Aihearkisto: Ulkokasvit

Luonnonlannoitteella potkua nurmikkoon ja kasvimaalle

On se aika vuodesta kun keväthulluus iskee pohjoisimmassakin Suomessa! Aurinkoiset, lämpimät päivät ovat houkutelleet puutarhaihmiset pihojensa pariin. Nyt onkin tosi hyvä aika panostaa ensi kesän pihaloistoon. Kevätlannoituksen aika on käsillä!

Todellinen puutarhaihminen ajattelee ekologisesti ja käyttää pihassaan sellaisia tuotteita, jotka vaikuttavat nopean taikavaikutuksen sijaan pitkään ja parantavat pihan kuntoa pitkällä tähtäimellä.  Yksi tällainen tuote on Nekon luomuviljelyynkin hyväksytty luonnonlannoite. Se on valmistettu elintarviketeollisuuden jäämistä eli on kiertotaloustuote.

Luonnonlannoite sisältää typpeä ja kalsiumia eli on mainio vehreää kasvua vauhdittava lannoite.  Luonnonlannoite lisää maan pieneliötoimintaa ja eloperäistä massaa ja vahvistaa kasvien kanssa symbioosissa elävien hyvien mykorritsa-sienien kasvua. 

Luonnonlannoite sopii kaikkeen puutarhan lannoittamiseen. Omassa pihassani käytän sitä nurmikon ja viljelylaatikkojen kasvien lannoittamiseen. Pellettimäinen lannoite liukenee kasvien käyttöön hitaasti ja yksi lannoituskerta riittää.  Luonnonlannoite kannattaa levittää kosteaan maahan kuten muutkin lannoitteet. Odota siis sadekeliä tai kastele maa lannoitusta ennen ja sen jälkeen. Lannoite alkaa murustua kosteuden vaikutuksesta ja hajoaa kasvien käyttöön.

Voit parantaa viljelylaatikon mullan luonnonlannoitteella jo hyvissä ajoin ennen kuin istutat taimet tai kylvät siemenet laatikkoon. Näin lannoite ehtii muhia mullan seassa ja vaikuttaa vähän nopeammin.

Harrastelijapuutarhuri voi ostaa luonnonlannoitetta esimerkiksi pienessä kilon ja vähän suuremmassa viiden kilon purkissa. Omien asiakkaideni pihoilla kuljen 25 kilon lannoitesäkkien kanssa kun lannoitan keväällä nurmikoita. Nurmikon kunnon paranemisen huomaa silminnähden! Ei ihme, onhan luonnonlannoite käytössä myös golfkentillä ja monilla jalkapallonurmilla.

Lannoitteen annostelu on helppoa, nurmikolle heitellään 1-2 dl eli reilu kourallinen neliölle. Lavakauluksista rakennettuun viljelylaatikkoon riittää maanparannukseen noin 6 dl luonnonlannoitetta mullan sekaan sekoitettuna.

Vielä ihastellaan kevätkukkijoita mutta ihan pian saadaan viljelylaatikoistakin satoa!

Aurinkoisia kevätpäiviä pihan kunnostuksen parissa!

Toivottaa Lea

 

Kesämuistoja Joensuu Botania

Pakkanen paukkuu ja lunta tulee, mutta kesätunnelmaan pääsin, kun rupesin muistelemaan menneeltä kesältä retkeä Joensuun Botaniaan.

Paikka on tutustumisen arvoinen ja siellä saisi helposti kulumaan koko päivän. Katselemista riittää niin ulkona kuin sisälläkin. Sisällä trooppisessa huoneessa oli niin trooppinen tunnelma, että kuvaamisen kanssa tuli ongelmia, kun kameran linssi meni jatkuvasti huuruun korkean kosteuden seurauksena. Jotain kuvia kuitenkin muistoksi tästäkin retkestä tuli.

Perhosten ja hyönteisten kokoelma Joensuu Botania

Ei voi kuin ihmetellä paikan kasvien määrää ja huoneissa lepattelevia perhosia! Tietoa kasveista oli mukavasti esillä, ei tarvinnut arvuutella mikä kasvi tai perhonen oli kyseessä. Useista kasveista oli laitettu myös syvällisempää tietoa ja tarinaa. Reissussa oppikin paljon uutta!

Kaljuihmeköynnös on näyttävän näköinen!

Ficuksenkin elämä on niin mielenkiintoinen! Kasvi päätyy puun latvukseen lintujen kuljettaessa siemeniä. Siemenestä kasvi kasvaa maata kohden ilmajuurilla ja kun juuret tavoittavat maata kasvi juurtuu puun tyvelle estäen puuta saamasta vettä ja ravinteita ja puu hiljalleen kuolee ficuksen kuristavassa otteessa.

Ficus kietoutuu puiden ympärille

Aaloen hoitavasta vaikutuksesta olen kyllä tiennyt, mutta jo Aleksanteri Suuren aikaan tätä kasvia käyttivät sotilaat parantamaan haavojaan, mikä teki heistä ainakin tarinan mukaan lähes haavoittumattomia!

Aaloe Joensuun Botaniassa

Valkoalbitsia oli ihan uusi tuttavuus

Ja perhosten elämä se vasta mielenkiintoista onkin! Näistäkin toukista kuoriutuu aikanaan näyttäviä perhosia.

Mayantaivaansiipi perhosen toukka

Perhoset ja niiden vaiheet kiinnostavat ja sainkin opastusta Joensuun Botaniassa henkilökunnalta ja pääsin tutustumaan perhosten eri vaiheisiin. Mutta on paratiisissa aina harmiakin. Pahin tuholainen täällä kasveille on kasvihuoneisiin päätynyt isosirkka, joka syö kasvien lehdet.

Kasvit ovat valittu niin, että perhosten toukat voivat niitä käyttää ravinnokseen, mutta lisääntyvät isosirkat voivatkin syödä kasvit ensin.

Isosirkka on Botanian kasvihuoneissa tuholainen

Aavikkohuone viehätti erityisesti ehkä kuuman kesän takia. Näitä kasveja ei tarvitsisi juurikaan kastella 😊

Aavikkokasveja Joensuu Botania

Ulkopuutarhaan on valittu perhosia ja pölyttäjiä houkuttelevia kasveja. Hyötykasveja ja yrttejä oli myös paljon.

Ulkopuutarha Joensuu Botania

Kaiken katselemisen lomassa sattui olemaan Botaniassa brunssi. Syötävää riitti ja se oli herkullista. Katsuran varjossa sai terassilla nauttia hyvästä syötävästä ja mukavasta tunnelmasta. Saisiko tällaisen paikan myös Lahteen? Kävisin ottamassa perhos- ja kasviterapiaa mieluusti vaikka päivittäin!

Kiireetön päivä Joensuun Botaniassa

Tässäpä siis vinkkiä ensi kesän retkikohteeksi!

Terveisin kesän muistoista Miia

Syyspäivän muistot

Ennen kuin syksy vaihtuu talveen, on puutarhassa monenlaista puuhaa. Nekolla vietettiin mukava syksyinen päivä puutarhassa ja siinä hurahtikin päivä äkkiä, kun laitettiin daaliat talvikuntoon kellariin, jaettiin perennoja, laitettiin sipulikukkia tulemaan kevääksi, kerättiin omenat, tehtiin yrteistä nippuja kuivatukseen ja tietysti grillattiin makkaraa. Viimeisistä puutarhan kukkasista sai mahtavan värikkään kimpun pöydän koristukseksi.

Otettiin siinä puutarhan ihmeitä katsellessa videon pätkiäkin ja ne on katsottavissa Nekon youtube linkistä. Laitoin tässä myös tekstistä linkkejä videoihin.

Daalioiden talven yli säilyttämiseen on jokaisella omat konstinsa ja tässä yksi tapa, jota pääsin ohjeiden mukaan tekemään. Daalioiden varret leikataan lyhyiksi, juurakot nostetaan maasta, putsataan ylimääräisestä mullasta ja lehdistä. Juurakot vietiin kottikärryssä autotalliin, jossa on noin 8 astetta lämmintä talvellakin.

Koko talven juurakot saavat olla kottikärryissä, joten ne onkin sitten helppo työntää taas keväällä ulos! Talven aikana muutaman kerran niukka kastelu esim. sumuttamalla juurakot. Juurakoiden päälle on laitettu pahvi, joka tuntuu suojaavan kuivumiselta.  Tällä tavalla on saatu daaliat jo monena vuonna selviämään talven yli. Parhaimmat tavat talvettamiseen oppii vain kokeilemalla.

Näin upeasti kukki pelargonit vielä syksyllä!

Monet kasvit tarvitsevat tuentaa kesän aikana ja niin myös daalia. Kasvitukia voi värkätä itse tai ostaa valmiina. Muutamia erilaisia tukia oli meilläkin ja niistä laitettiin kuvaa youtubeen.

Jalopähkämöä on helppo jakaa ja siitä saakin nopeasti kukkapenkin täytettä. Täytyy vain muistaa, että jalopähkämö leviää juuriversoillaan nopeasti ja se onkin hyvä istuttaa paikkaan, jossa sillä on tilaa levitä.

Jalopähkämö kukkii kesä – elokuussa

Syksyllä voi kerätä viimeiset yrtit ja laittaa ne pieninä nippuina roikkumaan ja kuivumaan lämpimään paikkaan.

Yrttien lehdet voi kuivata hyötykasvikuivurissakin. Kuivatut yrtit voi säilyttää tiiviissä lasipurkissa, mutta paperipussikin sopii oikein hyvin säilytykseen. Ruuan maustamisen lisäksi kuivatut yrtit sopivat tuoksupussien tekoon ja itsetehtyyn saippuaan saa tuoksua ja väriä erilaisista yrteistä.

Kaiken tohinan keskellä voi pysähtyä halaamaan puita, jotka kurkottelevat taivaisiin. On mukava päästä jonkun toisen puutarhaan katselemaan ja saamaan samalla itsellekin uusia ideoita. Tässä puutarhassa on paljon hienoja yksityiskohtia, puissa puoliksi lehtien piiloissa löytyi keramiikka yllätyksiä…

Omenoitakin oli vielä jäljellä, vaikka iso osa olikin päätynyt jo mehuksi, hilloksi ja piirakaksi.

Samalla katsastettiin luumupuiden kuntoa ja muutamia pieniä oksia leikattiin pois, jotka hankasivat toisia oksia. Leikatessa on hyvä muistaa, että ei jätä pitkiä lehdettömiä tappeja vaan leikkaa läheltä runkoa jättäen kuitenkin oksankauluksen runkoon. Luumupuita leikattiin nyt muiden syystöiden ohessa, kun sato oli jo kerätty.

Pitäisi muistaa aina välillä pysähtyä ja vain nauttia ympäristön sekä puutarhan kauneudesta kaikkina vuoden aikoina. Viimeiset syksyn kukat saatiin maljakkoon, grilli kuumaksi, hyvää ruokaa ja seuraa.

Siinä sitä sitten voi nauttia olosta ja ryhtyä odottelemaan talven tuloa, joka onkin ihan nurkan takana. Ja jos ei kaikkia syksyn töitä kerennyt puutarhassa tekemään, niin heti talven jälkeen tulee uusi kevät, kesä ja syksy. Kerkiää sitten ensi vuonna.

Syksyn muistoista Miia

Amerikkalaiset lihansyöjäkasvit vuonna 2018

Moikka kaikki! Siru täällä taas kirjoittelee 🙂

En ole täällä kirjoitellut pitkään aikaan. Aika on viereähtänyt nopeasti täällä sitten huhtikuun jolloin saavuin tänne Virginiaan (taas kerran).  Kesissä on kuuden kuukauden viisumi, mutta henkilökohtaisten asioiden takia taidankin jäädä tänne pitemmäksi aikaa. Työskentelen kolmatta kesää Meadowvie Biological Research nimisellä voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen piirissä. Asun ja työskentelen samalla tontilla eikä minulta vaadita vuokranmaksua.

Niille jotka eivät ole koskaan kuulletkaan paikasta, kuten kuvittelen, MBRS:n tavoite on suojella ja palauttaa lunnonvaraiset tötterölehtilajit Virginian ja Marylandin osavaltioiden alueille viiden askeleen prosessin avulla, tutkimuksen, löytöjen tekemisen, kasvien lisäämisen, luontoon palauttamisen ja opettamisen kautta. Yhdistys omistaa kaksi luonnonsuojelualuetta. Minun tärkein tehtäväni on myydä täällä lihansyöjäkasveja (joo ne on muun muassa tötterölehtiä) harrastajille, jotta saataisiin varoja, ja ne varat voitaisiin keskittää maa-alueiden ostamiseen, jotta lisää kasveja voitaisiin istuttaa luonnonsuojelualueillemme.

Keväällä tötterölehdet (Sarracenia-suku) kukkivat ennen kuin ne alkavat tekemään lehtiä.
2 kuukautta myöhemmin edellisen kuvan otosta samat kasvit (Sarracenia leucophylla, valkotötterölehti) näyttävät tältä. On ehdottomasti yksi mun lempparilajeista!

Toukokuussa on kaksi isoa kasvimyyntiä, yksi Richmondissa ja toinen Washington D.C:ssä. On huippua myydä näitä päheitä kasveja muiden tavallisten myyntikojujen seassa.  Lisäksi me poltimmetoukokuussa (oikesti) toisen luonnensuojelualueemme Virginian Sussexin osavaltiossa. Tuli on erittäin tärkeä tekijä pitä tulee tötterölehtiekosysteemiin, koska se poistaa varjostavan aluskasvillisuuden sekä lehtipuutaimet, jolloin vallalla oleva pitkäneulasmänty (Pinus palustris) pääsee kasvamaan paremmin, koska se kestää maatopaloja erittäin hyvin. En ole päässyt osallistumaan maastopalon tekemiseen, mutta meillä oli iso työryhmä, joukossa ammattilaisia ja ensikertalaisia kuten minä.

On mahtavaa olla mukana kasvibisneksessä joka oikeasti tekee luonnolle hyvää! Itsekin poltin muutamiakymmeniä neliömetrejä,oli kuumaa ja hyvin paloi.
Palon jälkeen keltatötterölehdet (Sarracenia flava) nousevat urakalla taivasta kohti. Nämä kasvit rakastavat valoa ja haluavat kasvaa märässä maassa, eli suolla!

Kesäkuussa alkoi olla jo kuuma, mutta muutamat vapaaehtoiset sekä meidän aseman väki on ollut kiireistä ja sama pätee tähän alkaneeseen heinäkuuhunkin. Tällä hetkellä ei ole satanut yli 2 viikkoon eikä sadetta ole näkyvissä tulevallekaan viikolle, paitsi muutamat epävarmat ukkoskuuromahdollisuudet. Niin, kesä on täällä taas kuuma. Lämpötilat ovat 30-37 asteen luokka, kosteusskertoimen kanssa lämpötila tuntuu 43 asteelta. Ulkona ei viitsi työskennellä pitkään, edes varjon ja tuulettimen alla, koska kuumuus ja sitten toi korkea kosteus luo sellaisen nihkeän ja tunkkaisen olotilan, sitten kun vielä käsittelee kasveja, ja tulee sitä mukaan likaiseksi niin on kiva herätä aamulla aikaisin ja tehdä työt ennen keskipäivää.

Kuva otettu pari päivää sitten, heinäkuussa 2018. Kuvassa näkyy tötterölehtiä ja kimmeltäviä kihokkeja.

Meillä on tällä hetkellä paljon myyntiä internetin  eBay sivuilla. Tähän aikaan kesästä käy kaupaksi erityisesti erilaiset Sarracenia flavan muunnokset ja erilaiset tötterölehtiristeymät. Ihmiset ovat intoa täynnä ja kamppailevat nettihuutokaupassa saadakseen kasvinsa. Se fakta että olen ollut täällä meistä työntekijöistä pisimpään heijastuu vakaana tietämyksenä mikä myy ja mikä ei. Lisäksi asiaan kuuluu myös mikäkokoiset kasvit lähetetään vastaaottajille ja miten paketoidaan kasvit hyvin. Mä tykkään työstäni paljon. Kieli ei tuota niin paljon vaikeuksia vaikka joskus edelleen kaverit heittävät vitsiä enkä minä ymmärrä kontekstiä joten se jää siihen se ymmärrys, hehe. Oon mielestäni älyttömän onnekas että olen täällä, se edelleenkin tuntuu välillä unenomaiselta herätä Amerikassa (!) Minä Suomi- blondi täällä  muiden joukossa 🙂

Yhden tällaisen punaisen keltatötterölehden hinta nousee yli kahteen sataan euroon.
Keltatötterölehtiä

Seuraavassa postauksessa oon ajatellut käsitellä ainakin sitä minkälaisia kasveja täällä myydään kesäaikaan. Ainakin palmuja ja muita trooppisen näköisiä kasveja on täällä paljon enemmän myynnissä.

Terveiset täältä! Kello on 8:02pm.

Siru Nurminen

Puutarhaterapiaa avoimissa puutarhoissa

Lea suunnisti avoimiin puutarhoihin Hyvinkään suunnalla, minä kävin  ottamassa puutarhaterapiaa Lahden suunnalla Villähteellä Marjo Nevavuon vihreässä puutarhassa. Puutarhassa oli niin paljon katseltavaa, että aikaa olisi saanut menemään helposti koko päivän!

Avoimet puutarhat Marjo Nevavuon vihreä puutarha

Puutarhan polut johdattelivat katsojat puiden ja pensaiden paljouteen. Hevoskastanja, katsura, sateenkaarijalava, syyskimikki, kanadanhemlokki, ruusuja, angervoja, hedelmäpuita, kesäkukkia, vihanneksia ja vaikka mitä. Lajien ja lajikkeiden kirjo oli hengästyttävä!

Perennoja oli paljon ja suosikkini oli sininen jalokurjenpolvi. Aivan ihanan värinen! Myös alppipiikkiputki kuuluu suosikkeihini.

Ideoita omaan pihaan saa kun kiertelee katselemassa muiden oivalluksia ja samalla näkee kasvien kasvutapoja ihan oikeasti. Sopivaa köynnöstä jos mietti niin Nevavuon puutarha antoi siihen paljon ideoita. Kiinanlaikkuköynnös on kirjavine lehtineen kyllä kaunis.

Kiinanlaikkuköynnös

Tässä puutarhassa sai silmäniloa, mutta myös syötäviä kasveja kasvatettiin lavoissa, ruukuissa ja amppeleissa. Terassilla aamukahvia juodessa voi samalla napsia mansikoita amppeleista!

Puutarhassa käyskentelyn lomassa sai istahtaa keinussa, terassilla, paviljongissa tai leikkimökin suojissa. Vesiaihe rauhoittaa mieltä. Pölyttäjiäkään ei oltu unohdettu, suojaa pörriäisille tarjosi hyönteishotellit.

Kesäkukat, puut, pensaat ja perennat muodostivat upean kokonaisuuden. Osaan kasveista oli laitettu nimet esille ja puutarhan omistajilta sai kysyä jos ei tullut nimi mieleen jostain kasvista. Puutarhan työkaluillekin oli varattu oma paikkansa.

On hienoa päästä kurkistamaan puutarhoihin, joita on intohimolla tehty. Ei voi kuin ihailla ja kiittää kaikkia jotka avaavat puutarhansa myös muille!

Terveisin puutarhoista hurmaantunut Miia

Syyslannoitus uudella nestemäisellä Syyslannoitteella

Näin elokuussa on aika antaa kasveille syyslannoitus, kun kasvit ovat vielä vihreitä. Pääsin kokeilemaan ihan uutta Nekon nestemäistä Syyslannoitetta.  Nestemäisissä lannoitteissa on muuten se etu, että ravinteet ovat nopeasti kasvien käytössä.

Miksi syyslannoitetta?

Syyslannoitteessa ei ole typpeä (N) vaan fosforia (P) ja kaliumia (K), mitkä lisäävät kasvien talvenkestävyyttä. Ne ovat tärkeitä ravinteita myös kukkien muodostumiseen eli siksi syyslannoitetta annetaan monille kasveille ensi vuoden kukintaa ajatellen. Osa kasveista tekee kukkimispäätökset jo nyt syksyllä, vaikka kukinta on vasta ensi vuoden kesällä.

Ja jos haluaa hedelmiä ja marjoja, ensin pitää kasvin kukkia 🙂

0 Neko Syyslannoite, nestemäinen pullossa, päärynälle, luumulle, kirsikalle ja omenapuille

Joten kastelin kuukausimansikat mansikkakankaan läpi sekä uuden päärynäpuun juuristoalueen.

Nestemäinen Neko Syyslannoite laimennetaan vedellä:

0 Neko Syyslannoite, nestemäinen kastelukannuun elokuun puolessa välissä

Pullossa on hyvät ohjeet, joita kannattaa noudattaa.

0 Neko Syyslannoite, nestemäinen kastelukannuun elokuun puolessa välissä, talvenaroille ruusuille

Lannoitus kävi kätevästi ihan kastelukannulla. Kuvassa talvenarkoja ryhmäruusuja, joiden koko juuristoaluetta kastelin lannoitevedellä.

0 Neko Syyslannoite, nestemäinen kastelukannuun elokuun puolessa välissä, talvenaroille kärhöille ja clematiksille

Muita talvenkestävyyteen syyslannoitusta kaipaavia talvenarkoja kasveja on esimerkiksi isokukalliset kärhöt eli clematikset (kuvassa), magnoliat, köynnösruusut ja sinisade.

0 Neko Syyslannoite, nestemäinen

Neko Syyslannoite on tämän syksyn uutuus, joten sitä on saatavilla parhaiten mm. puutarhamyymälöistä. Toki kannattaa kysellä ihan lähimarkettien puutarhaosastoiltakin.

Muistakaahan lannoitella ajoissa!

Syyskesäisin terveisin Sari

Pyörähara testissä kasvimaalla

Puutarhurina työskentelen usein pihoissa ja puutarhoissa, joissa on jokin ongelmakohta ja melkein aina ongelmaan liittyvät rikkakasvit. Tämä kevät on ollut kasveille vuorottelevine sateineen ja paisteineen runsaan kasvun aikaa, ja niin myös rikkakasveille.

Neko pyörähara sorakäytävällä

Vesiheinä rehottaa sateista tyytyväisenä kukkapenkkien reunoissa, ahosuolaheinä kivien väleissä ja pensaiden alla ja sorakäytäviä valtaavat pihatatar, ratamo ja hatikka. Näitä vastaan on tullut tämän kesän aikana taisteltua!

Loistavana apuna tässä kamppailussa on ollut luottokaverini Nekon pyörähara. Tavallinen heilurihara on aiemmin kulkenut mukanani mutta nykyään lastaan autooni mieluummin pyöräharan.

Neko pyörähara

Fyysisessä työssä käytän hyväkseni jokaisen keinon joka lisää tekemiseni ergonomiaa ja olen todennut että rikkaruohojen poistaminen suurilta ja pieniltäkin alueilta on kevyintä pyöräharan avulla. Tätä haraa lykkiessä liike ei ole toispuolista eikä kuormita olkapäätä kuten tavallisella varrellisella haralla. Kevyesti kulkeva riittävän suuri pyörä kuljettaa työkalua itsekseen joten voimaa ei tarvitse käyttää haran nostamiseen ja ilmassa pitämiseen.

Neko pyörähara

Puisiin kahvoihin on miellyttävää ja kevyttä tarttua paljain käsinkin. Koska pyörähara kulkee mukanani, saa se usein asiakkailtani ensin uteluja ja sitten ihailua osakseen. Haraa on tosiaan testailtu!

Neko pyörähara

Yksinkertainen muoto innostaa lapsiakin tarttumaan ja rullailemaan. Itse arvostan työkaluja, joita on helppo huoltaa ja pyörähara on juuri tällainen. Lisäksi se on täysin kotimainen ja valmistettu Nekon kotipaikan Hämeenlinnan tuntumassa.

Rikkaruohot soralta pois

Pyöräharan terä leikkaa rikkakasvit juurineen irti maasta noin viiden sentin syvyydeltä. Rikkaruohottuneesta hiekka- ja sorapinnasta hara leikkaa rikat irti siivuna. Siivusta on helppo ravistella hiekat takaisin käytävälle.

Neko pyörähara kasvimaalla

Omassa pihassani olen rajannut istutusalueet nurmikosta kanttaamalla ja pidän mulloksella olevan reunan pyöräharalla ajelemalla siistinä. Hyötykasvit kasvatan viljelylaatikoissa joten en ollut päässyt testaamaan pyöräharaa kasvimaalla ennen kuin nyt kun sain kutsun ystävän ja kollegan Pian hurmaavaan pihaan ja kasvimaalle.

Neko pyörähara kasvimaalla

Kasvimaalla kasvavat sipulit, kurkut, kurpitsat, punajuuret… niin ja riviväleissä tietysti riesana rikkakasvit joita kasvimaan lannoittaminen myös villitsee.

Neko pyörähara kasvimaalla

Kasvimaalta ja istutusalueilta irtoavat pienet rikkakasvit nopeasti haralla pyöräyttämällä ja suuremmatkin rikat vaivattomasti juurineen.

Pyöräharan ehdoton valtti käytön keveyden lisäksi on nopeus. Tämän rivivälin käsittelyyn meni pari minuuttia. Terä liikkuu ja on sopivan terävä, mikä helpottaa juurien irtoamista maasta.

Rikkaruohot pois pyöräharalla

Haraamisen jälkeen voi rikat kerätä juurineen pois tai jättää aurinkoon kuivumaan ja peittää kuivuttua oljilla.

Neko pyörähara kasvimaalla

Olen käyttänyt pyöräharaa maan muokkaamiseen monessa tarkoituksessa: sillä nousevat maasta isot kivet ja  kovaksi kuorettuneen maan pinnan saa rikottua vettä vastaanottavaksi kevyesti haraamalla. Neko pyöräharaa voi käyttää kasvimaalla myös porkkanoiden ja sipulien multaamiseen sekä maan avaamiseen uusille istutuksille.

Neko Garden pyörähara

Pyörähara on käytössä monilla luomuviljelijöillä, jotka arvostavat tehokasta ja ekologista rikkakasvien torjuntatapaa ja joissa mahdollisimman monet työvaiheet tehdään käsityönä.

Neko Garden pyörähara

Itse arvostan työkaluissa toiminnallisuuden lisäksi säilytettävyyttä. Pyörähara vie hiukan enemmän tilaa kuin lapio tai harava, mutta se on helppo pysäköidä talon nurkalle tai laittaa seinään nojaamaan. Painavin osa harassa on terä, joten vastaisuudessakin ilolla nostelen haraa auton kyytiin. Aika ihana, mukisematta mukana kulkeva kesäapulainen!

Aurinkoa kasvimaille ja puutarhoihin!

toivottaa Lea

Runsasta ja pitkää kukintaa

Kesäkukat kaipaavat viimeistään nyt lannoittamista. Pussimullan ravinteet riittävät yleensä noin kuukaudeksi, tosin itse aloitin kesäkukkien lannoittamisen jo pari viikkoa sitten.

Perinteinen kukittava lannoite on Neko Kasviravinne. Sitä voi käyttää myös sisäkukille ja kasvihuonekasveille. Jopa ammattilaiset käyttävät sitä, koska se kukittaa kasveja niin runsaasti. Mikä ei ole yhtään ihme, sillä lannoite sisältää monipuolisesti pää- ja hivenravinteita.

Neko Kasviravinnetta on myynnissä kahta eri kokoa, ja pullon korkin koon mukaan on  lannoitteen annostelumäärä veteen.

00 Kesäkukkia kukittava lannoite Neko Kasviraninne, pieni pullo 250 ml

Tämä pieni 250 ml pullo on tosi kätevä, kun kasveja on vähän.  Siitä laitetaan 10 tippaa/ litraan vettä. Kuvassa on pieni kastelukannu, joka on täydellinen pari lannoitepullolle pieneen kotiin, kahden kukan omistajalle 🙂

Kukkaisaa kesää kaikille!

Kesäterkuin Sari

Lihiskesä

Heipsan kaikki!

Aika juoksee reippaasti ja täällä ollaan piakkoin jo itsenäisyyspäivän pyörteissä (4.6.).   Samaten meidän kasvimaa tuottaa jo paljon kesäkurpitsaa, kurkkuja, papuja ja pian alkavat ensimmäiset tomaatit kypsyä. Viime vuonnahan mä lähdin täältä kesäkuun viimeisenä päivänä ja siihen loppui mun seikkailut siltä osaa. Tänä vuonna kuitenkin olen täällä puolet pidempään ja pääsen nauttimaan täällä elosta syyskuun loppuun saakka.

Tämänhetkisestä lmastosta pikkuisen: Virginian osavaltio on Espanjan kanssa samalla leveysasteella.  Nyt kesäkuussa meillä on lämmöt sellaista 28-36C asteen luokkaa. Tämä viikko on ollut ehkä tähänastisista viikoista hikisin. Eilenkin oli lähes täysin pilvinen päivä, mutta hiki vain virtasi selkää pitkin ulkona työskennellessä. Täällä kosteus voi olla niinkin korkea kuin 67% tehden ilmasta tukalaa.

Punaisia kärpäsloukkuja
Punaisia kärpäsloukkuja
Sarracenia flava
Sarracenia flava, keltatötterölehti – meidän isoin tötterö, 97cm korkea

b2

Me ollaan uudelleenruukuteltu paljon privaattikokoelman tötterölehtiä (Sarracenia)- sekä ensivuoden myyntikasveja.  Uudelleenruukutuksessa on tärkeää katsoa miten ruukkuja nappaa kasvipedeista, koska nämä kasvit kasvaa kurjenmiekkojen tapaan maavarresta. Monien vuosien aikana kasvit voi kiemurrella toisten kasvien ruukkuihin ja meijän on selvitettävä mikä maavarsi tulee mistäkin. Toiseksi on tosi tärkeää löytää kasvin nimilappu. Se voi olla periaatteessa missä tahansa, ja jos ruukussa kasvaa heinää, kaislaa, sun muuta kasviainesta pitkine juurine, nimilappua voi olla välillä vaikea löytää. Jos lappua ei löydy,  kasvi todennäköisesti myydään.

Lähes kaikki meidän tötterölehdet on alkuperäisesti kerätty 80-90 lukujen aikana siemeninä ympäri Pohjois-Amerikkaa, ja siitä sitten risteytetty yms. Meidän pomomme harrasti siemenien keräilyä tuolloin, kun ei oltu vielä säädetty erikoisempia rajoitteita luonnonvaraisten kasvien keräilystä.  Niinpä meidän pihalla kasvaakin paljon sellaisia paikkatiedollisia kasveja, joita ei esiinny enää luonnossa, koska ihminen on raivannut alueet ja kasvit ovat kadonneet sieltä ikuisesti.

Pinguicula primulifloran jakamista. Huomatkaa Suomesta tuodut,hyvät Fiskarsin sekatöörit
Pinguicula primulifloran jakamista. Huomatkaa Suomesta tuodut,hyvät Fiskarsin sekatöörit
Sarracenia flavan, keltatötterön eri alalalajeja (flava var. cuprea, flava var. rubricorpora yms)

Lihikset kasvaa hyvin – kuten normaalisti! Kevään ensimmäiset ja nopeimmat lajit, kuten Sarracenia flava ja Sarracenia oreophila ovat alkaneet jo vähän hiipua kasvussaan, kun taas enemmän syksyllä parhaimman lehdistönsä tekevät lajit kuten Sarracenia leucophylla ja Sarracenia minor ovat vasta nyt alkamassa kasvamaan hyvin.

b5
Sarracenia jonesii
bb
Sarracenia x moorei

Meillä kävi perjantaina koululaisia katselemassa ja oppimassa lihansyöjäkasveista asioita. Aina välillä tulee näitä vieraita ja onhan näistä kasveista kertominen mukavaa  🙂 Lapset on yleensä innoissaan ja kärpäsloukkujen syöttäminen jauhomadoilla on monille se retken kohokohta.

koululaisryhmä
koululaisryhmä

Minä kuittaan ja katellaan minkälaisia päivityksiä sitten heinä-elokuussa tehdään 🙂

Jenkkiterkuin

Siru

Iltaretki taikametsään!

Vaikka viettää työkseen päivänsä ulkoilmassa kasvien ja mullan keskellä, on parasta vapaa-ajan virkistystä silti luonnossa oleminen! En ole koskaan ollut metsässä samoilevaa tyyppiä, johtunee kaupunkilaisuudestani, vaan enemmänkin tottunut nauttimaan puistoista ja ”taajamametsistä”.

kampakuuset

Lopella sijaitsee Luonnonvarakeskuksen Haapastensyrjän toimipiste ja siellä puulajipuisto eli rotupuisto, jossa on mahtavasti koettavissa sekä metsä että kasvitieteellinen puutarha samalla kertaa. Helteisenä iltana päätettiinkin tehdä  tänne elämysretki pian tokaluokkalaisen tyttären kanssa.

havupuut

Haapastensyrjässä tehdään avoviljelmillä ja lukuisissa kasvihuoneissa kansallisesti tärkeää metsäntutkimus- ja jalostustyötä. Jalostuksella pyritään puiden kasvun ja viljelyvarmuuden parantamiseen ja tutkitaan keinoja, joilla tulevaisuuden metsä selviytyy esimerkiksi lämpötilanmuutoksesta ja vieraista kasvintuhoojista. Rotupuistoon on koottu metsistämme löytyneitä erikoismuotoja, jotka havainnollistavat samalla puiden perinnöllistä monimuotoisuutta. Kaikki eivät ole samasta puusta veistettyjä!

havupuut

Puistossa on erilaisia kuusia, mäntyjä, koivuja, leppiä ja haapoja. Erikoisia puuyksilöitä on kloonattu varttamalla ja erikoisuudet seisovatkin puistossa omina persoonallisina ryhminään. Puisto poikkeaa tästä syystä paljon tavallisista puistoista tai kasvitieteellisistä puutarhoista.

kampakuusi
kampakuusi Picea abies f. viminalis

Tunnelma on ainakin ilta-auringon aikaan ihanan salaperäinen ja maaginen. Puiden hahmot tuntuvat eläviltä ja ne muodostavat puistoon kiinnostavia kulkureittejä ja sopukoita. Lapselle (ja aikuisellekin) on puisto harrypottermainen elämys, josta arki tuntuu olevan kaukana. Täydellinen paikka rentoutumiseen siis!

visakoivu Betula pendula var. carelica
visakoivu Betula pendula var. carelica

Rotupuistosta löytyy joitakin erikoismuotoja, joita on otettu myös kaupalliseen tuotantoon, tällaisia ovat esimerkiksi kultakuusi ja purppura- eli mansikkakuusi, joiden vuosikasvaimet erottuivat vihreästä taustasta upeasti!

kultakuusi Picea abies f.aurea
kultakuusi Picea abies f.aurea
purppurakuusi Picea abies f. cruenta
purppurakuusi Picea abies f. cruenta

Mansikkakuusi on otettu taimistoilla myyntiin kauppanimellä Ilta-Rusko ja kesäillassa voi todeta nimen olevan hyvin kuvaava.

kumopatakuusi Picea abies f. cubans
kumopatakuusi Picea abies f. cubans

Pienet havut ovat kuin koloistaan juuri ryömineitä olentoja, kuvissa esimerkkeinä tohmajärveläinen kumopatakuusi ja Suomusjärveltä löytynyt pöytäkuusi.

pöytäkuusi Picea abies f. tabulaeformis
pöytäkuusi Picea abies f. tabulaeformis
kyynelkoivu Betula pendula 'Youngii'
kyynelkoivu Betula pendula ‘Youngii’

Havupuiden lisäksi alueella on myös mielenkiintoisia lehtipuiden erikoismuotoja: esimerkiksi Padasjoelta löydetty suloinen pienilehtikoivu (Betula pendula f. palmeri), jonka lehden halkaisija on noin kaksi senttimetriä, liuskalehtiharmaaleppä (Alnus incana f. acuminata), jonka lehdet erottuvat poikkeuksellisella muodollaan kauas ja mukuraharmaaleppä, jonka pahkainen runko ja oksisto saa puun näyttämään hyvin sympaattiselta.

mukuraharmaaleppä Alnus incana f. gibberosa
mukuraharmaaleppä Alnus incana f. gibberosa

Puulajipuisto on jotakin mikä kannattaa paikan päällä kokea, kuvat eivät tuo tunnelmalle oikeutta! Taivaisiin saakka kohoavat  ja toisiinsa nojailevat puut toimivat erityisesti ilta-aikaan, tänne pitäisi palata aivan auringonlaskun aikaan! Ja erilaisuus on kauneutta! Lisää tietoa Haapastensyrjän toiminnasta löydät täältä ja puulajeista enemmän Metsäntutkimuslaitoksen julkaisusta Metsäpuiden erikoismuotoja kultakuusesta luutakoivuun.

Pienenenä detaljina vielä kerrottakoon, että Nekon merileväuutteella on Haapastensyrjässä suuri rooli näiden erikoispuiden, kuten muidenkin tutkimuspuiden kasvatuksessa. Kasvihuoneissa kasvatettavat puut kasvavat saaveissa ja myös talvehtivat saaveissa. Astiassa talvehtimisen kannalta on tärkeää, että puun juuristo on kunnossa. Käytännössä on todettu, että talvehtimiskestoa parantaa huomattavasti syksyisinkin puille annettava Nekon merileväuute. Tätä keinoa voisi käyttää kotipuutarhoissakin ruukkupuiden ja ihan tavallisten istutustenkin  suhteen!

Ihania hetkiä ja retkiä toivottaa Lea!