Aihearkisto: Ulkokasvit

Syyslannoitus uudella nestemäisellä Syyslannoitteella

Näin elokuussa on aika antaa kasveille syyslannoitus, kun kasvit ovat vielä vihreitä. Pääsin kokeilemaan ihan uutta Nekon nestemäistä Syyslannoitetta.  Nestemäisissä lannoitteissa on muuten se etu, että ravinteet ovat nopeasti kasvien käytössä.

Miksi syyslannoitetta?

Syyslannoitteessa ei ole typpeä (N) vaan fosforia (P) ja kaliumia (K), mitkä lisäävät kasvien talvenkestävyyttä. Ne ovat tärkeitä ravinteita myös kukkien muodostumiseen eli siksi syyslannoitetta annetaan monille kasveille ensi vuoden kukintaa ajatellen. Osa kasveista tekee kukkimispäätökset jo nyt syksyllä, vaikka kukinta on vasta ensi vuoden kesällä.

Ja jos haluaa hedelmiä ja marjoja, ensin pitää kasvin kukkia :)

0 Neko Syyslannoite, nestemäinen pullossa, päärynälle, luumulle, kirsikalle ja omenapuille

Joten kastelin kuukausimansikat mansikkakankaan läpi sekä uuden päärynäpuun juuristoalueen.

Nestemäinen Neko Syyslannoite laimennetaan vedellä:

0 Neko Syyslannoite, nestemäinen kastelukannuun elokuun puolessa välissä

Pullossa on hyvät ohjeet, joita kannattaa noudattaa.

0 Neko Syyslannoite, nestemäinen kastelukannuun elokuun puolessa välissä, talvenaroille ruusuille

Lannoitus kävi kätevästi ihan kastelukannulla. Kuvassa talvenarkoja ryhmäruusuja, joiden koko juuristoaluetta kastelin lannoitevedellä.

0 Neko Syyslannoite, nestemäinen kastelukannuun elokuun puolessa välissä, talvenaroille kärhöille ja clematiksille

Muita talvenkestävyyteen syyslannoitusta kaipaavia talvenarkoja kasveja on esimerkiksi isokukalliset kärhöt eli clematikset (kuvassa), magnoliat, köynnösruusut ja sinisade.

0 Neko Syyslannoite, nestemäinen

Neko Syyslannoite on tämän syksyn uutuus, joten sitä on saatavilla parhaiten mm. puutarhamyymälöistä. Toki kannattaa kysellä ihan lähimarkettien puutarhaosastoiltakin.

Muistakaahan lannoitella ajoissa!

Syyskesäisin terveisin Sari

Pyörähara testissä kasvimaalla

Puutarhurina työskentelen usein pihoissa ja puutarhoissa, joissa on jokin ongelmakohta ja melkein aina ongelmaan liittyvät rikkakasvit. Tämä kevät on ollut kasveille vuorottelevine sateineen ja paisteineen runsaan kasvun aikaa, ja niin myös rikkakasveille.

Neko pyörähara sorakäytävällä

Vesiheinä rehottaa sateista tyytyväisenä kukkapenkkien reunoissa, ahosuolaheinä kivien väleissä ja pensaiden alla ja sorakäytäviä valtaavat pihatatar, ratamo ja hatikka. Näitä vastaan on tullut tämän kesän aikana taisteltua!

Loistavana apuna tässä kamppailussa on ollut luottokaverini Nekon pyörähara. Tavallinen heilurihara on aiemmin kulkenut mukanani mutta nykyään lastaan autooni mieluummin pyöräharan.

Neko pyörähara

Fyysisessä työssä käytän hyväkseni jokaisen keinon joka lisää tekemiseni ergonomiaa ja olen todennut että rikkaruohojen poistaminen suurilta ja pieniltäkin alueilta on kevyintä pyöräharan avulla. Tätä haraa lykkiessä liike ei ole toispuolista eikä kuormita olkapäätä kuten tavallisella varrellisella haralla. Kevyesti kulkeva riittävän suuri pyörä kuljettaa työkalua itsekseen joten voimaa ei tarvitse käyttää haran nostamiseen ja ilmassa pitämiseen.

Neko pyörähara

Puisiin kahvoihin on miellyttävää ja kevyttä tarttua paljain käsinkin. Koska pyörähara kulkee mukanani, saa se usein asiakkailtani ensin uteluja ja sitten ihailua osakseen. Haraa on tosiaan testailtu!

Neko pyörähara

Yksinkertainen muoto innostaa lapsiakin tarttumaan ja rullailemaan. Itse arvostan työkaluja, joita on helppo huoltaa ja pyörähara on juuri tällainen. Lisäksi se on täysin kotimainen ja valmistettu Nekon kotipaikan Hämeenlinnan tuntumassa.

Rikkaruohot soralta pois

Pyöräharan terä leikkaa rikkakasvit juurineen irti maasta noin viiden sentin syvyydeltä. Rikkaruohottuneesta hiekka- ja sorapinnasta hara leikkaa rikat irti siivuna. Siivusta on helppo ravistella hiekat takaisin käytävälle.

Neko pyörähara kasvimaalla

Omassa pihassani olen rajannut istutusalueet nurmikosta kanttaamalla ja pidän mulloksella olevan reunan pyöräharalla ajelemalla siistinä. Hyötykasvit kasvatan viljelylaatikoissa joten en ollut päässyt testaamaan pyöräharaa kasvimaalla ennen kuin nyt kun sain kutsun ystävän ja kollegan Pian hurmaavaan pihaan ja kasvimaalle.

Neko pyörähara kasvimaalla

Kasvimaalla kasvavat sipulit, kurkut, kurpitsat, punajuuret… niin ja riviväleissä tietysti riesana rikkakasvit joita kasvimaan lannoittaminen myös villitsee.

Neko pyörähara kasvimaalla

Kasvimaalta ja istutusalueilta irtoavat pienet rikkakasvit nopeasti haralla pyöräyttämällä ja suuremmatkin rikat vaivattomasti juurineen.

Pyöräharan ehdoton valtti käytön keveyden lisäksi on nopeus. Tämän rivivälin käsittelyyn meni pari minuuttia. Terä liikkuu ja on sopivan terävä, mikä helpottaa juurien irtoamista maasta.

Rikkaruohot pois pyöräharalla

Haraamisen jälkeen voi rikat kerätä juurineen pois tai jättää aurinkoon kuivumaan ja peittää kuivuttua oljilla.

Neko pyörähara kasvimaalla

Olen käyttänyt pyöräharaa maan muokkaamiseen monessa tarkoituksessa: sillä nousevat maasta isot kivet ja  kovaksi kuorettuneen maan pinnan saa rikottua vettä vastaanottavaksi kevyesti haraamalla. Neko pyöräharaa voi käyttää kasvimaalla myös porkkanoiden ja sipulien multaamiseen sekä maan avaamiseen uusille istutuksille.

Neko Garden pyörähara

Pyörähara on käytössä monilla luomuviljelijöillä, jotka arvostavat tehokasta ja ekologista rikkakasvien torjuntatapaa ja joissa mahdollisimman monet työvaiheet tehdään käsityönä.

Neko Garden pyörähara

Itse arvostan työkaluissa toiminnallisuuden lisäksi säilytettävyyttä. Pyörähara vie hiukan enemmän tilaa kuin lapio tai harava, mutta se on helppo pysäköidä talon nurkalle tai laittaa seinään nojaamaan. Painavin osa harassa on terä, joten vastaisuudessakin ilolla nostelen haraa auton kyytiin. Aika ihana, mukisematta mukana kulkeva kesäapulainen!

Aurinkoa kasvimaille ja puutarhoihin!

toivottaa Lea

Runsasta ja pitkää kukintaa

Kesäkukat kaipaavat viimeistään nyt lannoittamista. Pussimullan ravinteet riittävät yleensä noin kuukaudeksi, tosin itse aloitin kesäkukkien lannoittamisen jo pari viikkoa sitten.

Perinteinen kukittava lannoite on Neko Kasviravinne. Sitä voi käyttää myös sisäkukille ja kasvihuonekasveille. Jopa ammattilaiset käyttävät sitä, koska se kukittaa kasveja niin runsaasti. Mikä ei ole yhtään ihme, sillä lannoite sisältää monipuolisesti pää- ja hivenravinteita.

Neko Kasviravinnetta on myynnissä kahta eri kokoa, ja pullon korkin koon mukaan on  lannoitteen annostelumäärä veteen.

00 Kesäkukkia kukittava lannoite Neko Kasviraninne, pieni pullo 250 ml

Tämä pieni 250 ml pullo on tosi kätevä, kun kasveja on vähän.  Siitä laitetaan 10 tippaa/ litraan vettä. Kuvassa on pieni kastelukannu, joka on täydellinen pari lannoitepullolle pieneen kotiin, kahden kukan omistajalle :)

Kukkaisaa kesää kaikille!

Kesäterkuin Sari

Lihiskesä

Heipsan kaikki!

Aika juoksee reippaasti ja täällä ollaan piakkoin jo itsenäisyyspäivän pyörteissä (4.6.).   Samaten meidän kasvimaa tuottaa jo paljon kesäkurpitsaa, kurkkuja, papuja ja pian alkavat ensimmäiset tomaatit kypsyä. Viime vuonnahan mä lähdin täältä kesäkuun viimeisenä päivänä ja siihen loppui mun seikkailut siltä osaa. Tänä vuonna kuitenkin olen täällä puolet pidempään ja pääsen nauttimaan täällä elosta syyskuun loppuun saakka.

Tämänhetkisestä lmastosta pikkuisen: Virginian osavaltio on Espanjan kanssa samalla leveysasteella.  Nyt kesäkuussa meillä on lämmöt sellaista 28-36C asteen luokkaa. Tämä viikko on ollut ehkä tähänastisista viikoista hikisin. Eilenkin oli lähes täysin pilvinen päivä, mutta hiki vain virtasi selkää pitkin ulkona työskennellessä. Täällä kosteus voi olla niinkin korkea kuin 67% tehden ilmasta tukalaa.

Punaisia kärpäsloukkuja
Punaisia kärpäsloukkuja
Sarracenia flava
Sarracenia flava, keltatötterölehti – meidän isoin tötterö, 97cm korkea

b2

Me ollaan uudelleenruukuteltu paljon privaattikokoelman tötterölehtiä (Sarracenia)- sekä ensivuoden myyntikasveja.  Uudelleenruukutuksessa on tärkeää katsoa miten ruukkuja nappaa kasvipedeista, koska nämä kasvit kasvaa kurjenmiekkojen tapaan maavarresta. Monien vuosien aikana kasvit voi kiemurrella toisten kasvien ruukkuihin ja meijän on selvitettävä mikä maavarsi tulee mistäkin. Toiseksi on tosi tärkeää löytää kasvin nimilappu. Se voi olla periaatteessa missä tahansa, ja jos ruukussa kasvaa heinää, kaislaa, sun muuta kasviainesta pitkine juurine, nimilappua voi olla välillä vaikea löytää. Jos lappua ei löydy,  kasvi todennäköisesti myydään.

Lähes kaikki meidän tötterölehdet on alkuperäisesti kerätty 80-90 lukujen aikana siemeninä ympäri Pohjois-Amerikkaa, ja siitä sitten risteytetty yms. Meidän pomomme harrasti siemenien keräilyä tuolloin, kun ei oltu vielä säädetty erikoisempia rajoitteita luonnonvaraisten kasvien keräilystä.  Niinpä meidän pihalla kasvaakin paljon sellaisia paikkatiedollisia kasveja, joita ei esiinny enää luonnossa, koska ihminen on raivannut alueet ja kasvit ovat kadonneet sieltä ikuisesti.

Pinguicula primulifloran jakamista. Huomatkaa Suomesta tuodut,hyvät Fiskarsin sekatöörit
Pinguicula primulifloran jakamista. Huomatkaa Suomesta tuodut,hyvät Fiskarsin sekatöörit
Sarracenia flavan, keltatötterön eri alalalajeja (flava var. cuprea, flava var. rubricorpora yms)

Lihikset kasvaa hyvin – kuten normaalisti! Kevään ensimmäiset ja nopeimmat lajit, kuten Sarracenia flava ja Sarracenia oreophila ovat alkaneet jo vähän hiipua kasvussaan, kun taas enemmän syksyllä parhaimman lehdistönsä tekevät lajit kuten Sarracenia leucophylla ja Sarracenia minor ovat vasta nyt alkamassa kasvamaan hyvin.

b5
Sarracenia jonesii
bb
Sarracenia x moorei

Meillä kävi perjantaina koululaisia katselemassa ja oppimassa lihansyöjäkasveista asioita. Aina välillä tulee näitä vieraita ja onhan näistä kasveista kertominen mukavaa  :) Lapset on yleensä innoissaan ja kärpäsloukkujen syöttäminen jauhomadoilla on monille se retken kohokohta.

koululaisryhmä
koululaisryhmä

Minä kuittaan ja katellaan minkälaisia päivityksiä sitten heinä-elokuussa tehdään :)

Jenkkiterkuin

Siru

Iltaretki taikametsään!

Vaikka viettää työkseen päivänsä ulkoilmassa kasvien ja mullan keskellä, on parasta vapaa-ajan virkistystä silti luonnossa oleminen! En ole koskaan ollut metsässä samoilevaa tyyppiä, johtunee kaupunkilaisuudestani, vaan enemmänkin tottunut nauttimaan puistoista ja ”taajamametsistä”.

kampakuuset

Lopella sijaitsee Luonnonvarakeskuksen Haapastensyrjän toimipiste ja siellä puulajipuisto eli rotupuisto, jossa on mahtavasti koettavissa sekä metsä että kasvitieteellinen puutarha samalla kertaa. Helteisenä iltana päätettiinkin tehdä  tänne elämysretki pian tokaluokkalaisen tyttären kanssa.

havupuut

Haapastensyrjässä tehdään avoviljelmillä ja lukuisissa kasvihuoneissa kansallisesti tärkeää metsäntutkimus- ja jalostustyötä. Jalostuksella pyritään puiden kasvun ja viljelyvarmuuden parantamiseen ja tutkitaan keinoja, joilla tulevaisuuden metsä selviytyy esimerkiksi lämpötilanmuutoksesta ja vieraista kasvintuhoojista. Rotupuistoon on koottu metsistämme löytyneitä erikoismuotoja, jotka havainnollistavat samalla puiden perinnöllistä monimuotoisuutta. Kaikki eivät ole samasta puusta veistettyjä!

havupuut

Puistossa on erilaisia kuusia, mäntyjä, koivuja, leppiä ja haapoja. Erikoisia puuyksilöitä on kloonattu varttamalla ja erikoisuudet seisovatkin puistossa omina persoonallisina ryhminään. Puisto poikkeaa tästä syystä paljon tavallisista puistoista tai kasvitieteellisistä puutarhoista.

kampakuusi
kampakuusi Picea abies f. viminalis

Tunnelma on ainakin ilta-auringon aikaan ihanan salaperäinen ja maaginen. Puiden hahmot tuntuvat eläviltä ja ne muodostavat puistoon kiinnostavia kulkureittejä ja sopukoita. Lapselle (ja aikuisellekin) on puisto harrypottermainen elämys, josta arki tuntuu olevan kaukana. Täydellinen paikka rentoutumiseen siis!

visakoivu Betula pendula var. carelica
visakoivu Betula pendula var. carelica

Rotupuistosta löytyy joitakin erikoismuotoja, joita on otettu myös kaupalliseen tuotantoon, tällaisia ovat esimerkiksi kultakuusi ja purppura- eli mansikkakuusi, joiden vuosikasvaimet erottuivat vihreästä taustasta upeasti!

kultakuusi Picea abies f.aurea
kultakuusi Picea abies f.aurea
purppurakuusi Picea abies f. cruenta
purppurakuusi Picea abies f. cruenta

Mansikkakuusi on otettu taimistoilla myyntiin kauppanimellä Ilta-Rusko ja kesäillassa voi todeta nimen olevan hyvin kuvaava.

kumopatakuusi Picea abies f. cubans
kumopatakuusi Picea abies f. cubans

Pienet havut ovat kuin koloistaan juuri ryömineitä olentoja, kuvissa esimerkkeinä tohmajärveläinen kumopatakuusi ja Suomusjärveltä löytynyt pöytäkuusi.

pöytäkuusi Picea abies f. tabulaeformis
pöytäkuusi Picea abies f. tabulaeformis
kyynelkoivu Betula pendula 'Youngii'
kyynelkoivu Betula pendula ’Youngii’

Havupuiden lisäksi alueella on myös mielenkiintoisia lehtipuiden erikoismuotoja: esimerkiksi Padasjoelta löydetty suloinen pienilehtikoivu (Betula pendula f. palmeri), jonka lehden halkaisija on noin kaksi senttimetriä, liuskalehtiharmaaleppä (Alnus incana f. acuminata), jonka lehdet erottuvat poikkeuksellisella muodollaan kauas ja mukuraharmaaleppä, jonka pahkainen runko ja oksisto saa puun näyttämään hyvin sympaattiselta.

mukuraharmaaleppä Alnus incana f. gibberosa
mukuraharmaaleppä Alnus incana f. gibberosa

Puulajipuisto on jotakin mikä kannattaa paikan päällä kokea, kuvat eivät tuo tunnelmalle oikeutta! Taivaisiin saakka kohoavat  ja toisiinsa nojailevat puut toimivat erityisesti ilta-aikaan, tänne pitäisi palata aivan auringonlaskun aikaan! Ja erilaisuus on kauneutta! Lisää tietoa Haapastensyrjän toiminnasta löydät täältä ja puulajeista enemmän Metsäntutkimuslaitoksen julkaisusta Metsäpuiden erikoismuotoja kultakuusesta luutakoivuun.

Pienenenä detaljina vielä kerrottakoon, että Nekon merileväuutteella on Haapastensyrjässä suuri rooli näiden erikoispuiden, kuten muidenkin tutkimuspuiden kasvatuksessa. Kasvihuoneissa kasvatettavat puut kasvavat saaveissa ja myös talvehtivat saaveissa. Astiassa talvehtimisen kannalta on tärkeää, että puun juuristo on kunnossa. Käytännössä on todettu, että talvehtimiskestoa parantaa huomattavasti syksyisinkin puille annettava Nekon merileväuute. Tätä keinoa voisi käyttää kotipuutarhoissakin ruukkupuiden ja ihan tavallisten istutustenkin  suhteen!

Ihania hetkiä ja retkiä toivottaa Lea!

Kesäiset terveiset Virginiasta

Heissan!

On mennyt tovi siitä kuin viimeksi tänne kirjoittelin. Olen siis ehtinyt viettämään jo kokonaisen kuukauden täällä Yhdysvaltojen Virginian osavaltiossa. Paikan nimi on Meadowview Biological Research Station, ja meidän erikoisalaa ovat lihansyöjäkasvit sekä paikallisten kosteikkoa-alueiden kasvilajit.

34010524960_43e3ef1a5a_c

Meidän yhdistyksen toiminta on voittoa tavoittelematonta, ja päätavoitteena on palauttaa luontoon lähes sukupuuttoon hävitettyjä tötterölehtisoita Virginian ja Marylandin osavaltioissa. Me omistetaan kaksi luonnonsuojelualuetta, joista toinen on meidän takapihalla ja toinen etelämmässä Virginian piirikunnassa. Lisäksi  täällä meidän tontilla on Yhdysvaltojen kansallinen tötterölehti(Sarracenia)kokoelma, mutta myös kaksi kasvihuonetta trooppisille lihansyöjäkasvilajeille kuten kannukasveille (Nepenthes).

33255541520_dcb76f51e4_c
Kuva otettu 28.3. kasvit vielä peitetty paksulla kankaalla

Kun tulin tänne, suurin osa kasveista oli vielä peitetty paksulla huopakankaalla  – kaikki ne 16 ulkoallasta, jotka on tarkoitettu muuan muassa tötterölehdille (Sarracenia), kotoperäisille kihokeille (Drosera) ja kärpäsloukuille (Dionaea).  Kaikissa penkeissä kiertää alituiseen läheisestä vesistöstä pumpattava vesi ja kasvit seisovat siis koko ajan vedessä.Ilmat olivat maaliskuun lopussa vielä noin 15-20 astetta päivisin ja öisin 5-10 astetta. Vain yhtenä päivänä kuukauden aikana on ollut pakkasta (-1 C). Täällä on tosiaan paljon lämpöisempi ilmasto. Jos sanotaan, että Lahdessa, ilmastoalue tai englanniksi hardiness zone  on 5b, niin täällä se on 7a.

34353554936_4e7c6ee104_c

Nyt lämpötilat ovat vasta alkaneet kipuamaan ylös. Täällä oli pari päivää sitten 34C lämmintä, ja se ei ole vielä täkäläistä kesää. Kesä on täällä, kun ylletään ”sataan asteeseen” – eli celsius asteiksi muutettuna 37 astetta. Muuten täällä päivälämpöhaitari on tällä hetkellä 20-32  C ja yölämpötilat 9-16 C.

33255541520_dcb76f51e4_
Tötterölehden kukkia vasemmalla ja oikealla lehtiä (tötteröitä)

Narsissit kukkivat kun saavuin maaliskuussa ja istutin tomaatit ulos kasvimaalle jo 18.4. Tötterölehdet ovat jo hyvässä vauhdissa kukinnan suhteen ja ensimmäisiä tötteröitä, eli niiden ansoja on jo auennut. Kuvassa vasemmalla siis kukkia ja oikealla lehtiä (tötteröitä).  Suurimmat tötterölehdet kasvaa täällä yli 100 cm korkeiksi. Ennätys taitanee olla 120 cm. Kaikista ensimmäisiä kukkijoita ovat Sarracenia flava  ja S.alata, sekä lisäksi näiden risteymät. Seuraavana seuraavat perässä S. purpurea, S. leucophylla, S. rubra jne. Oikeastaan viimeisen kahden viikon aikana on tapahtunut nopein muutos kasvien heräämisessä.

IMG_6085
Meijän kasvihuone. Vasemmalla kannukasveja ja oikealla tötterölehtien taimia.

Mitä minä sitten täällä teen. Noh, kaikenlaista. Työnkuva on jokseenkin laaja, tosin meillä on usein viikkoteema tai jonkinlainen suunnitelma, että mihin keskitytään taas vaihteeksi. Olen huomannut, että saan ehkä vähän vapaammin valita tehtäviäni ja vastuuta annetaan enemmän kuin viime vuonna kun olin täällä pelkkänä harjoittelijan roolissa, enkä hortonomina kuten nyt.

33326576360_8cde41209b_z
Välillä käydään hakemassa rahkasammalta takapihan suolta jonne ollaan istutettu luonnonvaraisen purppuratötterölehtikannan (Sarracenia purpurea) yksilöitä:)

Koko mun täälläolo ajalle on kyllä oma teema, ja se on paikan inventaario. Meillä on täällä osa kasveista kasvanut lähes 20 vuotta ilman toimenpiteitä ja siinä ajassa sarat ja heinät ja kaiken maailman muut vesikasvit valloittavat ja pahimmassa tapauksessa syrjäyttävät alun perin ruukkuihin istutetut tötterölehdet. Eli minä yritän perata niin monta penkkiä täällä ollessani, etsiä nimilaput, merkitä vihkoon koodinimi, sekä istuttaa löydetyt kasvit uuteen ruukkuun ja multaan. Se on aikaa vievää. Yhtenä päivänä sain 5 ruukkua (1 gal) valmiiksi kun taas toisena 25 ruukkua.

33923347056_5ab23d1eef_c
Sarracenia psittacina kasveja – minun uudelleen ruukuttamia

Tuon inventaario lisäksi mulla on vastuualueena kasvimaa, jonka kasvit kastelen joka aamu. Lisäksi on pitkäneulasmäntyjen kastelua, ruohonleikkausta, kasvien lisäämistä, talon huoltoa (imurointi, tiskaaminen jokapäiväinen siisteyden ylläpitäminen). Lisäksi meille voi tupsahtaa yllättäen vieraita portista sisään, jolloin voi joutua pistämään stopin töille ja alkaa juttelemaan ja kertomaan lihansyöjäkasveista yleisesti.

33218451924_eee177935e_c
Walmartin kukkaosastolla

Me työskennellään joka arkipäivä klo 9-17, mutta koska me asutaan meidän työpaikalla, niin työt voi aloittaa myös aikaisemmin tai lopettaa myöhemmin. Minä en tästä saa mitään palkkaa, mutta periaatteessa eläminen täällä on itselleni lähestulkoon ilmaista, koska firma maksaa ruokaostokset, eikä tarvitse maksaa. Jos taas haluan ostaa vaatteita ym. ei ruokatavaroita, niin ne joudun maksamaan omasta pussista. Täällä kaupoissa on jo kesäisesti tarjolla ryhmäkasveja, vihannestaimia ja perennoja.

Terkuin  ja hyvää toukokuuta!

Siru

Aika hoitaa puutarhan puuvartiset!

Lumi sulaa tänä kesänä varsinaisen hitaasti mutta onneksi puutarhan kevättyöt voi jo aloittaa – nimittäin pensaiden ja puiden hoitoleikkauksilla. Nyt on paras aika nuorentaa kotipihan röyhähtäneet koristepensaat ja hoitoleikata hedelmäpuita.

Sen lisäksi että liian tiheät kasvustot ovat epäsiistin näköisiä, ne tarjoavat mainion paikan kasvitaudeille ja tuholaisille. Toisiaan hankaavat oksat rikkovat kasvia suojaavan kuorikerroksen ja viotuksen myötä taudinaiheuttajat pääsevät helpommin niskan päälle. Riittävän ilmava latvusto on erityisen tärkeä hedelmäpuille. Kypsyvät hedelmät saavat valoa ja oksat pysyvät elinvoimaisina kun niillä on tilaa kasvaa.

omenapuun leikkaus

Ennen leikkaamista kannattaa hieman tuumailla ja miettiä mitä leikkamisella haluaa saavuttaa. Etenkin vanhojen omenapuiden suhteen täytyy olla malttia matkassa: liian innokkaalla leikkaamisella tulee kiihdyttäneeksi omenapuun kasvua liikaa, ja tuloksena on piikkisuoria vesiversoja hätäpäissään kasvattava omenapuu. Vanhan muotonsa menettäneen omenapuun leikkaus tuleekin jakaa muutamalle vuodelle ja poistaa mahdollisesti kasvavat vesiversot puusta jo tulevana kesänä. Vesiversot erottuvat piiskamaisina muusta kasvustosta ja ne saa käsin vetäisemällä tuoreeltaan irti.

omenapuun vesiversot

Turvallisinta on leikata pois kuolleet ja repeytyneet oksat sekä väärään suuntaan eli puun latvuksen sisään kasvavat oksat. Ota oksaa leikatessa huomioon sen tuleva kasvusuunta: Jo tässä vaiheessa hieman turvonneet silmut lähtevät oksasta eri suuntiin. Leikkaa oksaa kohdasta, jossa oksan kärkeen jää alapäin suuntautuva silmu. Hyvä ohje kaikkeen puuvartisten kasvien leikkaamiseen on leikata siitä kohdasta, missä on uuden kasvun mahdollisuus.

omenapuun leikkaus

Nuorta omenapuuta ohjataan leikkaamalla oikeisiin kasvusuuntiin ja suurennetaan oksankulmia painoja oksille ripustamalla tai ”vetämällä” oksia alemmas maahan asetettujen painojen avulla. Suuret oksankulmat ja mahdollisimman vaakatasoon kasvavat oksat takaavat sen, että oksat eivät repeydy painavankaan sadon painosta kuten ne tekisivät jos olisivat kovin pystykasvuisia.

Neko puutarhavaha

Jos omenapuusta täytyy poistaa suurempi oksa, kuten monesti liikaa korkeutta kasvaneista vanhoista omenapuista täytyy, on leikkauskohta hyvä suojata puiden ja pensaiden haavojen hoitoon kehitetyllä Nekon puutarhavahalla. Se sisältää mehiläisvahaa, lehtikuusenöljyä, parafiinia ja vaseliinia. Hae puutarhavaha sisältä ulos vasta kun sen levittäminen on ajankohtaista. Luonnonmukaisesta kostumuksestaan johtuen vaha jähmettyy kylmässä herkästi ja lämpimänä se on helpompi levittää. Vaha tuntuu miellyttävältä ja sen voi levittää sormella, hanskalla tai ilman.

Neko puutarhavaha

Puutarhavahalla voi pelastaa myös nälkäisen rusakon järsimät pensaat ja puut. Jos kuori on vain vähän vaurioitunut tai se on syöty rungosta vain toispuoleisesti, on kasvilla mahdollisuus selviytyä. Puutarhavaha suojaa kuorensa menettänyttä kasvinosaa homeelta- ja sienitaudeilta. Siisti järsityn kohdan reunat terävällä puukolla ennen puutarhavahan levitystä. Jos on käynyt niin ikävästi että omenapuun runko on kaluttu ympäriinsä kuorettomaksi, on puulla heikot mahdollisuudet toipua, koska kuoren alla kulkevien ravinteiden ja nesteen kulku juuristosta lehdistöön estyy.

marjapensaan leikkaus

Myös marjapensaat kannattaa leikata keväällä näihin aikoihin kun lumi on jo sulanut pensaan tyveltä mutta silmut eivät ole vielä puhkeamassa. Pensaista poistetaan maata kohti lakoavat ja vanhimmat oksat aivan maata myöten leikaten. Mustaherukoita voit leikata reilummin joka vuosi, muita marjapensaita harvemmin. Myös vadelman jo marjoja tuottaneet versot leikataan maata myöten pois. Marjapensasta ei kannata leikata kokonaan alas, uusia versoja kyllä kasvaa voimakkaasti tilalle, mutta ne ovat hentoja ja lakoavat helposti maahan. Kuten omenapuita, kannattaa vanhoja marjapensaitakin nuorentaa vähitellen. Reilummin voit leikata mustaherukkaa ja viherherukkaa. Punaherukkakin kestää leikkausta mutta karviainen uusiutuu hitaasti joten leikkaa sitä hillitysti.

marjapensaan leikkaus

Jos leikkuujäte on tervettä, kannattaa se mahdollisuuksien mukaan hakettaa pihan istutusaluiden peitoksi. Eloperäinen kate lisä maan pieneliötoimintaa ja pidättää maassa kosteutta ja ravinteita. Jos marjapensaassa on näkynyt esim. ruosteen tai muun taudin oireita, kannattaa huonot oksat polttaa tai heittää pois hakettamisen sijaan. Sairaan pensaan korvaamista terveellä pensaalla kannattaa myös harkita.

pihajasmike

Hyötykasvien lisäksi voi keväällä leikata pihan koristepensaita. Jos suunnittelet pensasaidan tai muun pensasistutuksen nuorentamista, on nyt oikea aika. Pensaiden leikkaaminen keväällä vauhdittaa uusien versojen kasvua kesäleikkaukseen verrattuna. Voit leikata pensaan kokonaan alas, mikä tarkoittaa oksien leikkaamista 10-20 cm mittaisiksi tai nuorentaa sitä leikkaamalla vanhimmat oksat pois. Pensaat, kuten koivuangervo, ruusuangervo, pallohortensia tai hansaruusu kukkivat saman vuoden versoilla ja kukkivat vielä samana kesänä jos ne leikataan alas, mutta pensaat, kuten norjanangervo, syreeni tai juhannusruusu jotka kukkivat vasta toisen vuoden versoilla, tulevat kukkaan vasta seuraavana kesänä. Nuorentaminen kannattaa, pensaan muoto tulee uudelleen esiin ja myös talvinen ulkomuoto siistiytyy.

IMG_2520

Hedelmäpuiden ja marjapensaiden hoidossa kannattaa huomioida mahdolliset tuholaiset jo nyt alkukeväällä. Viime kesän lauttoina leijuneet kirvapilvet ovat tuoreessa muistissa, joten tänä keväänä kannattaa ruiskuttaa puut ja pensaat luonnonmukaiseenkin viljelyyn hyväksytyllä Nekon kevätruiskutteella. Lämpötilan tulee olla ruiskutettaessa yli +7°C joten käsittelyssä kannattaa odotella huhtikuun puolelle. Ruiskute tehoaa omenakempin, lehtikirvojen ja hedelmäpuupunkin talvehtiviin muniin ja aikuisiin hyönteisiin. Aine on helppo levittää pienellä selässä kannettavalla paineruiskulla tai käsiruiskulla. Puut ja pensaat kastellaan liuoksella märäksi. Ruiskutus on parasta tehdä tuulettomalla ilmalla ja mielellään pilvisellä säällä jotta aine ei heti haihdu pois. Lue hyvin ruiskutteen käyttöohjeet ennen työhön ryhtymistä.

havujen leikkaus

Vielä ennen sään lämpenemistä ehtii leikata kotipihan havujakin. Havuista leikataan ainoastaan uutta kasvua pois eli havuja tulee leikata jo pienestä pitäen jos niitä halutaan kasvattaa tietyyn muotoon. Havuista parhaiten leikkausta kestävät tuijat, katajat, lehtikuuset ja marjakuuset. Havut olisi tähän mennessä jo kannattanut suojata varjostusverkolla tai ilmavalla juuttikankaalla, koska lämmittävä aurinko saa kasvit haihduttamaan kosteutta, mutta juuret eivät vielä saa vettä tilalle jäisestä maasta. Kun maa alkaa sulaa, kannattaa aloittaa havujen ja alppiruusujen lannoitus. Lisää Nekon Rhodo- ja havulannoitetta reilu kourallinen kasvin juuristoalueelle ja kastele kasvi hyvin lämpimällä vedellä.

omenapuun leikkaus

Ennen kuin ryntäät ulos leikkauspuuhiin, tarkista työkalujen kunto. Pensassakset eli sekatöörit voi teroittaa viilalla. Saksien niveleen on hyvä tiputtaa ainakin keväisin pisara oljyä jotta leikkaaminen on sulavaa. Myös sahan on syytä olla teräkunnossa. Huonoteräisellä sahalla saa pensaiden ja puun kuoren risaiseksi ja leikkausjälki ei ole tasainen. Jos epäilet että kasvissa on jokin tauti, puhdista leikkurit hyvin kun siirryt kasvista toiseen.

Pensaiden ja puiden leikkaamista suositellaan tehtäväksi vain kuivalla säällä, mutta Suomen keväässä tämä ei aina ole mahdollista. Ei ainakaan tänä keväänä, kun vuoroin paistaa ja vuoroin sataa lunta ja räntää!

Aurinkoisia ja lämpimiä leikkauskelejä toivottelee

Lea

Siemenestä vahvaksi taimeksi

Vaikka ikkunan takana lumi tupruaa ja maisema on valkoinen, on kevättä vahvasti ilmassa. Tai ainakin sisällä ikkunoiden äärellä! Versot ja pikkutaimet vääntyilevät valoa kohti, odottelevat lämpöä ja aurinkoa. Kevät on ihanaa jännityksen ja uuden alun aikaa!

kurkun taimet

Uutta on täällä blogissakin, eli minulla on ilo päästä uutena kasvona kirjoittelemaan Nekoblogia! Olen Lea Rauta, puutarhuri ja tuoreen puutarhayritykseni Pihailon organisaattori. Aikoinaan chilin ikkunalautaviljelystä alkanut puutarhaharrastukseni johti aikuisiällä uuden ammatin opiskeluun ja tällä hetkellä olen korviani myöten pihasuunnittelun, puutarhatöiden ja -kurssien ja erityisesti hyötykasvien kasvatuksen pauloissa! Puutarhurina pidän tärkeänä luonnon monimuotoisuuden tukemista ja säilyttämistä, maan hoitamista sekä luonnonmukaisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttämistä. Nekon tuotteet ovat tuttuja jo ikkunalautaviljelmän ajalta ja niihin on helppo luottaa edelleen.

hyötykasvien viljely

Blogikirjoituksissani voitte seurata mitä  rintamamiestaloni pihassa on tekeillä. Tontilla seisoo vanha tammi ja pari käkkyräistä omenapuuta, mutta miltei kaikki muu on muutaman viime vuoden aikana istutettua. Hyötykasvit valtaavat alaa enemmän ja enemmän ja pieni kasvihuone alkaa käydä ahtaaksi. Tänä vuonna luotan taas muutamiin tuttuihin hyötykasvilajikkeisiin kuten ’Tanskan vienti’- ja ’Hundreds and thousands’-tomaattiin, kokeilen joitakin uutuussiemeniä kuten ’Blanche Ronde á Oeuf’-munakoisoa ja suosin erikoisen kauniita ja värikkäitä lajikkeita kuten ’Red Russian’-lehtikaalia, ’Shiraz’-sokerihernettä ja ’Bolivian Rainbow’-chiliä.

hyötykasvien viljely

Tomaattien, munakoison, chilin ja paprikan ja muiden pitempää esikasvatusta vaativien hyötykasvien kylvöajat ovat juuri käsillä, joten tässä muutama vinkki vankkojen taimien kasvattamiseksi.

Käytä taimikasvatuksessa puhtaita kylvöastioita. Pienet kannelliset esikasvatuslaatikot ja turveruukut ovat mielestäni käteviä. Jos kylvät turveruukkuun, voit sellaisenaan siirtää sen suurempaan ruukkuun tai lopulliselle paikalleen. Vahvasti ravittu multa heikentää siemenen itämistä ja on hentoja juuria ajatellen liian helposti tiivistyvää joten täytä kylvöpotit vähäravinteisella ja ilmavalla kylvö- tai taimimullalla.

taimien esikasvatus

Siemenpussissa on mainittu kasville oikea kylvösyvyys, mutta nyrkkisääntö on että että siemenen päälle tulee kaksi kertaa siemenen koon verran multaa. Pienillä siemenillä tämä tarkoittaa hyvin ohutta kerrosta. Kylvän tomaatin, kurkun, kurpitsan ja chilin siemenet aina pareittain ja säästän taimipotista vahvemman oloisen taimen (usein säästän kyllä sen toisenkin ja ystävät saavat taimilahjuksia).  Mullan pinnan voi vielä kattaa vulkaanisesta kivestä valmistetulla vermikuliitilla, joka pitää kylvöksen kosteana ja lämmittää ruukun pintaa. Voit kastella turveruukkuja altapäin, ne imevät kosteuden multaan saakka. Kastele muita ruukkuja sumuttamalla niitä päältä suihkupullolla. Jos kasvatuslaatikossa tai ruukussa ei ole kantta, laita kylvöksen päälle reijitetty muovi. Tarkkaile kylvöksen kosteutta päivittäin ja tuuleta tarvittaessa. Liian kosteassa ja viileässä mullan pinnalle alkaa muodostua helposti hometta.

taimien esikasvatus

Siemenet itävät tavallisessa huoneenlämmössä mutta jos kotisi on viileä, voit laittaa kylvöastiat lattialämmityksen päälle. Alhaalta päin tuleva lämpö nopeuttaa siementen itämistä. Nosta kylvöastiat valoon heti kun mullan alta pilkistää vihreää. Siemenen varttuminen taimeksi tarvitsee valoa, lämpöä ja tasaista kosteutta, kaikkia sopivassa suhteessa. Valoa alkaa maaliskuussa olla esikasvatusta varten riittävästi, mutta valitse silti kylvöksillesi valoisin ikkunalauta. Kovalla auringonporotuksella on silti hyvä laittaa välillä vaikka säleverhoa hiukan kiinni. Jos kasvatuspaikka on viileä, ole huolellinen ettet kastele taimia liikaa. Kuuman lämpöpatterin läheisyydessä taas joudut kastelemaan taimia usein.

Taimen ensimmäiset mullan päälle kurottavat lehdet  ovat sirkkalehdet, joiden yhteyttämisen avulla taimi jatkaa kasvuaan. Kun muutama varsinainen lehtipari on kasvanut, surkastuvat sirkkalehdet pois. Jo sirkkalehtivaiheessa kannattaa aloittaa taimien kevyt lannoitus Nekon merileväuutteella. Vähäisten ravinteiden lisäksi se sisältää kasvihormoneja ja hivenaineita, jotka vahvistavat taimen juuristoa. Merileväuutetta lisätään kasteluveteen 1-2 korkillista kastelukannun koosta riippuen.

Nekon merileväuute vahvistaa taimien juuria ja kasvua.

Kouliminen on terminä mielestäni vähän hurja mutta tarkoittaa pikkutaimien siirtämistä olosuhteisiin, jossa juuristolle on enemmän tilaa ja ravinteita.  Kouliminen tehdään kun kasviin on sirkkalehtien lisäksi kasvanut yksi oikeita lehtiä muistuttava lehtipari. Kouliessa pitää varoa juuriston vahingoittumista. Pikkutaimi nostetaan puutikulla tai pikkulusikalla varovasti mullasta ja siirretään ravinteikkaampaan multaan ja suurempaan ruukkuun. Jos tartut taimeen, ota mieluummin kiinni kasvin lehdistä kuin varresta. Varsi on kasville tärkeä ravinteidenkuljetuskanava ja jos se litistyy, kasvin elintoiminnot ja kasvu häiriintyvät. Siirrä taimet koulimisen jälkeen pariksi päiväksi suojaan paahtavalta auringolta niin ne toipuvat siirrosta nopeammin.

Jo viikon kuluttua koulimisesta tarvitsevat tomaatin taimet lisälannoitusta ja muutkin taimet noin parin viikon kuluttua. Nekon kasviravinne sisältää kaikki taimen kasvun kannalta tärkeät pää- ja hivenravinteet ja typpivoittoisena takaa hyötykasveille hyvän kasvustartin. Samoin kuin merileväuutetta, on tätä helppoa annostella suoraan kasteluveteen.  Muista, että et kastele taimia hanakylmällä vedellä, vaan kasteluveden tulisi olla suunnilleen mullan lämpöistä.

Neko kasviravinteella sopii taimikasvatuksen lannoitteeksi

Taimet alkavat olla kokonsa puolesta valmiita avomaalle tai kasvihuoneeseen istutettaviksi kun juuristolla alkaa olla ahdasta  taimiruukussaan. Turveruukuista voi huomatakin sen läpi tunkevat juuret.

Vaikka kevään ensimmäisinä lämpiminä päivinä tekisi mieli viedä hyvin kasvaneet ja vahvistuneet taimet suinpäin ulos, kannattaa malttaa ja nähdä karaisemisen vaiva. Karaisulla tarkoitetaan taimen totuttamista pikkuhiljaa viileämpiin ja tuulisempiin olosuhteisiin. Siirrä  taimet ulos ensin pariksi tunniksi, sen jälkeen kokonaiseksi päiväksi ja vasta lämpimänä yönä koko yöksi. Jos tiedät että on tulossa pakkasyö, suojaa taimet harsolla, se pitää lämmön kasveilla yllättävän hyvin vaikka olisi kylmää.  Älä totuta kasveja ulkoilmaan kovalla paahteella tai tuulella. Eikä kannata hermostua jos taimi ”juroo” ulos siirtyessään eli sen kiihkeä kasvu hetkeksi pysähtyy. Tämä on tavallista kun kasvuolosuhteet muuttuvat äkillisesti, kasvu jatkuu kyllä muutaman päivän kuluttua.

taimien esikasvatus

Monia hyötykasveja voi ja kannattaakin kylvää suoraan avomaalle, mutta esikasvatuksen tuoma vehreys ja lupaus keväästä on kyllä sellaista joka kannattaa kokea. Jo aivan pienetkin tomaatintaimet tuoksuvat ihanille itselleen ja siementen itämistä ja nousemista mullasta on aina yhtä jännittävää seurata!

Kärsivällisyyttä ja iloa kevään odotukseen!

Toivottaa Lea

Lihansyöjäkasvit

Uusi vuosi pyörähti käyntiin ja pääsin heti uuden asian ääreen eli tutustumaan lähemmin lihansyöjäkasveihin!

Kävin tutustumassa lihansyöjäkasveihin Siru Nurmisen kotona. Siru innostui lihansyöjäkasveista saatuaan ensimmäiset ”lihikset” vuonna 2007. Sen jälkeen onkin kasvikokoelma ja tietämys kasvanut hurjasti. Tietoa ja taitoa on kertynyt jopa kirjaksi asti. Malttamattomana odottelen kirjan julkaisua, joka toteutunee vuoden 2017 aikana. Kirja tulee olemaan ainutlaatuinen Suomessa! Ennen kirjaa valmistuu Sirun opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö liittyy lihansyöjäkasveihin kuten myös Sirun suorittama  3 kuukauden työharjoittelujakso Yhdysvalloissa, Virginiassa, paikassa nimeltään Meadowview Biological Research Station.

Siru Nurminen, lihansyöjäkasvien asiantuntijaSiru Nurminen on erikoistunut lihansyöjäkasvien kasvatukseen

Lihansyöjäkasvit ovat Suomessa huonosti tunnettuja kasveja, vaikka niitä useasta puutarhamyymälästä saakin. Tietämys näistä hienoista kasveista on harmittavan vähäinen ja useasti lihansyöjäkasveja myydään ilman kunnollisia hoito-ohjeita ja vääränä vuodenaikanakin. Moni onkin kokenut karvaan pettymyksen ostettuaan myymälästä lihansyöjäkasvin ja kasvi onkin muutaman viikon päästä kuollut. Tulevan kirjan myötä saadaankin hyvää tietoa ja oppia lihansyöjäkasvien kasvattamiseen.

lihansyöjäkasvi kaliforniantötteröKaliforniantötterö (Darlingtonia californica)

Lihansyöjäkasvin kasvattamisessa on omat niksinsä. Yleisohjeina lihansyöjäkasvin kasvatukseen on: paljon valoa, kosteutta, lannoittamaton kasvualusta, ruokaa parin viikon välein ja kasteluun mielellään sadevettä tai hyvin pehmeää hanavettä. Kasvualustana käytetään luonnonturvetta, perliittiä, hiekkaa, orkideamultaa ja rahkasammalta. Tavallinen ravinteita sisältävä multa ei käy. Lihansyöjäkasveja on useita erilaisia ja tarkat hoito-ohjeet vaihtelevat hieman kasvin mukaan. Tarkemmin kasvatusohjeisiin voi tutustua sivulla www.petokasvit.fi joka on Sirun ylläpitämä.

lihansyöjäkasvi, kannukasviKannukasvi (Nepenthes truncata)

Sirun kotoa löytyy lihansyöjäkasveja noin 150 eri lajia ja lajiketta, kasveja on yhteensä useita satoja. Terraariossa kasveille voi luoda optimaaliset kasvuolosuhteet. Tavallinen kuiva huoneilma, talven pimeys ja kuivunut kasvualusta ovat syynä monen lihansyöjäkasvin kuolemiseen. Kasvituntemusta tarvitaan, jos haluaa saada lihansyöjäkasvitkin kukoistamaan.

lihansyöjäkasvit tarvitsevat kosteutta ja valoaTerraariossa voi järjestää lihansyöjäkasveille ihanteelliset olosuhteet

Osa lihansyöjäkasveista tarvitsee talvilevon ja sen voi järjestää niille esimerkiksi jääkaapissa. Lämpötila talvilevon aikana on pidettävä 0-5 asteessa. Kasvit voi laittaa muovipusseissa jääkaappiin, kunhan pussin kulma jätetään auki ilmanvaihdon vuoksi. Korkeakasvuisten tötterölehtilajien (Sarracenia)  lehdet leikataan noin 5 cm korkeudelta, kun taas matalakasvuisten lajien lehdet jätetään ja poistetaan vain kuivuneet ja huonot lehdet ennen jääkaappiin laittoa. Talvilepoa vaativat lihansyöjäkasvit laitetaan jääkaappiin lokakuun tienoilla ja kevääseen niitä herätellään maalis – huhtikuussa. Kasvit eivät tarvitse ruokaa talvilevon aikana.

lihansyöjäkasvien talvilepoLihansyöjäkasvit talvilevolla Sirun jääkaapissa

Lauhkeiden alueiden lihansyöjäkasvit kuten tötterölehdet, kärpäsloukut viihtyvät kesällä ulkona suorassa auringonporotuksessa, kunhan ne eivät koskaan pääse kuivumaan. Ulkona olevien kasvien ravinnonsaannista ei tarvitse huolehtia, koska ne voivat ulkona syödä ampiaisia, kärpäsiä, paarmoja ja satunnaisia hyttysiäkin. Sisätiloissa kasveja ruokitaan esimerkiksi jauhomadoilla ja murustetulla kalanruualla pari kertaa kuukaudessa.

lihansyöjäkasvi, kärpäsloukkuKärpäsloukku (Dionaea muscipula)

Suomestakin löytyy lihansyöjäkasveja, vaikka trooppisia lajeja ei täällä olekaan. Seuraavalla kerralla kun suunnistaa suolle niin kannattaa tutkailla kasvillisuutta tarkemmin, sieltä löytyy kihokkeja, yökönlehtiä ja vesiherneitä, jotka kaikki ovat lihansyöjäkasveja.

lihansyöjäkasvi, kihokkiMadagaskarinkihokki (Drosera madagascariensis)

Siru on käynyt esittelemässä lihansyöjäkasvejaan muun muassa Lahdessa pihapiiri messuilla 2015 ja Helsingin orkidea näyttelyissä 2016. Helsingin sanomien tekemässä haastattelussa pääsee näkemään lihansyöjäkasvin ”tosi toimissa”.

Lihansyöjäkasveihin ja kasvatusnikseihin päästään tutustumaan tarkemmin, kun myös Siru rupeaa kirjoittelemaan kuulumisia Nekon blogiin. Itse ihastuin lihansyöjäkasvien uskomattoman kauniisiin väreihin ja erikoisiin muotoihin. Erityisesti kihokkien hauras kauneus on upean näköistä! Käykää tutustumassa näihin hienoihin kasveihin osoitteessa www.petokasvit.fi

 

Kukkasipuleilla ensi kevään kukintaa

Näin syksyllä kannattaa istuttaa lisää tulppaanien ja muiden  sipulikukkien sipuleita. Se varmistaa, että ensi keväänä piha kukkii runsaasti ja värikkäästi.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-tulppaanin-sipulit

Tulppaanin sipuli näyttää usein tältä. Irrallaan olevaa kuorta ei kannata poistaa, vaan istuttaa se tällaisenaan kuohkeaan multaan.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-kirjokevattahden-sipulit

Kirjokevättähden sipulit ovat pienempiä. Niilläkin kuori on vähän irti ja osa kuorista tummahkoja. Se on normaalia. Tärkeintä on, että sipuli tuntuu kovalta.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-merilevarouhe-ja-neko-luonnonlannoite

Sekoitin ensin multaan NEKO Merilevärouhetta ja NEKO Luonnonlannoitetta. Ne ovat valmiina keväällä, kun sipulit tarvitsevat ravinteita. Merilevä auttaa tutkitusti myös kasvin juurtumisessa, eli nyt jo syksyllä, kun sipulikukat kasvattavat juuret.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-tulppaanien-istutus

Tällä kertaa kaivoin sivuun multaa ja kuopan pohjalle istutin tulppaanin sipulit. Peitin ne ohuelti mullalla.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-kirjokevattahtien-istutus

Ja mullan päälle asettelin pienemmät kirjokevättähden sipulit. Se ei haittaa vaikka sipulit osuisivatkin päällekkäin. Kukkavarret kyllä löytävät tiensä maan pinnalle. Lopuksi peitin nämäkin sipulit mullalla ja kastelin kohdan hyvin, koska maa oli aika kuivaa.

Yleisohje istutussyvyydestä:

Kukkasipuli istutetaan niin, että multaa tulee sen päälle 2-3 kertaa sipulin korkeuden verran. Eli jos tulppaanin sipuli on esim. 5 cm korkea, multaa tulee sen päälle 10-15 cm.

00-sipulikukkien-istutus-syksylla-neko-tulppaanit-toukokuussa

Tältä näytti viime toukokuussa vanhat tulppaanit. Uudet sipulit istutinkin toiseen kasviryhmään, jossa oli vain vähän sipulikukkia. Keväällä sitten nähdään, mitä niistä tuli.

Ihanaa syksyn jatkoa!

Terveisin Sari