Aihearkisto: Ulkokasvit

Syyspäivän muistot

Ennen kuin syksy vaihtuu talveen, on puutarhassa monenlaista puuhaa. Nekolla vietettiin mukava syksyinen päivä puutarhassa ja siinä hurahtikin päivä äkkiä, kun laitettiin daaliat talvikuntoon kellariin, jaettiin perennoja, laitettiin sipulikukkia tulemaan kevääksi, kerättiin omenat, tehtiin yrteistä nippuja kuivatukseen ja tietysti grillattiin makkaraa. Viimeisistä puutarhan kukkasista sai mahtavan värikkään kimpun pöydän koristukseksi.

Otettiin siinä puutarhan ihmeitä katsellessa videon pätkiäkin ja ne on katsottavissa Nekon youtube linkistä. Laitoin tässä myös tekstistä linkkejä videoihin.

Daalioiden talven yli säilyttämiseen on jokaisella omat konstinsa ja tässä yksi tapa, jota pääsin ohjeiden mukaan tekemään. Daalioiden varret leikataan lyhyiksi, juurakot nostetaan maasta, putsataan ylimääräisestä mullasta ja lehdistä. Juurakot vietiin kottikärryssä autotalliin, jossa on noin 8 astetta lämmintä talvellakin.

Koko talven juurakot saavat olla kottikärryissä, joten ne onkin sitten helppo työntää taas keväällä ulos! Talven aikana muutaman kerran niukka kastelu esim. sumuttamalla juurakot. Juurakoiden päälle on laitettu pahvi, joka tuntuu suojaavan kuivumiselta.  Tällä tavalla on saatu daaliat jo monena vuonna selviämään talven yli. Parhaimmat tavat talvettamiseen oppii vain kokeilemalla.

Näin upeasti kukki pelargonit vielä syksyllä!

Monet kasvit tarvitsevat tuentaa kesän aikana ja niin myös daalia. Kasvitukia voi värkätä itse tai ostaa valmiina. Muutamia erilaisia tukia oli meilläkin ja niistä laitettiin kuvaa youtubeen.

Jalopähkämöä on helppo jakaa ja siitä saakin nopeasti kukkapenkin täytettä. Täytyy vain muistaa, että jalopähkämö leviää juuriversoillaan nopeasti ja se onkin hyvä istuttaa paikkaan, jossa sillä on tilaa levitä.

Jalopähkämö kukkii kesä – elokuussa

Syksyllä voi kerätä viimeiset yrtit ja laittaa ne pieninä nippuina roikkumaan ja kuivumaan lämpimään paikkaan.

Yrttien lehdet voi kuivata hyötykasvikuivurissakin. Kuivatut yrtit voi säilyttää tiiviissä lasipurkissa, mutta paperipussikin sopii oikein hyvin säilytykseen. Ruuan maustamisen lisäksi kuivatut yrtit sopivat tuoksupussien tekoon ja itsetehtyyn saippuaan saa tuoksua ja väriä erilaisista yrteistä.

Kaiken tohinan keskellä voi pysähtyä halaamaan puita, jotka kurkottelevat taivaisiin. On mukava päästä jonkun toisen puutarhaan katselemaan ja saamaan samalla itsellekin uusia ideoita. Tässä puutarhassa on paljon hienoja yksityiskohtia, puissa puoliksi lehtien piiloissa löytyi keramiikka yllätyksiä…

Omenoitakin oli vielä jäljellä, vaikka iso osa olikin päätynyt jo mehuksi, hilloksi ja piirakaksi.

Samalla katsastettiin luumupuiden kuntoa ja muutamia pieniä oksia leikattiin pois, jotka hankasivat toisia oksia. Leikatessa on hyvä muistaa, että ei jätä pitkiä lehdettömiä tappeja vaan leikkaa läheltä runkoa jättäen kuitenkin oksankauluksen runkoon. Luumupuita leikattiin nyt muiden syystöiden ohessa, kun sato oli jo kerätty.

Pitäisi muistaa aina välillä pysähtyä ja vain nauttia ympäristön sekä puutarhan kauneudesta kaikkina vuoden aikoina. Viimeiset syksyn kukat saatiin maljakkoon, grilli kuumaksi, hyvää ruokaa ja seuraa.

Siinä sitä sitten voi nauttia olosta ja ryhtyä odottelemaan talven tuloa, joka onkin ihan nurkan takana. Ja jos ei kaikkia syksyn töitä kerennyt puutarhassa tekemään, niin heti talven jälkeen tulee uusi kevät, kesä ja syksy. Kerkiää sitten ensi vuonna.

Syksyn muistoista Miia

Amerikkalaiset lihansyöjäkasvit vuonna 2018

Moikka kaikki! Siru täällä taas kirjoittelee 🙂

En ole täällä kirjoitellut pitkään aikaan. Aika on viereähtänyt nopeasti täällä sitten huhtikuun jolloin saavuin tänne Virginiaan (taas kerran).  Kesissä on kuuden kuukauden viisumi, mutta henkilökohtaisten asioiden takia taidankin jäädä tänne pitemmäksi aikaa. Työskentelen kolmatta kesää Meadowvie Biological Research nimisellä voittoa tavoittelemattoman yhdistyksen piirissä. Asun ja työskentelen samalla tontilla eikä minulta vaadita vuokranmaksua.

Niille jotka eivät ole koskaan kuulletkaan paikasta, kuten kuvittelen, MBRS:n tavoite on suojella ja palauttaa lunnonvaraiset tötterölehtilajit Virginian ja Marylandin osavaltioiden alueille viiden askeleen prosessin avulla, tutkimuksen, löytöjen tekemisen, kasvien lisäämisen, luontoon palauttamisen ja opettamisen kautta. Yhdistys omistaa kaksi luonnonsuojelualuetta. Minun tärkein tehtäväni on myydä täällä lihansyöjäkasveja (joo ne on muun muassa tötterölehtiä) harrastajille, jotta saataisiin varoja, ja ne varat voitaisiin keskittää maa-alueiden ostamiseen, jotta lisää kasveja voitaisiin istuttaa luonnonsuojelualueillemme.

Keväällä tötterölehdet (Sarracenia-suku) kukkivat ennen kuin ne alkavat tekemään lehtiä.
2 kuukautta myöhemmin edellisen kuvan otosta samat kasvit (Sarracenia leucophylla, valkotötterölehti) näyttävät tältä. On ehdottomasti yksi mun lempparilajeista!

Toukokuussa on kaksi isoa kasvimyyntiä, yksi Richmondissa ja toinen Washington D.C:ssä. On huippua myydä näitä päheitä kasveja muiden tavallisten myyntikojujen seassa.  Lisäksi me poltimmetoukokuussa (oikesti) toisen luonnensuojelualueemme Virginian Sussexin osavaltiossa. Tuli on erittäin tärkeä tekijä pitä tulee tötterölehtiekosysteemiin, koska se poistaa varjostavan aluskasvillisuuden sekä lehtipuutaimet, jolloin vallalla oleva pitkäneulasmänty (Pinus palustris) pääsee kasvamaan paremmin, koska se kestää maatopaloja erittäin hyvin. En ole päässyt osallistumaan maastopalon tekemiseen, mutta meillä oli iso työryhmä, joukossa ammattilaisia ja ensikertalaisia kuten minä.

On mahtavaa olla mukana kasvibisneksessä joka oikeasti tekee luonnolle hyvää! Itsekin poltin muutamiakymmeniä neliömetrejä,oli kuumaa ja hyvin paloi.
Palon jälkeen keltatötterölehdet (Sarracenia flava) nousevat urakalla taivasta kohti. Nämä kasvit rakastavat valoa ja haluavat kasvaa märässä maassa, eli suolla!

Kesäkuussa alkoi olla jo kuuma, mutta muutamat vapaaehtoiset sekä meidän aseman väki on ollut kiireistä ja sama pätee tähän alkaneeseen heinäkuuhunkin. Tällä hetkellä ei ole satanut yli 2 viikkoon eikä sadetta ole näkyvissä tulevallekaan viikolle, paitsi muutamat epävarmat ukkoskuuromahdollisuudet. Niin, kesä on täällä taas kuuma. Lämpötilat ovat 30-37 asteen luokka, kosteusskertoimen kanssa lämpötila tuntuu 43 asteelta. Ulkona ei viitsi työskennellä pitkään, edes varjon ja tuulettimen alla, koska kuumuus ja sitten toi korkea kosteus luo sellaisen nihkeän ja tunkkaisen olotilan, sitten kun vielä käsittelee kasveja, ja tulee sitä mukaan likaiseksi niin on kiva herätä aamulla aikaisin ja tehdä työt ennen keskipäivää.

Kuva otettu pari päivää sitten, heinäkuussa 2018. Kuvassa näkyy tötterölehtiä ja kimmeltäviä kihokkeja.

Meillä on tällä hetkellä paljon myyntiä internetin  eBay sivuilla. Tähän aikaan kesästä käy kaupaksi erityisesti erilaiset Sarracenia flavan muunnokset ja erilaiset tötterölehtiristeymät. Ihmiset ovat intoa täynnä ja kamppailevat nettihuutokaupassa saadakseen kasvinsa. Se fakta että olen ollut täällä meistä työntekijöistä pisimpään heijastuu vakaana tietämyksenä mikä myy ja mikä ei. Lisäksi asiaan kuuluu myös mikäkokoiset kasvit lähetetään vastaaottajille ja miten paketoidaan kasvit hyvin. Mä tykkään työstäni paljon. Kieli ei tuota niin paljon vaikeuksia vaikka joskus edelleen kaverit heittävät vitsiä enkä minä ymmärrä kontekstiä joten se jää siihen se ymmärrys, hehe. Oon mielestäni älyttömän onnekas että olen täällä, se edelleenkin tuntuu välillä unenomaiselta herätä Amerikassa (!) Minä Suomi- blondi täällä  muiden joukossa 🙂

Yhden tällaisen punaisen keltatötterölehden hinta nousee yli kahteen sataan euroon.
Keltatötterölehtiä

Seuraavassa postauksessa oon ajatellut käsitellä ainakin sitä minkälaisia kasveja täällä myydään kesäaikaan. Ainakin palmuja ja muita trooppisen näköisiä kasveja on täällä paljon enemmän myynnissä.

Terveiset täältä! Kello on 8:02pm.

Siru Nurminen

Puutarhaterapiaa avoimissa puutarhoissa

Lea suunnisti avoimiin puutarhoihin Hyvinkään suunnalla, minä kävin  ottamassa puutarhaterapiaa Lahden suunnalla Villähteellä Marjo Nevavuon vihreässä puutarhassa. Puutarhassa oli niin paljon katseltavaa, että aikaa olisi saanut menemään helposti koko päivän!

Avoimet puutarhat Marjo Nevavuon vihreä puutarha

Puutarhan polut johdattelivat katsojat puiden ja pensaiden paljouteen. Hevoskastanja, katsura, sateenkaarijalava, syyskimikki, kanadanhemlokki, ruusuja, angervoja, hedelmäpuita, kesäkukkia, vihanneksia ja vaikka mitä. Lajien ja lajikkeiden kirjo oli hengästyttävä!

Perennoja oli paljon ja suosikkini oli sininen jalokurjenpolvi. Aivan ihanan värinen! Myös alppipiikkiputki kuuluu suosikkeihini.

Ideoita omaan pihaan saa kun kiertelee katselemassa muiden oivalluksia ja samalla näkee kasvien kasvutapoja ihan oikeasti. Sopivaa köynnöstä jos mietti niin Nevavuon puutarha antoi siihen paljon ideoita. Kiinanlaikkuköynnös on kirjavine lehtineen kyllä kaunis.

Kiinanlaikkuköynnös

Tässä puutarhassa sai silmäniloa, mutta myös syötäviä kasveja kasvatettiin lavoissa, ruukuissa ja amppeleissa. Terassilla aamukahvia juodessa voi samalla napsia mansikoita amppeleista!

Puutarhassa käyskentelyn lomassa sai istahtaa keinussa, terassilla, paviljongissa tai leikkimökin suojissa. Vesiaihe rauhoittaa mieltä. Pölyttäjiäkään ei oltu unohdettu, suojaa pörriäisille tarjosi hyönteishotellit.

Kesäkukat, puut, pensaat ja perennat muodostivat upean kokonaisuuden. Osaan kasveista oli laitettu nimet esille ja puutarhan omistajilta sai kysyä jos ei tullut nimi mieleen jostain kasvista. Puutarhan työkaluillekin oli varattu oma paikkansa.

On hienoa päästä kurkistamaan puutarhoihin, joita on intohimolla tehty. Ei voi kuin ihailla ja kiittää kaikkia jotka avaavat puutarhansa myös muille!

Terveisin puutarhoista hurmaantunut Miia

Syyslannoitus uudella nestemäisellä Syyslannoitteella

Näin elokuussa on aika antaa kasveille syyslannoitus, kun kasvit ovat vielä vihreitä. Pääsin kokeilemaan ihan uutta Nekon nestemäistä Syyslannoitetta.  Nestemäisissä lannoitteissa on muuten se etu, että ravinteet ovat nopeasti kasvien käytössä.

Miksi syyslannoitetta?

Syyslannoitteessa ei ole typpeä (N) vaan fosforia (P) ja kaliumia (K), mitkä lisäävät kasvien talvenkestävyyttä. Ne ovat tärkeitä ravinteita myös kukkien muodostumiseen eli siksi syyslannoitetta annetaan monille kasveille ensi vuoden kukintaa ajatellen. Osa kasveista tekee kukkimispäätökset jo nyt syksyllä, vaikka kukinta on vasta ensi vuoden kesällä.

Ja jos haluaa hedelmiä ja marjoja, ensin pitää kasvin kukkia 🙂

0 Neko Syyslannoite, nestemäinen pullossa, päärynälle, luumulle, kirsikalle ja omenapuille

Joten kastelin kuukausimansikat mansikkakankaan läpi sekä uuden päärynäpuun juuristoalueen.

Nestemäinen Neko Syyslannoite laimennetaan vedellä:

0 Neko Syyslannoite, nestemäinen kastelukannuun elokuun puolessa välissä

Pullossa on hyvät ohjeet, joita kannattaa noudattaa.

0 Neko Syyslannoite, nestemäinen kastelukannuun elokuun puolessa välissä, talvenaroille ruusuille

Lannoitus kävi kätevästi ihan kastelukannulla. Kuvassa talvenarkoja ryhmäruusuja, joiden koko juuristoaluetta kastelin lannoitevedellä.

0 Neko Syyslannoite, nestemäinen kastelukannuun elokuun puolessa välissä, talvenaroille kärhöille ja clematiksille

Muita talvenkestävyyteen syyslannoitusta kaipaavia talvenarkoja kasveja on esimerkiksi isokukalliset kärhöt eli clematikset (kuvassa), magnoliat, köynnösruusut ja sinisade.

0 Neko Syyslannoite, nestemäinen

Neko Syyslannoite on tämän syksyn uutuus, joten sitä on saatavilla parhaiten mm. puutarhamyymälöistä. Toki kannattaa kysellä ihan lähimarkettien puutarhaosastoiltakin.

Muistakaahan lannoitella ajoissa!

Syyskesäisin terveisin Sari

Pyörähara testissä kasvimaalla

Puutarhurina työskentelen usein pihoissa ja puutarhoissa, joissa on jokin ongelmakohta ja melkein aina ongelmaan liittyvät rikkakasvit. Tämä kevät on ollut kasveille vuorottelevine sateineen ja paisteineen runsaan kasvun aikaa, ja niin myös rikkakasveille.

Neko pyörähara sorakäytävällä

Vesiheinä rehottaa sateista tyytyväisenä kukkapenkkien reunoissa, ahosuolaheinä kivien väleissä ja pensaiden alla ja sorakäytäviä valtaavat pihatatar, ratamo ja hatikka. Näitä vastaan on tullut tämän kesän aikana taisteltua!

Loistavana apuna tässä kamppailussa on ollut luottokaverini Nekon pyörähara. Tavallinen heilurihara on aiemmin kulkenut mukanani mutta nykyään lastaan autooni mieluummin pyöräharan.

Neko pyörähara

Fyysisessä työssä käytän hyväkseni jokaisen keinon joka lisää tekemiseni ergonomiaa ja olen todennut että rikkaruohojen poistaminen suurilta ja pieniltäkin alueilta on kevyintä pyöräharan avulla. Tätä haraa lykkiessä liike ei ole toispuolista eikä kuormita olkapäätä kuten tavallisella varrellisella haralla. Kevyesti kulkeva riittävän suuri pyörä kuljettaa työkalua itsekseen joten voimaa ei tarvitse käyttää haran nostamiseen ja ilmassa pitämiseen.

Neko pyörähara

Puisiin kahvoihin on miellyttävää ja kevyttä tarttua paljain käsinkin. Koska pyörähara kulkee mukanani, saa se usein asiakkailtani ensin uteluja ja sitten ihailua osakseen. Haraa on tosiaan testailtu!

Neko pyörähara

Yksinkertainen muoto innostaa lapsiakin tarttumaan ja rullailemaan. Itse arvostan työkaluja, joita on helppo huoltaa ja pyörähara on juuri tällainen. Lisäksi se on täysin kotimainen ja valmistettu Nekon kotipaikan Hämeenlinnan tuntumassa.

Rikkaruohot soralta pois

Pyöräharan terä leikkaa rikkakasvit juurineen irti maasta noin viiden sentin syvyydeltä. Rikkaruohottuneesta hiekka- ja sorapinnasta hara leikkaa rikat irti siivuna. Siivusta on helppo ravistella hiekat takaisin käytävälle.

Neko pyörähara kasvimaalla

Omassa pihassani olen rajannut istutusalueet nurmikosta kanttaamalla ja pidän mulloksella olevan reunan pyöräharalla ajelemalla siistinä. Hyötykasvit kasvatan viljelylaatikoissa joten en ollut päässyt testaamaan pyöräharaa kasvimaalla ennen kuin nyt kun sain kutsun ystävän ja kollegan Pian hurmaavaan pihaan ja kasvimaalle.

Neko pyörähara kasvimaalla

Kasvimaalla kasvavat sipulit, kurkut, kurpitsat, punajuuret… niin ja riviväleissä tietysti riesana rikkakasvit joita kasvimaan lannoittaminen myös villitsee.

Neko pyörähara kasvimaalla

Kasvimaalta ja istutusalueilta irtoavat pienet rikkakasvit nopeasti haralla pyöräyttämällä ja suuremmatkin rikat vaivattomasti juurineen.

Pyöräharan ehdoton valtti käytön keveyden lisäksi on nopeus. Tämän rivivälin käsittelyyn meni pari minuuttia. Terä liikkuu ja on sopivan terävä, mikä helpottaa juurien irtoamista maasta.

Rikkaruohot pois pyöräharalla

Haraamisen jälkeen voi rikat kerätä juurineen pois tai jättää aurinkoon kuivumaan ja peittää kuivuttua oljilla.

Neko pyörähara kasvimaalla

Olen käyttänyt pyöräharaa maan muokkaamiseen monessa tarkoituksessa: sillä nousevat maasta isot kivet ja  kovaksi kuorettuneen maan pinnan saa rikottua vettä vastaanottavaksi kevyesti haraamalla. Neko pyöräharaa voi käyttää kasvimaalla myös porkkanoiden ja sipulien multaamiseen sekä maan avaamiseen uusille istutuksille.

Neko Garden pyörähara

Pyörähara on käytössä monilla luomuviljelijöillä, jotka arvostavat tehokasta ja ekologista rikkakasvien torjuntatapaa ja joissa mahdollisimman monet työvaiheet tehdään käsityönä.

Neko Garden pyörähara

Itse arvostan työkaluissa toiminnallisuuden lisäksi säilytettävyyttä. Pyörähara vie hiukan enemmän tilaa kuin lapio tai harava, mutta se on helppo pysäköidä talon nurkalle tai laittaa seinään nojaamaan. Painavin osa harassa on terä, joten vastaisuudessakin ilolla nostelen haraa auton kyytiin. Aika ihana, mukisematta mukana kulkeva kesäapulainen!

Aurinkoa kasvimaille ja puutarhoihin!

toivottaa Lea

Runsasta ja pitkää kukintaa

Kesäkukat kaipaavat viimeistään nyt lannoittamista. Pussimullan ravinteet riittävät yleensä noin kuukaudeksi, tosin itse aloitin kesäkukkien lannoittamisen jo pari viikkoa sitten.

Perinteinen kukittava lannoite on Neko Kasviravinne. Sitä voi käyttää myös sisäkukille ja kasvihuonekasveille. Jopa ammattilaiset käyttävät sitä, koska se kukittaa kasveja niin runsaasti. Mikä ei ole yhtään ihme, sillä lannoite sisältää monipuolisesti pää- ja hivenravinteita.

Neko Kasviravinnetta on myynnissä kahta eri kokoa, ja pullon korkin koon mukaan on  lannoitteen annostelumäärä veteen.

00 Kesäkukkia kukittava lannoite Neko Kasviraninne, pieni pullo 250 ml

Tämä pieni 250 ml pullo on tosi kätevä, kun kasveja on vähän.  Siitä laitetaan 10 tippaa/ litraan vettä. Kuvassa on pieni kastelukannu, joka on täydellinen pari lannoitepullolle pieneen kotiin, kahden kukan omistajalle 🙂

Kukkaisaa kesää kaikille!

Kesäterkuin Sari

Lihiskesä

Heipsan kaikki!

Aika juoksee reippaasti ja täällä ollaan piakkoin jo itsenäisyyspäivän pyörteissä (4.6.).   Samaten meidän kasvimaa tuottaa jo paljon kesäkurpitsaa, kurkkuja, papuja ja pian alkavat ensimmäiset tomaatit kypsyä. Viime vuonnahan mä lähdin täältä kesäkuun viimeisenä päivänä ja siihen loppui mun seikkailut siltä osaa. Tänä vuonna kuitenkin olen täällä puolet pidempään ja pääsen nauttimaan täällä elosta syyskuun loppuun saakka.

Tämänhetkisestä lmastosta pikkuisen: Virginian osavaltio on Espanjan kanssa samalla leveysasteella.  Nyt kesäkuussa meillä on lämmöt sellaista 28-36C asteen luokkaa. Tämä viikko on ollut ehkä tähänastisista viikoista hikisin. Eilenkin oli lähes täysin pilvinen päivä, mutta hiki vain virtasi selkää pitkin ulkona työskennellessä. Täällä kosteus voi olla niinkin korkea kuin 67% tehden ilmasta tukalaa.

Punaisia kärpäsloukkuja
Punaisia kärpäsloukkuja
Sarracenia flava
Sarracenia flava, keltatötterölehti – meidän isoin tötterö, 97cm korkea

b2

Me ollaan uudelleenruukuteltu paljon privaattikokoelman tötterölehtiä (Sarracenia)- sekä ensivuoden myyntikasveja.  Uudelleenruukutuksessa on tärkeää katsoa miten ruukkuja nappaa kasvipedeista, koska nämä kasvit kasvaa kurjenmiekkojen tapaan maavarresta. Monien vuosien aikana kasvit voi kiemurrella toisten kasvien ruukkuihin ja meijän on selvitettävä mikä maavarsi tulee mistäkin. Toiseksi on tosi tärkeää löytää kasvin nimilappu. Se voi olla periaatteessa missä tahansa, ja jos ruukussa kasvaa heinää, kaislaa, sun muuta kasviainesta pitkine juurine, nimilappua voi olla välillä vaikea löytää. Jos lappua ei löydy,  kasvi todennäköisesti myydään.

Lähes kaikki meidän tötterölehdet on alkuperäisesti kerätty 80-90 lukujen aikana siemeninä ympäri Pohjois-Amerikkaa, ja siitä sitten risteytetty yms. Meidän pomomme harrasti siemenien keräilyä tuolloin, kun ei oltu vielä säädetty erikoisempia rajoitteita luonnonvaraisten kasvien keräilystä.  Niinpä meidän pihalla kasvaakin paljon sellaisia paikkatiedollisia kasveja, joita ei esiinny enää luonnossa, koska ihminen on raivannut alueet ja kasvit ovat kadonneet sieltä ikuisesti.

Pinguicula primulifloran jakamista. Huomatkaa Suomesta tuodut,hyvät Fiskarsin sekatöörit
Pinguicula primulifloran jakamista. Huomatkaa Suomesta tuodut,hyvät Fiskarsin sekatöörit
Sarracenia flavan, keltatötterön eri alalalajeja (flava var. cuprea, flava var. rubricorpora yms)

Lihikset kasvaa hyvin – kuten normaalisti! Kevään ensimmäiset ja nopeimmat lajit, kuten Sarracenia flava ja Sarracenia oreophila ovat alkaneet jo vähän hiipua kasvussaan, kun taas enemmän syksyllä parhaimman lehdistönsä tekevät lajit kuten Sarracenia leucophylla ja Sarracenia minor ovat vasta nyt alkamassa kasvamaan hyvin.

b5
Sarracenia jonesii
bb
Sarracenia x moorei

Meillä kävi perjantaina koululaisia katselemassa ja oppimassa lihansyöjäkasveista asioita. Aina välillä tulee näitä vieraita ja onhan näistä kasveista kertominen mukavaa  🙂 Lapset on yleensä innoissaan ja kärpäsloukkujen syöttäminen jauhomadoilla on monille se retken kohokohta.

koululaisryhmä
koululaisryhmä

Minä kuittaan ja katellaan minkälaisia päivityksiä sitten heinä-elokuussa tehdään 🙂

Jenkkiterkuin

Siru

Iltaretki taikametsään!

Vaikka viettää työkseen päivänsä ulkoilmassa kasvien ja mullan keskellä, on parasta vapaa-ajan virkistystä silti luonnossa oleminen! En ole koskaan ollut metsässä samoilevaa tyyppiä, johtunee kaupunkilaisuudestani, vaan enemmänkin tottunut nauttimaan puistoista ja ”taajamametsistä”.

kampakuuset

Lopella sijaitsee Luonnonvarakeskuksen Haapastensyrjän toimipiste ja siellä puulajipuisto eli rotupuisto, jossa on mahtavasti koettavissa sekä metsä että kasvitieteellinen puutarha samalla kertaa. Helteisenä iltana päätettiinkin tehdä  tänne elämysretki pian tokaluokkalaisen tyttären kanssa.

havupuut

Haapastensyrjässä tehdään avoviljelmillä ja lukuisissa kasvihuoneissa kansallisesti tärkeää metsäntutkimus- ja jalostustyötä. Jalostuksella pyritään puiden kasvun ja viljelyvarmuuden parantamiseen ja tutkitaan keinoja, joilla tulevaisuuden metsä selviytyy esimerkiksi lämpötilanmuutoksesta ja vieraista kasvintuhoojista. Rotupuistoon on koottu metsistämme löytyneitä erikoismuotoja, jotka havainnollistavat samalla puiden perinnöllistä monimuotoisuutta. Kaikki eivät ole samasta puusta veistettyjä!

havupuut

Puistossa on erilaisia kuusia, mäntyjä, koivuja, leppiä ja haapoja. Erikoisia puuyksilöitä on kloonattu varttamalla ja erikoisuudet seisovatkin puistossa omina persoonallisina ryhminään. Puisto poikkeaa tästä syystä paljon tavallisista puistoista tai kasvitieteellisistä puutarhoista.

kampakuusi
kampakuusi Picea abies f. viminalis

Tunnelma on ainakin ilta-auringon aikaan ihanan salaperäinen ja maaginen. Puiden hahmot tuntuvat eläviltä ja ne muodostavat puistoon kiinnostavia kulkureittejä ja sopukoita. Lapselle (ja aikuisellekin) on puisto harrypottermainen elämys, josta arki tuntuu olevan kaukana. Täydellinen paikka rentoutumiseen siis!

visakoivu Betula pendula var. carelica
visakoivu Betula pendula var. carelica

Rotupuistosta löytyy joitakin erikoismuotoja, joita on otettu myös kaupalliseen tuotantoon, tällaisia ovat esimerkiksi kultakuusi ja purppura- eli mansikkakuusi, joiden vuosikasvaimet erottuivat vihreästä taustasta upeasti!

kultakuusi Picea abies f.aurea
kultakuusi Picea abies f.aurea
purppurakuusi Picea abies f. cruenta
purppurakuusi Picea abies f. cruenta

Mansikkakuusi on otettu taimistoilla myyntiin kauppanimellä Ilta-Rusko ja kesäillassa voi todeta nimen olevan hyvin kuvaava.

kumopatakuusi Picea abies f. cubans
kumopatakuusi Picea abies f. cubans

Pienet havut ovat kuin koloistaan juuri ryömineitä olentoja, kuvissa esimerkkeinä tohmajärveläinen kumopatakuusi ja Suomusjärveltä löytynyt pöytäkuusi.

pöytäkuusi Picea abies f. tabulaeformis
pöytäkuusi Picea abies f. tabulaeformis
kyynelkoivu Betula pendula 'Youngii'
kyynelkoivu Betula pendula ‘Youngii’

Havupuiden lisäksi alueella on myös mielenkiintoisia lehtipuiden erikoismuotoja: esimerkiksi Padasjoelta löydetty suloinen pienilehtikoivu (Betula pendula f. palmeri), jonka lehden halkaisija on noin kaksi senttimetriä, liuskalehtiharmaaleppä (Alnus incana f. acuminata), jonka lehdet erottuvat poikkeuksellisella muodollaan kauas ja mukuraharmaaleppä, jonka pahkainen runko ja oksisto saa puun näyttämään hyvin sympaattiselta.

mukuraharmaaleppä Alnus incana f. gibberosa
mukuraharmaaleppä Alnus incana f. gibberosa

Puulajipuisto on jotakin mikä kannattaa paikan päällä kokea, kuvat eivät tuo tunnelmalle oikeutta! Taivaisiin saakka kohoavat  ja toisiinsa nojailevat puut toimivat erityisesti ilta-aikaan, tänne pitäisi palata aivan auringonlaskun aikaan! Ja erilaisuus on kauneutta! Lisää tietoa Haapastensyrjän toiminnasta löydät täältä ja puulajeista enemmän Metsäntutkimuslaitoksen julkaisusta Metsäpuiden erikoismuotoja kultakuusesta luutakoivuun.

Pienenenä detaljina vielä kerrottakoon, että Nekon merileväuutteella on Haapastensyrjässä suuri rooli näiden erikoispuiden, kuten muidenkin tutkimuspuiden kasvatuksessa. Kasvihuoneissa kasvatettavat puut kasvavat saaveissa ja myös talvehtivat saaveissa. Astiassa talvehtimisen kannalta on tärkeää, että puun juuristo on kunnossa. Käytännössä on todettu, että talvehtimiskestoa parantaa huomattavasti syksyisinkin puille annettava Nekon merileväuute. Tätä keinoa voisi käyttää kotipuutarhoissakin ruukkupuiden ja ihan tavallisten istutustenkin  suhteen!

Ihania hetkiä ja retkiä toivottaa Lea!

Kesäiset terveiset Virginiasta

Heissan!

On mennyt tovi siitä kuin viimeksi tänne kirjoittelin. Olen siis ehtinyt viettämään jo kokonaisen kuukauden täällä Yhdysvaltojen Virginian osavaltiossa. Paikan nimi on Meadowview Biological Research Station, ja meidän erikoisalaa ovat lihansyöjäkasvit sekä paikallisten kosteikkoa-alueiden kasvilajit.

34010524960_43e3ef1a5a_c

Meidän yhdistyksen toiminta on voittoa tavoittelematonta, ja päätavoitteena on palauttaa luontoon lähes sukupuuttoon hävitettyjä tötterölehtisoita Virginian ja Marylandin osavaltioissa. Me omistetaan kaksi luonnonsuojelualuetta, joista toinen on meidän takapihalla ja toinen etelämmässä Virginian piirikunnassa. Lisäksi  täällä meidän tontilla on Yhdysvaltojen kansallinen tötterölehti(Sarracenia)kokoelma, mutta myös kaksi kasvihuonetta trooppisille lihansyöjäkasvilajeille kuten kannukasveille (Nepenthes).

33255541520_dcb76f51e4_c
Kuva otettu 28.3. kasvit vielä peitetty paksulla kankaalla

Kun tulin tänne, suurin osa kasveista oli vielä peitetty paksulla huopakankaalla  – kaikki ne 16 ulkoallasta, jotka on tarkoitettu muuan muassa tötterölehdille (Sarracenia), kotoperäisille kihokeille (Drosera) ja kärpäsloukuille (Dionaea).  Kaikissa penkeissä kiertää alituiseen läheisestä vesistöstä pumpattava vesi ja kasvit seisovat siis koko ajan vedessä.Ilmat olivat maaliskuun lopussa vielä noin 15-20 astetta päivisin ja öisin 5-10 astetta. Vain yhtenä päivänä kuukauden aikana on ollut pakkasta (-1 C). Täällä on tosiaan paljon lämpöisempi ilmasto. Jos sanotaan, että Lahdessa, ilmastoalue tai englanniksi hardiness zone  on 5b, niin täällä se on 7a.

34353554936_4e7c6ee104_c

Nyt lämpötilat ovat vasta alkaneet kipuamaan ylös. Täällä oli pari päivää sitten 34C lämmintä, ja se ei ole vielä täkäläistä kesää. Kesä on täällä, kun ylletään ”sataan asteeseen” – eli celsius asteiksi muutettuna 37 astetta. Muuten täällä päivälämpöhaitari on tällä hetkellä 20-32  C ja yölämpötilat 9-16 C.

33255541520_dcb76f51e4_
Tötterölehden kukkia vasemmalla ja oikealla lehtiä (tötteröitä)

Narsissit kukkivat kun saavuin maaliskuussa ja istutin tomaatit ulos kasvimaalle jo 18.4. Tötterölehdet ovat jo hyvässä vauhdissa kukinnan suhteen ja ensimmäisiä tötteröitä, eli niiden ansoja on jo auennut. Kuvassa vasemmalla siis kukkia ja oikealla lehtiä (tötteröitä).  Suurimmat tötterölehdet kasvaa täällä yli 100 cm korkeiksi. Ennätys taitanee olla 120 cm. Kaikista ensimmäisiä kukkijoita ovat Sarracenia flava  ja S.alata, sekä lisäksi näiden risteymät. Seuraavana seuraavat perässä S. purpurea, S. leucophylla, S. rubra jne. Oikeastaan viimeisen kahden viikon aikana on tapahtunut nopein muutos kasvien heräämisessä.

IMG_6085
Meijän kasvihuone. Vasemmalla kannukasveja ja oikealla tötterölehtien taimia.

Mitä minä sitten täällä teen. Noh, kaikenlaista. Työnkuva on jokseenkin laaja, tosin meillä on usein viikkoteema tai jonkinlainen suunnitelma, että mihin keskitytään taas vaihteeksi. Olen huomannut, että saan ehkä vähän vapaammin valita tehtäviäni ja vastuuta annetaan enemmän kuin viime vuonna kun olin täällä pelkkänä harjoittelijan roolissa, enkä hortonomina kuten nyt.

33326576360_8cde41209b_z
Välillä käydään hakemassa rahkasammalta takapihan suolta jonne ollaan istutettu luonnonvaraisen purppuratötterölehtikannan (Sarracenia purpurea) yksilöitä:)

Koko mun täälläolo ajalle on kyllä oma teema, ja se on paikan inventaario. Meillä on täällä osa kasveista kasvanut lähes 20 vuotta ilman toimenpiteitä ja siinä ajassa sarat ja heinät ja kaiken maailman muut vesikasvit valloittavat ja pahimmassa tapauksessa syrjäyttävät alun perin ruukkuihin istutetut tötterölehdet. Eli minä yritän perata niin monta penkkiä täällä ollessani, etsiä nimilaput, merkitä vihkoon koodinimi, sekä istuttaa löydetyt kasvit uuteen ruukkuun ja multaan. Se on aikaa vievää. Yhtenä päivänä sain 5 ruukkua (1 gal) valmiiksi kun taas toisena 25 ruukkua.

33923347056_5ab23d1eef_c
Sarracenia psittacina kasveja – minun uudelleen ruukuttamia

Tuon inventaario lisäksi mulla on vastuualueena kasvimaa, jonka kasvit kastelen joka aamu. Lisäksi on pitkäneulasmäntyjen kastelua, ruohonleikkausta, kasvien lisäämistä, talon huoltoa (imurointi, tiskaaminen jokapäiväinen siisteyden ylläpitäminen). Lisäksi meille voi tupsahtaa yllättäen vieraita portista sisään, jolloin voi joutua pistämään stopin töille ja alkaa juttelemaan ja kertomaan lihansyöjäkasveista yleisesti.

33218451924_eee177935e_c
Walmartin kukkaosastolla

Me työskennellään joka arkipäivä klo 9-17, mutta koska me asutaan meidän työpaikalla, niin työt voi aloittaa myös aikaisemmin tai lopettaa myöhemmin. Minä en tästä saa mitään palkkaa, mutta periaatteessa eläminen täällä on itselleni lähestulkoon ilmaista, koska firma maksaa ruokaostokset, eikä tarvitse maksaa. Jos taas haluan ostaa vaatteita ym. ei ruokatavaroita, niin ne joudun maksamaan omasta pussista. Täällä kaupoissa on jo kesäisesti tarjolla ryhmäkasveja, vihannestaimia ja perennoja.

Terkuin  ja hyvää toukokuuta!

Siru

Aika hoitaa puutarhan puuvartiset!

Lumi sulaa tänä kesänä varsinaisen hitaasti mutta onneksi puutarhan kevättyöt voi jo aloittaa – nimittäin pensaiden ja puiden hoitoleikkauksilla. Nyt on paras aika nuorentaa kotipihan röyhähtäneet koristepensaat ja hoitoleikata hedelmäpuita.

Sen lisäksi että liian tiheät kasvustot ovat epäsiistin näköisiä, ne tarjoavat mainion paikan kasvitaudeille ja tuholaisille. Toisiaan hankaavat oksat rikkovat kasvia suojaavan kuorikerroksen ja viotuksen myötä taudinaiheuttajat pääsevät helpommin niskan päälle. Riittävän ilmava latvusto on erityisen tärkeä hedelmäpuille. Kypsyvät hedelmät saavat valoa ja oksat pysyvät elinvoimaisina kun niillä on tilaa kasvaa.

omenapuun leikkaus

Ennen leikkaamista kannattaa hieman tuumailla ja miettiä mitä leikkamisella haluaa saavuttaa. Etenkin vanhojen omenapuiden suhteen täytyy olla malttia matkassa: liian innokkaalla leikkaamisella tulee kiihdyttäneeksi omenapuun kasvua liikaa, ja tuloksena on piikkisuoria vesiversoja hätäpäissään kasvattava omenapuu. Vanhan muotonsa menettäneen omenapuun leikkaus tuleekin jakaa muutamalle vuodelle ja poistaa mahdollisesti kasvavat vesiversot puusta jo tulevana kesänä. Vesiversot erottuvat piiskamaisina muusta kasvustosta ja ne saa käsin vetäisemällä tuoreeltaan irti.

omenapuun vesiversot

Turvallisinta on leikata pois kuolleet ja repeytyneet oksat sekä väärään suuntaan eli puun latvuksen sisään kasvavat oksat. Ota oksaa leikatessa huomioon sen tuleva kasvusuunta: Jo tässä vaiheessa hieman turvonneet silmut lähtevät oksasta eri suuntiin. Leikkaa oksaa kohdasta, jossa oksan kärkeen jää alapäin suuntautuva silmu. Hyvä ohje kaikkeen puuvartisten kasvien leikkaamiseen on leikata siitä kohdasta, missä on uuden kasvun mahdollisuus.

omenapuun leikkaus

Nuorta omenapuuta ohjataan leikkaamalla oikeisiin kasvusuuntiin ja suurennetaan oksankulmia painoja oksille ripustamalla tai “vetämällä” oksia alemmas maahan asetettujen painojen avulla. Suuret oksankulmat ja mahdollisimman vaakatasoon kasvavat oksat takaavat sen, että oksat eivät repeydy painavankaan sadon painosta kuten ne tekisivät jos olisivat kovin pystykasvuisia.

Neko puutarhavaha

Jos omenapuusta täytyy poistaa suurempi oksa, kuten monesti liikaa korkeutta kasvaneista vanhoista omenapuista täytyy, on leikkauskohta hyvä suojata puiden ja pensaiden haavojen hoitoon kehitetyllä Nekon puutarhavahalla. Se sisältää mehiläisvahaa, lehtikuusenöljyä, parafiinia ja vaseliinia. Hae puutarhavaha sisältä ulos vasta kun sen levittäminen on ajankohtaista. Luonnonmukaisesta kostumuksestaan johtuen vaha jähmettyy kylmässä herkästi ja lämpimänä se on helpompi levittää. Vaha tuntuu miellyttävältä ja sen voi levittää sormella, hanskalla tai ilman.

Neko puutarhavaha

Puutarhavahalla voi pelastaa myös nälkäisen rusakon järsimät pensaat ja puut. Jos kuori on vain vähän vaurioitunut tai se on syöty rungosta vain toispuoleisesti, on kasvilla mahdollisuus selviytyä. Puutarhavaha suojaa kuorensa menettänyttä kasvinosaa homeelta- ja sienitaudeilta. Siisti järsityn kohdan reunat terävällä puukolla ennen puutarhavahan levitystä. Jos on käynyt niin ikävästi että omenapuun runko on kaluttu ympäriinsä kuorettomaksi, on puulla heikot mahdollisuudet toipua, koska kuoren alla kulkevien ravinteiden ja nesteen kulku juuristosta lehdistöön estyy.

marjapensaan leikkaus

Myös marjapensaat kannattaa leikata keväällä näihin aikoihin kun lumi on jo sulanut pensaan tyveltä mutta silmut eivät ole vielä puhkeamassa. Pensaista poistetaan maata kohti lakoavat ja vanhimmat oksat aivan maata myöten leikaten. Mustaherukoita voit leikata reilummin joka vuosi, muita marjapensaita harvemmin. Myös vadelman jo marjoja tuottaneet versot leikataan maata myöten pois. Marjapensasta ei kannata leikata kokonaan alas, uusia versoja kyllä kasvaa voimakkaasti tilalle, mutta ne ovat hentoja ja lakoavat helposti maahan. Kuten omenapuita, kannattaa vanhoja marjapensaitakin nuorentaa vähitellen. Reilummin voit leikata mustaherukkaa ja viherherukkaa. Punaherukkakin kestää leikkausta mutta karviainen uusiutuu hitaasti joten leikkaa sitä hillitysti.

marjapensaan leikkaus

Jos leikkuujäte on tervettä, kannattaa se mahdollisuuksien mukaan hakettaa pihan istutusaluiden peitoksi. Eloperäinen kate lisä maan pieneliötoimintaa ja pidättää maassa kosteutta ja ravinteita. Jos marjapensaassa on näkynyt esim. ruosteen tai muun taudin oireita, kannattaa huonot oksat polttaa tai heittää pois hakettamisen sijaan. Sairaan pensaan korvaamista terveellä pensaalla kannattaa myös harkita.

pihajasmike

Hyötykasvien lisäksi voi keväällä leikata pihan koristepensaita. Jos suunnittelet pensasaidan tai muun pensasistutuksen nuorentamista, on nyt oikea aika. Pensaiden leikkaaminen keväällä vauhdittaa uusien versojen kasvua kesäleikkaukseen verrattuna. Voit leikata pensaan kokonaan alas, mikä tarkoittaa oksien leikkaamista 10-20 cm mittaisiksi tai nuorentaa sitä leikkaamalla vanhimmat oksat pois. Pensaat, kuten koivuangervo, ruusuangervo, pallohortensia tai hansaruusu kukkivat saman vuoden versoilla ja kukkivat vielä samana kesänä jos ne leikataan alas, mutta pensaat, kuten norjanangervo, syreeni tai juhannusruusu jotka kukkivat vasta toisen vuoden versoilla, tulevat kukkaan vasta seuraavana kesänä. Nuorentaminen kannattaa, pensaan muoto tulee uudelleen esiin ja myös talvinen ulkomuoto siistiytyy.

IMG_2520

Hedelmäpuiden ja marjapensaiden hoidossa kannattaa huomioida mahdolliset tuholaiset jo nyt alkukeväällä. Viime kesän lauttoina leijuneet kirvapilvet ovat tuoreessa muistissa, joten tänä keväänä kannattaa ruiskuttaa puut ja pensaat luonnonmukaiseenkin viljelyyn hyväksytyllä Nekon kevätruiskutteella. Lämpötilan tulee olla ruiskutettaessa yli +7°C joten käsittelyssä kannattaa odotella huhtikuun puolelle. Ruiskute tehoaa omenakempin, lehtikirvojen ja hedelmäpuupunkin talvehtiviin muniin ja aikuisiin hyönteisiin. Aine on helppo levittää pienellä selässä kannettavalla paineruiskulla tai käsiruiskulla. Puut ja pensaat kastellaan liuoksella märäksi. Ruiskutus on parasta tehdä tuulettomalla ilmalla ja mielellään pilvisellä säällä jotta aine ei heti haihdu pois. Lue hyvin ruiskutteen käyttöohjeet ennen työhön ryhtymistä.

havujen leikkaus

Vielä ennen sään lämpenemistä ehtii leikata kotipihan havujakin. Havuista leikataan ainoastaan uutta kasvua pois eli havuja tulee leikata jo pienestä pitäen jos niitä halutaan kasvattaa tietyyn muotoon. Havuista parhaiten leikkausta kestävät tuijat, katajat, lehtikuuset ja marjakuuset. Havut olisi tähän mennessä jo kannattanut suojata varjostusverkolla tai ilmavalla juuttikankaalla, koska lämmittävä aurinko saa kasvit haihduttamaan kosteutta, mutta juuret eivät vielä saa vettä tilalle jäisestä maasta. Kun maa alkaa sulaa, kannattaa aloittaa havujen ja alppiruusujen lannoitus. Lisää Nekon Rhodo- ja havulannoitetta reilu kourallinen kasvin juuristoalueelle ja kastele kasvi hyvin lämpimällä vedellä.

omenapuun leikkaus

Ennen kuin ryntäät ulos leikkauspuuhiin, tarkista työkalujen kunto. Pensassakset eli sekatöörit voi teroittaa viilalla. Saksien niveleen on hyvä tiputtaa ainakin keväisin pisara oljyä jotta leikkaaminen on sulavaa. Myös sahan on syytä olla teräkunnossa. Huonoteräisellä sahalla saa pensaiden ja puun kuoren risaiseksi ja leikkausjälki ei ole tasainen. Jos epäilet että kasvissa on jokin tauti, puhdista leikkurit hyvin kun siirryt kasvista toiseen.

Pensaiden ja puiden leikkaamista suositellaan tehtäväksi vain kuivalla säällä, mutta Suomen keväässä tämä ei aina ole mahdollista. Ei ainakaan tänä keväänä, kun vuoroin paistaa ja vuoroin sataa lunta ja räntää!

Aurinkoisia ja lämpimiä leikkauskelejä toivottelee

Lea