonnissa oli ja on yhä Vantaalla sijaitseva Viherpaja.

Neko bonsairavinne

Viherpaja  on tunnettu eksoottisista kasveistaan ja huonekasvien erikoislajikkeistaan. Ja hyvästä Nekon lannoitevalikoimasta!

Ficus microcarpa ginseng
Ficus microcarpa ginseng

Helpoin tapa aloittaa bonsaiharrastus on hankkia fiikusbonsai, joka sietää muita bonsaipuita paremmin epätasaista hoitoa ja on vastustuskykyisempi tuholaisille. Bonsaipuuna voidaan kasvattaa mitä tahansa puuvartista kasvia. Maanomistajan luvalla voi metsästä valita bonsaiksi sopivan pienen männyn, kuusen tai vaahteran tai hankkia taimistolta pienen puun taimen muotoiltavaksi.

Serissa foetida
Serissa foetida

Bonsaipuilla on muutamia muotoja, jotka ovat saaneet inspiraationsa luonnossa kasvaneilta puilta. Näitä ovat esimerkiksi toispuoleinen  Shakan – nojaava muoto, Kengai – riippuva muoto ja Kabudachi – monirunkoinen muoto.

Paperipuu-bonsai
Zanthoxylum piperitum

Jotta puu pysyy pienikokoisena ja oksisto vahvistuu, kuuluu bonsain hoitoon olennaisena osana sen muotoilu oksia leikkaamalla ja niitä haluttuihin suuntiin rautalangan tai narun avulla taivuttamalla. Omaa likusteribonsaitani olen taivuttanut sekä rautalangalla että narulla.

IMG_7619

Leikkaamisessa noudatetaan samoja perusperiaatteita kuin pihapuidenkin leikkaamisessa. Leikataan aina kohdasta, jossa on uutta kasvua odotettavissa ja jätetään oksankaulus, josta puu kuroo leikkauskohdan umpeen.  Myös suurikokoiseksi kasvanutta juuristoa voidaan typistää ja jos juuret kasvavat ruukun pintaan, on aiheellista vaihtaa puu suurempaan ruukkuun.

Bonsain hoito

Bonsaipuu on myös  mainio elementti miniatyyripuutarhan korkeaksi elementiksi! Puulla on pienet, matalat juuret, joten se sopii hyvin laakeaan ja matalaankin astiaan.

Miniatyyripuutarha

Tarkempia  bonsaipuiden muotoilu- ja kasvatusohjeita voit löytää Mika Myllynevan kirjasta Bonsai-opas ruukkupuiden kasvatukseen. Kirja innostaa katsomaan lähiympäristön kasveja sillä silmällä!

Syksyisin terveisin Lea

Runsasta ja pitkää kukintaa

Kesäkukat kaipaavat viimeistään nyt lannoittamista. Pussimullan ravinteet riittävät yleensä noin kuukaudeksi, tosin itse aloitin kesäkukkien lannoittamisen jo pari viikkoa sitten.

Perinteinen kukittava lannoite on Neko Kasviravinne. Sitä voi käyttää myös sisäkukille ja kasvihuonekasveille. Jopa ammattilaiset käyttävät sitä, koska se kukittaa kasveja niin runsaasti. Mikä ei ole yhtään ihme, sillä lannoite sisältää monipuolisesti pää- ja hivenravinteita.

Neko Kasviravinnetta on myynnissä kahta eri kokoa, ja pullon korkin koon mukaan on  lannoitteen annostelumäärä veteen.

00 Kesäkukkia kukittava lannoite Neko Kasviraninne, pieni pullo 250 ml

Tämä pieni 250 ml pullo on tosi kätevä, kun kasveja on vähän.  Siitä laitetaan 10 tippaa/ litraan vettä. Kuvassa on pieni kastelukannu, joka on täydellinen pari lannoitepullolle pieneen kotiin, kahden kukan omistajalle :)

Kukkaisaa kesää kaikille!

Kesäterkuin Sari

Kesäiset terveiset Virginiasta

Heissan!

On mennyt tovi siitä kuin viimeksi tänne kirjoittelin. Olen siis ehtinyt viettämään jo kokonaisen kuukauden täällä Yhdysvaltojen Virginian osavaltiossa. Paikan nimi on Meadowview Biological Research Station, ja meidän erikoisalaa ovat lihansyöjäkasvit sekä paikallisten kosteikkoa-alueiden kasvilajit.

34010524960_43e3ef1a5a_c

Meidän yhdistyksen toiminta on voittoa tavoittelematonta, ja päätavoitteena on palauttaa luontoon lähes sukupuuttoon hävitettyjä tötterölehtisoita Virginian ja Marylandin osavaltioissa. Me omistetaan kaksi luonnonsuojelualuetta, joista toinen on meidän takapihalla ja toinen etelämmässä Virginian piirikunnassa. Lisäksi  täällä meidän tontilla on Yhdysvaltojen kansallinen tötterölehti(Sarracenia)kokoelma, mutta myös kaksi kasvihuonetta trooppisille lihansyöjäkasvilajeille kuten kannukasveille (Nepenthes).

33255541520_dcb76f51e4_c
Kuva otettu 28.3. kasvit vielä peitetty paksulla kankaalla

Kun tulin tänne, suurin osa kasveista oli vielä peitetty paksulla huopakankaalla  – kaikki ne 16 ulkoallasta, jotka on tarkoitettu muuan muassa tötterölehdille (Sarracenia), kotoperäisille kihokeille (Drosera) ja kärpäsloukuille (Dionaea).  Kaikissa penkeissä kiertää alituiseen läheisestä vesistöstä pumpattava vesi ja kasvit seisovat siis koko ajan vedessä.Ilmat olivat maaliskuun lopussa vielä noin 15-20 astetta päivisin ja öisin 5-10 astetta. Vain yhtenä päivänä kuukauden aikana on ollut pakkasta (-1 C). Täällä on tosiaan paljon lämpöisempi ilmasto. Jos sanotaan, että Lahdessa, ilmastoalue tai englanniksi hardiness zone  on 5b, niin täällä se on 7a.

34353554936_4e7c6ee104_c

Nyt lämpötilat ovat vasta alkaneet kipuamaan ylös. Täällä oli pari päivää sitten 34C lämmintä, ja se ei ole vielä täkäläistä kesää. Kesä on täällä, kun ylletään ”sataan asteeseen” – eli celsius asteiksi muutettuna 37 astetta. Muuten täällä päivälämpöhaitari on tällä hetkellä 20-32  C ja yölämpötilat 9-16 C.

33255541520_dcb76f51e4_
Tötterölehden kukkia vasemmalla ja oikealla lehtiä (tötteröitä)

Narsissit kukkivat kun saavuin maaliskuussa ja istutin tomaatit ulos kasvimaalle jo 18.4. Tötterölehdet ovat jo hyvässä vauhdissa kukinnan suhteen ja ensimmäisiä tötteröitä, eli niiden ansoja on jo auennut. Kuvassa vasemmalla siis kukkia ja oikealla lehtiä (tötteröitä).  Suurimmat tötterölehdet kasvaa täällä yli 100 cm korkeiksi. Ennätys taitanee olla 120 cm. Kaikista ensimmäisiä kukkijoita ovat Sarracenia flava  ja S.alata, sekä lisäksi näiden risteymät. Seuraavana seuraavat perässä S. purpurea, S. leucophylla, S. rubra jne. Oikeastaan viimeisen kahden viikon aikana on tapahtunut nopein muutos kasvien heräämisessä.

IMG_6085
Meijän kasvihuone. Vasemmalla kannukasveja ja oikealla tötterölehtien taimia.

Mitä minä sitten täällä teen. Noh, kaikenlaista. Työnkuva on jokseenkin laaja, tosin meillä on usein viikkoteema tai jonkinlainen suunnitelma, että mihin keskitytään taas vaihteeksi. Olen huomannut, että saan ehkä vähän vapaammin valita tehtäviäni ja vastuuta annetaan enemmän kuin viime vuonna kun olin täällä pelkkänä harjoittelijan roolissa, enkä hortonomina kuten nyt.

33326576360_8cde41209b_z
Välillä käydään hakemassa rahkasammalta takapihan suolta jonne ollaan istutettu luonnonvaraisen purppuratötterölehtikannan (Sarracenia purpurea) yksilöitä:)

Koko mun täälläolo ajalle on kyllä oma teema, ja se on paikan inventaario. Meillä on täällä osa kasveista kasvanut lähes 20 vuotta ilman toimenpiteitä ja siinä ajassa sarat ja heinät ja kaiken maailman muut vesikasvit valloittavat ja pahimmassa tapauksessa syrjäyttävät alun perin ruukkuihin istutetut tötterölehdet. Eli minä yritän perata niin monta penkkiä täällä ollessani, etsiä nimilaput, merkitä vihkoon koodinimi, sekä istuttaa löydetyt kasvit uuteen ruukkuun ja multaan. Se on aikaa vievää. Yhtenä päivänä sain 5 ruukkua (1 gal) valmiiksi kun taas toisena 25 ruukkua.

33923347056_5ab23d1eef_c
Sarracenia psittacina kasveja – minun uudelleen ruukuttamia

Tuon inventaario lisäksi mulla on vastuualueena kasvimaa, jonka kasvit kastelen joka aamu. Lisäksi on pitkäneulasmäntyjen kastelua, ruohonleikkausta, kasvien lisäämistä, talon huoltoa (imurointi, tiskaaminen jokapäiväinen siisteyden ylläpitäminen). Lisäksi meille voi tupsahtaa yllättäen vieraita portista sisään, jolloin voi joutua pistämään stopin töille ja alkaa juttelemaan ja kertomaan lihansyöjäkasveista yleisesti.

33218451924_eee177935e_c
Walmartin kukkaosastolla

Me työskennellään joka arkipäivä klo 9-17, mutta koska me asutaan meidän työpaikalla, niin työt voi aloittaa myös aikaisemmin tai lopettaa myöhemmin. Minä en tästä saa mitään palkkaa, mutta periaatteessa eläminen täällä on itselleni lähestulkoon ilmaista, koska firma maksaa ruokaostokset, eikä tarvitse maksaa. Jos taas haluan ostaa vaatteita ym. ei ruokatavaroita, niin ne joudun maksamaan omasta pussista. Täällä kaupoissa on jo kesäisesti tarjolla ryhmäkasveja, vihannestaimia ja perennoja.

Terkuin  ja hyvää toukokuuta!

Siru

Keväinen kukkakimppu ja asetelma

Olin pitkästä aikaa kukkakurssilla ja olipa mukava päästä pipertämään kaikenlaista! Monissa kansalaisopistoissa järjestetään kukkakursseja ja teemat voi olla vaikka vuodenajan mukaan. Nyt olin keväisellä kukkasidontakurssilla ja näin pääsiäisen alla oli tietysti mukana pääsiäisen ajatusta. Kukkakurssilla ohjeet ja materiaalit tulee opettajalta, joten osallistua voi vaikka kokemusta ei olisikaan.

Tässä pikaohjeet muutamaan työhön mitä kurssilla tein ja mitkä voisi ihan kotonakin toteuttaa.

Ennen aloitusta on hyvä suojata pöytä vaikkapa jätesäkillä jonka päällä on sanomalehteä. Työn tohinassa ei sitten haittaa vaikka kukat olisi kosteita ja on sitten helppo siivota.

Kimppu valmispohjaan

Kukkakimpun teko valmispohjaan

  1. Valmis kimppupohjaan on helppo tehdä muodossaan pysyvä kimppu.
  2. Tässä kimppupohjan reunat maalattiin kasvien värjäykseen tarkoitetulla spray maalilla
  3. Työhön käytettiin 15 tulppaania ja leikkovihreäksi salalia
  4. Kimppupohjaakin käytettäessä ajatus on, että kimppu tehtäisiin spiraalin malliin eli kukkien varret menee kaikki samaan suuntaan kiertäen oikealle

Kukkakimppuihin solmun sitominen

5. Kimppupohjaan laitetaan oman taiteellisen silmän mukaan vuorotellen salalia ja tulppaania. Tulppaani venähtää nopeasti päästessään veteen ja lämpimään ja se täytyy ottaa huomioon jo kimppua tehdessä. Teko vaiheessa tulppaani kannattaa laittaa vain vähän korkeammalle kuin kimppupohjan reuna. Parissa päivässä se on jo venähtänyt useita senttiä pidemmäksi ja tulee paremmin esiin kimpusta.

6. Solmi kimppu kiinni. Kukkakauppiaan solmu tehdään niin, että tehdään kaksi solmua peräkkäin ja vasta sitten kiristetään solmu kireäksi. Päälle vielä yksi solmu ja kyllä pysyy!

Tuloksena keväinen tulppaanikimppuTuloksena keväinen kukkakimppu

Tulppaani viihtyy ja säilyy viileässä pidempään. Valmis kukkapohjaa voi käyttää useita kertoja uudestaan, joten se kannattaa säilyttää tulevaisuuden varalle.

Tutustu leikkokukkien hoito-ohjeisiin ja leikkovirkisteeseen Nekon sivuilla.

Märkäsieni asetelma

Koristeita voi tehdä oman maun mukaan, mutta tässä vähän pääsiäisen ajatusta mukana

asetelman tekoa kukkasista

1. Märkäsieni. Laita märkäsieni altaaseen / ämpäriin jossa on vettä. Jätä sieni kellumaan veden pinnalle, älä paina. Anna sienen imeä rauhassa itseensä vettä, sieni painuu itsekseen veden alle imiessään vettä. Laita sieni astiaan, pyöristä kulmia veitsellä leikaten.

2. Kierrä vihreätä sisalia peittämään sienen alaosaa, jätä sienen keskiosa paljaaksi.

3. Työnnä lyhyeksi leikattua morsiusharsoa sienen alaosaan ja noin puoleen väliin sientä

4. Lisää orapihlajan lyhyeksi leikattuja oksia astian ja morsiusharson väliin. Ajatus orjantappura kruunusta… Lisää kolme neilikkaa ja kaksi maalattua munaa asetelman keskelle.

märkäsieni kukka-asetelma valmiina Lisänä voi laittaa höyheniä tai muita pääsiäiskoristeita

Aurinkoista pääsiäistä ja kevään odotusta!

Terveisin Miia

 

Helpot mehikasvit ja kaktukset

Kukkakaupoissa on tänä talvena ollut todella paljon erilaisia mehikasveja ja kaktuksia. Näyttävät selvästikin kiehtovan ihmisiä, ja täytyy tunnustaa, että myös minua :)

00 Kaktusten ja mehikasvien hoito ja lannoitus, anopinkieli ja puu

 

Keskellä saviruukussa kasvaa pieni rungollinen pensasmyrsikki (Myrsine africana),  jonka oksisto on leikattu pallomuotoon.  Se ei ole varsinainen mehikasvi vaikka hoito on saman tyyppinen.

00 Kaktusten ja mehikasvien hoito ja lannoitus, anopinkieli ja anopinhammas

Löysin pari tällaista minikokoista keihäsanopinkieltä (Sansevieria cylindrica). Nämä ovat kyllä veikeitä! Ja hoito on kuin mehikasveilla.

00 Kaktusten ja mehikasvien hoito ja lannoitus, mehiksvit

Tämä aasinmaksaruoho on täysin sisäkasvi, ja aika veikeä sekin. Sen vasemmalla puolella ikkunalautaa pitkin kasvaa vanha herttalyhty eli herttaköynnös (Ceropegia woodii). Kumpaakin kasvia hoidetaan mehikasvien tapaan.

Eli mehikasveja kastellaan vasta kun mullan pinta on kuivahtanut ja varotaan liikakastelua. Niitä lannoitetaan miedolla lannoitteella kasvukaudella eli yleensä keväästä alkusyksyyn.

Kaktukset sen sijaan kestävät mehikasveja paremmin mullan kuivumisen. Luonnossa nämä piikikkäät kasvit kasvavat yleensä hiekkaisessa maassa kovassa paahteessa. Öisin lämpötila laskee lähelle pakkasta. Ja kun sataa, maa kastuu märäksi, mutta hiekkaisessa maassa vesi painuu maan sisään. Jos kaktuksille saa järjestettyä tällaiset hyvät olot, ne voivat jopa kukkia kotioloissa. Ilman kukkimistakin ne ovat kyllä kauniin muotoisia ja graafisia. Ja erittäin helppohoitoisia.

00 Kaktusten ja mehikasvien hoito ja lannoitus, NEKO Kaktusravinne

Onneksi Nekolla on oma Neko Kaktusravinne, joka on suunniteltu juuri näille kaktuksille ja mehikasveille. Nämä kasvit saavat siitä sopivassa suhteessa pää- ja hivenravinteita. Annosteluohjetta on hyvä noudattaa huolella, sillä kaktukset ja mehikasvit menevät rumannäköisiski, jos saavat liikaa lannoitetta.

Kuvan kaktus on ollut minulla ”parvekekaktuksena”, jonka otan talveksi sisälle. Vielä se ei ole kukkinut…. mutta katsotaan nyt, kun se on saanut säännöllistä lannoitusta :)

Kevätterkuin Sari

Saaren kartanon kasvihuoneelta kuulumisia

Kävin ottamassa kasvihuoneterapiaa Saaren kartanon puutarhaoppilaitoksella Mäntsälässä. Luovuin taas ajatuksesta kasvattaa tomaatin taimet siemenestä itse. Minulla kotona valo ja tila ei tahdo riittää ja taimista tulee honteloita, joten turvaudun valmiisiin taimiin. Lean kirjoituksessa on muuten mainiot ohjeet taimikasvatukseen!

Tomaattia tulossa Saaren Kartanolla, MäntsälässäTomaatin taimia kasvihuoneessa

Tomaatin taimet oli juuri istutettu säkkeihin. Ihan vielä ei siis saa syödäkseen koulun omia tomaatteja :) Myös paprikan, kasvihuonekurkun, salaatin ja munakoison taimet olivat hyvässä kasvussa ja päätyvät istutettavaksi koulun kasvihuoneille. Myös myyntiin kasvatetaan taimia.

paprika, munakoiso, jääsalaatti, kasvihuonekurkku taiminaPaprika, munakoiso, jääsalaatti ja kasvihuonekurkku hyvässä kasvussa Saaren kartanon puutarhalla

Runkotomaatin perushoitoon kuuluu varkaiden poisto. Tomaatin varkaalla tarkoitetaan rungon ja lehden lehtihangasta kasvavaa sivuversoa, joka vie tomaatilta turhaan energiaa ja tekee kasvustosta liian tiheää. Tomaatin varkaat on hyvä poistaa mahdollisimman pienenä ja se onnistuu tarttumalla varkaan tyveen sormin ja taittamalla sivulle. Varkaiden poistosta hyvä videonpätkä löytyy youtubesta.

poista tomaatista varkaat. JPGPoista tomaatista varkaat

Saaren kartanon puutarhaoppilaitoksella on myös hiljattain remontoitu puutarhamyymälä, josta saa muun muassa leikkokukkia, viherkasveja ja lannoitteita. Tulppaani on ajankohtainen ja sitä kasvatetaan myös oppilaitoksella.

Nekon tuotteita saatavilla Mäntsälän Saaren Kartanon puutarhamyymälässäNekon tuotteita Saaren kartanon puutarhamyymälästä!

Tulppaanit hyödössä Saaren Kartanon puutarhamyymäläTulppaania tulossa!

Tulppaaneja Saaren kartanoltaTulppaanien väriloistoa Saaren kartanon puutarhamyymälässä

Kaikki pelargoniharrastajat huomio! Kannattaa suunnata Saaren kartanon puutarhaoppilaitokseen Mäntsälään 16 – 18.3.17, siellä on silloin pelargoniapäivät. Nyt on myynnissä myös isot emokasvit! Samalla saa myymälästä ostettua Nekon lannoitteita.

Saaren kartanon pelargonipäivät 16-18.3.17

Kevään varma merkki on orvokki ja sitäkin pääsin jo ihastelemaan. Orvokki on mainio kevään ensi kasvi, sehän kestää kylmää ja koska kevät aina keikkuen tulevi niin orvokki on niitä harvoja kasveja joita uskaltaa aikaisinkin keväällä laittaa ulos.

orvokki tuo keväänOrvokki tuo kevään!

On aina piristävää käydä ihastelemassa kasvihuoneilla kasvun ihmettä ja siinä saakin uusia ajatuksia omiin istutuksiin.

Ihania aurinkoisia kevät päiviä

Toivottaa Miia

Lihismaniaa

Moikka! Siinä missä trooppiset köynnöskasvit jatkavat kasvuaan vuoden ympäri, kevät alkaa jo pikku hiljaa näissäkin ympyröissä nostamaan päätään. Jos olet joskus omistanut eksoottisempia kasveja kuten lihansyöjäkasveja, minun on ilo kertoa, että olen tämän ”lihisharrastukseni” myötä uutena kirjoittajana täällä kertomassa niistä.

32367025566_24cb3d0a76_c

Olen Siru Nurminen ja viimekuussa Lepaalta valmistunut hortonomi (AMK).  Kirjoitin opparinani LIhansyöjäkasvien Kasvatusoppaan, mutta setsin sille vielä kustantajaa.  Lihansyöjäkasveja olen kasvattanut lähes 10 vuotta, paremmin perehtyneenä 8 vuotta. Erikoisalaani ovat pääasiassa trooppiset kannukasvit (Nepenthes), mutta olen vuosien varrella laajentanut kasvirepertuaariani niin tötterölehtiin (Sarracenia) kuin aurinkokannuihin (Heliamphora).

Omistan noin 150 lajia/lajiketta ja kasviyksilöitä on arviolta 500-700. Tosilukua en tiedä, koska esimerkiksi kihokit siementävät helposti naapuriruukkuihin ja taimikasvatusvaiheessa olevia ja tiheästi kasvavia tötterölehtiä on paikoin vaikeaa laskea. Pidän kasveja erilaisissa paikoissa riippuen niiden vaatimista kasvatusolosuhteista. Trooppiset kasvit ovat terraarioissa ja kasvatusteltassa ja pihalle kesäksi pääsevät tötterölehdet ja esim. kärpäsloukut.

roseana

Lihansyöjäkasvit ovat siis elinympäristön vähäisen ravinteikkuuden vuoksi erikoistuneita kasveja. Energian lihikset saavat kaikkien kasvien tapaan yhteyttämällä auringosta, mutta ravinteet, kuten typpi ja fosfori on saatava hyönteisistä. Itse ruokin lihansyöjäkasveja joko jauhomadoilla, kalanruoalla tai esimerkiksi merileväuutteella. Nekon merileväuute on toiminut tähän saakka hyvin lehtilannoitteena :-) Kaikenlainen perinteinen lannoittaminen on ehdottomasti kielletty.  Lihansyöjäkasvit vaativat lisäksi puhdasta kasteluvettä, lannoittamattoman kasvualustan ja hyvin paljon valoa.

26670108064_a76fd57880_z

Tulen juttuamaan täällä lihansyöjäkasveista ja esimerkiksi kasvatusasioita. Lähden lisäksi alle kahden viikon päästä Yhdysvaltoihin puoleksi vuodeksi kasvattamaan lihansyöjäkasveja paikallisen yrityksen pariin.  Olin samassa paikassa viime vuonna 3 kuukautta toteuttamassa erikoistumisharjoitteluani, joten paikka on jo itselleni tuttu. Virginiassa on erilainen kasvisto ja vuodenajat etenevät hieman eri rytmissä kuin Suomessa.  Siellä luonnonvaraiset kasvit voi luokitella meillä eksoottisiksi ja ainakin aikaisemmin kukoistaviksi ( viime vuonna karhunvatukoita voi jo poimia kesäkuussa!)

 

Kasviterkuin! :-)

Siru

Viehkot perhosorkideat

Perhosorkideat ovat helppoja kasvatettavia ihan kotioloissa ja  ne kukkivat todella pitkään.   Nyt niitä näytti olevan kaupoissa aika kivoja värejäkin. Minulla on syksyltä yksi upean oranssikukallinen, joka nyt tekee uusia nuppuvarsia. Saa nähdä, milloin se kukkii :)

00 Perhosorkidea Philadendron isona ja pienikukallisena

Sen sijaan kukassa on nyt vaalenpunakellertävä isokukallinen perhosorkidea. Yllätyksekseni huomasin, että sen kukissa on mieto tuoksu. Yleensähän jalostetut perhosorkideat ovat tuoksuttomia, joten se oli ihana ylläri.

00 Perhosorkidea Philadendron isokukallinen läheltä

Aika suloisen hempeät kukat, vai mitä :)

00 Perhosorkidea Philadendron pienikukallinen läheltä 2

Toinen kukassa oleva on pienikukallinen perhosorkidea. Tämä kuulemma jääkin näin pienikasvuiseksi.

00 Perhosorkidea Philadendron Neko Orkidearavinnetta kaikille orkideoille ympäri vuoden

Orkidean hoidossa yksi tärkeimmistä asioista on säännöllinen lannoittaminen miedolla lannoitteella ja yleensä ympäri vuoden. Esimerkiksi Nekolla on oma Orkidearavinne, jossa on myös hivenravinteita ja merilevää.

00 Perhosorkidea Philadendron Neko Orkidearavinnetta vajaa korkillinen litraan vettä

Lannoite on tummaa, kuten merileväuute. Orkidean ruukku voidaan upottaa hetkeksi lannoiteveteen tai lannoitevedellä voi kastella orkidean ruukkuun, kuten viherkasveja. Juuret eivät kuitenkaan saa jäädä seisomaan veteen pitkäksi aikaa. Itse kastelen 1-2 kertaa viikossa.

Perhosorkidea kannattaa sijoittaa hyvin valoisaan paikkaan, jotta se tekee uusia nuppuja. Se ei kuitenkaan kestä suoraa auringonpaistetta, etenkään kesällä. Lehdiltä on hyvä pyyhkiä pölyt aina välillä. Ja tietenkin se pitää lehtien sumutuksesta.

Perhosorkidea viihtyy parhaiten orkideakasvualustassa, sille ei siis laiteta multaa. Ensimmäinen kasvualustan vaihto uudelle orkidealle kannattaa tehdä heti, kun kukat ovat lakastuneet. Muuten vasta tarvittaessa, ehkä parin vuoden välein.

Taidanpa tästä mennä sumuttelemaan orkideat, ja nuuhkimaan sen hempeän orkidean vienoa tuoksua :)

Aurinkoisin terveisin Sari

Lihansyöjäkasvit

Uusi vuosi pyörähti käyntiin ja pääsin heti uuden asian ääreen eli tutustumaan lähemmin lihansyöjäkasveihin!

Kävin tutustumassa lihansyöjäkasveihin Siru Nurmisen kotona. Siru innostui lihansyöjäkasveista saatuaan ensimmäiset ”lihikset” vuonna 2007. Sen jälkeen onkin kasvikokoelma ja tietämys kasvanut hurjasti. Tietoa ja taitoa on kertynyt jopa kirjaksi asti. Malttamattomana odottelen kirjan julkaisua, joka toteutunee vuoden 2017 aikana. Kirja tulee olemaan ainutlaatuinen Suomessa! Ennen kirjaa valmistuu Sirun opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö liittyy lihansyöjäkasveihin kuten myös Sirun suorittama  3 kuukauden työharjoittelujakso Yhdysvalloissa, Virginiassa, paikassa nimeltään Meadowview Biological Research Station.

Siru Nurminen, lihansyöjäkasvien asiantuntijaSiru Nurminen on erikoistunut lihansyöjäkasvien kasvatukseen

Lihansyöjäkasvit ovat Suomessa huonosti tunnettuja kasveja, vaikka niitä useasta puutarhamyymälästä saakin. Tietämys näistä hienoista kasveista on harmittavan vähäinen ja useasti lihansyöjäkasveja myydään ilman kunnollisia hoito-ohjeita ja vääränä vuodenaikanakin. Moni onkin kokenut karvaan pettymyksen ostettuaan myymälästä lihansyöjäkasvin ja kasvi onkin muutaman viikon päästä kuollut. Tulevan kirjan myötä saadaankin hyvää tietoa ja oppia lihansyöjäkasvien kasvattamiseen.

lihansyöjäkasvi kaliforniantötteröKaliforniantötterö (Darlingtonia californica)

Lihansyöjäkasvin kasvattamisessa on omat niksinsä. Yleisohjeina lihansyöjäkasvin kasvatukseen on: paljon valoa, kosteutta, lannoittamaton kasvualusta, ruokaa parin viikon välein ja kasteluun mielellään sadevettä tai hyvin pehmeää hanavettä. Kasvualustana käytetään luonnonturvetta, perliittiä, hiekkaa, orkideamultaa ja rahkasammalta. Tavallinen ravinteita sisältävä multa ei käy. Lihansyöjäkasveja on useita erilaisia ja tarkat hoito-ohjeet vaihtelevat hieman kasvin mukaan. Tarkemmin kasvatusohjeisiin voi tutustua sivulla www.petokasvit.fi joka on Sirun ylläpitämä.

lihansyöjäkasvi, kannukasviKannukasvi (Nepenthes truncata)

Sirun kotoa löytyy lihansyöjäkasveja noin 150 eri lajia ja lajiketta, kasveja on yhteensä useita satoja. Terraariossa kasveille voi luoda optimaaliset kasvuolosuhteet. Tavallinen kuiva huoneilma, talven pimeys ja kuivunut kasvualusta ovat syynä monen lihansyöjäkasvin kuolemiseen. Kasvituntemusta tarvitaan, jos haluaa saada lihansyöjäkasvitkin kukoistamaan.

lihansyöjäkasvit tarvitsevat kosteutta ja valoaTerraariossa voi järjestää lihansyöjäkasveille ihanteelliset olosuhteet

Osa lihansyöjäkasveista tarvitsee talvilevon ja sen voi järjestää niille esimerkiksi jääkaapissa. Lämpötila talvilevon aikana on pidettävä 0-5 asteessa. Kasvit voi laittaa muovipusseissa jääkaappiin, kunhan pussin kulma jätetään auki ilmanvaihdon vuoksi. Korkeakasvuisten tötterölehtilajien (Sarracenia)  lehdet leikataan noin 5 cm korkeudelta, kun taas matalakasvuisten lajien lehdet jätetään ja poistetaan vain kuivuneet ja huonot lehdet ennen jääkaappiin laittoa. Talvilepoa vaativat lihansyöjäkasvit laitetaan jääkaappiin lokakuun tienoilla ja kevääseen niitä herätellään maalis – huhtikuussa. Kasvit eivät tarvitse ruokaa talvilevon aikana.

lihansyöjäkasvien talvilepoLihansyöjäkasvit talvilevolla Sirun jääkaapissa

Lauhkeiden alueiden lihansyöjäkasvit kuten tötterölehdet, kärpäsloukut viihtyvät kesällä ulkona suorassa auringonporotuksessa, kunhan ne eivät koskaan pääse kuivumaan. Ulkona olevien kasvien ravinnonsaannista ei tarvitse huolehtia, koska ne voivat ulkona syödä ampiaisia, kärpäsiä, paarmoja ja satunnaisia hyttysiäkin. Sisätiloissa kasveja ruokitaan esimerkiksi jauhomadoilla ja murustetulla kalanruualla pari kertaa kuukaudessa.

lihansyöjäkasvi, kärpäsloukkuKärpäsloukku (Dionaea muscipula)

Suomestakin löytyy lihansyöjäkasveja, vaikka trooppisia lajeja ei täällä olekaan. Seuraavalla kerralla kun suunnistaa suolle niin kannattaa tutkailla kasvillisuutta tarkemmin, sieltä löytyy kihokkeja, yökönlehtiä ja vesiherneitä, jotka kaikki ovat lihansyöjäkasveja.

lihansyöjäkasvi, kihokkiMadagaskarinkihokki (Drosera madagascariensis)

Siru on käynyt esittelemässä lihansyöjäkasvejaan muun muassa Lahdessa pihapiiri messuilla 2015 ja Helsingin orkidea näyttelyissä 2016. Helsingin sanomien tekemässä haastattelussa pääsee näkemään lihansyöjäkasvin ”tosi toimissa”.

Lihansyöjäkasveihin ja kasvatusnikseihin päästään tutustumaan tarkemmin, kun myös Siru rupeaa kirjoittelemaan kuulumisia Nekon blogiin. Itse ihastuin lihansyöjäkasvien uskomattoman kauniisiin väreihin ja erikoisiin muotoihin. Erityisesti kihokkien hauras kauneus on upean näköistä! Käykää tutustumassa näihin hienoihin kasveihin osoitteessa www.petokasvit.fi

 

Jouluinen tervehdys

Vuosi on taas melkein vierähtänyt ja uusi alkamassa. Nyt on hyvä hetki rauhoittua ja kerätä muutama päivä voimia, jotta jaksaa ottaa vastaan uuden vuoden!

Jouluun kuuluu valoa ja tuoksua, joten tässä helppo vinkki miten niitä saa vaikkapa joulupöytään. Putsaa hyasintin juuret mullasta, lyhennä juuret saksilla, kiedo hyasintin sipulin ympärille led-patterivaloköynnös ja pistä hyasintti valoineen päivineen lasiin. Muutama tällainen valaisee huoneen ihanalla hämyisellä valolla ja sitten voikin vain istahtaa nauttimaan joulusta ja herkuista!

tuoksua-ja-valoa-hyasintilla

Leppoisaa ja rauhallista Joulua sekä kaikkea ihanaa ja kaunista tulevaan vuoteen!

Toivottaa Miia