Kaikki kirjoittajan Miia Korhonen artikkelit

Kesäkukkien väriloistoa

Kesää odotellessa on kevät sää ollut hyvinkin vaihteleva. Samana päivänä on saanut nauttia auringosta, sateesta, rännästä ja rakeistakin. Joku taisi sanoakin, että sää on kuin naisen mieli, yhtä vaihteleva…

Kesä on lyhyt ja siitä kannattaakin ottaa kaikki irti. Nyt kaikki purkit ja purnukat sekä vapaat kolot perennapenkeistä täyteen kesäkukkien hienoa väriloistoa!

Oranssia ja keltaista väriä saa vaikkapa samettikukasta, kääpiösamettikukasta, zinniasta, kehäkukasta ja tarhadaaliasta.

keltaiset ja oranssit kesäkukatKeltaisen ja oranssin sävyjä kehäkukassa, tarhadaaliassa, samettikukissa

Samettikukkaa ja kehäkukkaa voi myös laittaa kasvimaalle karkoittamaan tuholaisia. Kumppanuuskasveista ja sekaviljelystä on hyvää juttua esimerkiksi hyötykasviyhdistyksen sivuilla.

Kesäkukkia sinisen ystäville

sinisen sävyjä kesäkukissaMaariankello, lumihiutale, heliotrooppi ja päivänsini

Kesäkukkia vaaleanpunaisen ystäville

vaaleanpunaisen sävyjä kesäkukissaHortensia, pelargoni, zinnia ja petunia

Jos tietää olevansa ”tuurikastelija”  (niin kuin minä…) kannattaa laittaa kuivahtamista kestävät kesäkukat, esimerkiksi pelargoni, huovinkukka, tulilatva, verbena, orvokki ja muratti.

Puolivarjoisalla paikalla menestyy melkeinpä kaikki kesäkukat. Oikein aurinkoiseen paikkaan voisi laittaa esimerkiksi tähtisilmän, pelargonin, samettikukan, verbenan, marketan ja kosmoskukan sekä tietysti huolehtia kastelusta. Varjoon perinteisesti karjalanneito, verenpisara, ahkeraliisa, muratti.

tähtisilmä kesäkukka Tähtisilmä nauttii auringosta

Lobelia on yksi suosikkejani, mutta se ei kestä kuivuutta ja useana vuotena lobelia onkin päässyt minulla kuivahtamaan ja siitä tämä kasvi kärsii heti. Kesäkukissakin kannattaa muuten vilkaista juuristoa, tämän lobelian juuristo on hyvässä kunnossa ja odotettavissa on kukintaa koko kesälle.

Lobelialla hyvä juuristo, hyvä kasvuHyvä juuristo on kesäkukallakin tärkeää

Kesäkukkien suhteen on hyvä muistaa lannoitus. Tarkoitushan on saada nauttia koko kesä kukkaloistosta ja sen takaamiseksi täytyy kukkia auttaa lannoituksella. Nekon tuotteista löytyy niin veteen sekoitettavia lannoitteita kuin mullankin sekaan laitettavia.

Vähemmän tunnetussa kesäkukassa, senetissä on upeita värejä ja se viihtyy parhaiten puolivarjossa tai auringossa, ei kuitenkaan ihan paahteessa. Kastelun suhteen senetti on kranttu, liika märkyys ei ole hyväksi, tasainen kosteus olisi paras.

senetissä on ihanan voimakkaat väritSenetin hehkuvat värit

Jos pitää voimakkaista tuoksuista niin ehdoton valinta on tuoksuheliotrooppi! Siinä on huumaavan ihana tuoksu joka houkuttaa myös perhosia. Heliotrooppi on hallan arka, joten keväällä saa olla tarkkana lämpötilojen kanssa. Syksyllä heliotroopin voi ottaa sisälle ja kokeilla talvettaa sitä viileässä ja valoisassa. Kannattaa tosin ottaa huomioon, että syötynä kasvi on ainakin jonkin verran myrkyllinen, joten syömään sitä ei kannata ruveta.

tuoksuheliotrooppi on oikea valinta tuoksuvien kesäkukkien ystävälleJPGTuoksua kaipaavalle tuoksuheliotrooppi

Miljoonakelloamppeli on monelle luotto valinta joka on kukassa koko kesän. Tasainen kastelu ja jatkuva lannoitus takaa hyvän ja kestävän kukinnan.

miljoonakelloamppeli on suosittu kesäkukkijaMiljoonakello, koko kesän kukkija

Jos kaipaa vähän korkeampaa kesäkukkaa niin kosmoskukka voisi olla siihen tarkoitukseen sopiva. Aurinkoinen paikka ja tasainen kastelu olisi tälle kasville mieleen.

kosmoskukka on värikäs kesän kukkijaKorkeutta ja väriä kosmoskukalla

Nautitaan kesästä ja kesäkukista! Kokeillaan reippaasti eri kasveja ja värejä.

Terveisin kesäkukista huumaantunut Miia

Keväinen kukkakimppu ja asetelma

Olin pitkästä aikaa kukkakurssilla ja olipa mukava päästä pipertämään kaikenlaista! Monissa kansalaisopistoissa järjestetään kukkakursseja ja teemat voi olla vaikka vuodenajan mukaan. Nyt olin keväisellä kukkasidontakurssilla ja näin pääsiäisen alla oli tietysti mukana pääsiäisen ajatusta. Kukkakurssilla ohjeet ja materiaalit tulee opettajalta, joten osallistua voi vaikka kokemusta ei olisikaan.

Tässä pikaohjeet muutamaan työhön mitä kurssilla tein ja mitkä voisi ihan kotonakin toteuttaa.

Ennen aloitusta on hyvä suojata pöytä vaikkapa jätesäkillä jonka päällä on sanomalehteä. Työn tohinassa ei sitten haittaa vaikka kukat olisi kosteita ja on sitten helppo siivota.

Kimppu valmispohjaan

Kukkakimpun teko valmispohjaan

  1. Valmis kimppupohjaan on helppo tehdä muodossaan pysyvä kimppu.
  2. Tässä kimppupohjan reunat maalattiin kasvien värjäykseen tarkoitetulla spray maalilla
  3. Työhön käytettiin 15 tulppaania ja leikkovihreäksi salalia
  4. Kimppupohjaakin käytettäessä ajatus on, että kimppu tehtäisiin spiraalin malliin eli kukkien varret menee kaikki samaan suuntaan kiertäen oikealle

Kukkakimppuihin solmun sitominen

5. Kimppupohjaan laitetaan oman taiteellisen silmän mukaan vuorotellen salalia ja tulppaania. Tulppaani venähtää nopeasti päästessään veteen ja lämpimään ja se täytyy ottaa huomioon jo kimppua tehdessä. Teko vaiheessa tulppaani kannattaa laittaa vain vähän korkeammalle kuin kimppupohjan reuna. Parissa päivässä se on jo venähtänyt useita senttiä pidemmäksi ja tulee paremmin esiin kimpusta.

6. Solmi kimppu kiinni. Kukkakauppiaan solmu tehdään niin, että tehdään kaksi solmua peräkkäin ja vasta sitten kiristetään solmu kireäksi. Päälle vielä yksi solmu ja kyllä pysyy!

Tuloksena keväinen tulppaanikimppuTuloksena keväinen kukkakimppu

Tulppaani viihtyy ja säilyy viileässä pidempään. Valmis kukkapohjaa voi käyttää useita kertoja uudestaan, joten se kannattaa säilyttää tulevaisuuden varalle.

Tutustu leikkokukkien hoito-ohjeisiin ja leikkovirkisteeseen Nekon sivuilla.

Märkäsieni asetelma

Koristeita voi tehdä oman maun mukaan, mutta tässä vähän pääsiäisen ajatusta mukana

asetelman tekoa kukkasista

1. Märkäsieni. Laita märkäsieni altaaseen / ämpäriin jossa on vettä. Jätä sieni kellumaan veden pinnalle, älä paina. Anna sienen imeä rauhassa itseensä vettä, sieni painuu itsekseen veden alle imiessään vettä. Laita sieni astiaan, pyöristä kulmia veitsellä leikaten.

2. Kierrä vihreätä sisalia peittämään sienen alaosaa, jätä sienen keskiosa paljaaksi.

3. Työnnä lyhyeksi leikattua morsiusharsoa sienen alaosaan ja noin puoleen väliin sientä

4. Lisää orapihlajan lyhyeksi leikattuja oksia astian ja morsiusharson väliin. Ajatus orjantappura kruunusta… Lisää kolme neilikkaa ja kaksi maalattua munaa asetelman keskelle.

märkäsieni kukka-asetelma valmiina Lisänä voi laittaa höyheniä tai muita pääsiäiskoristeita

Aurinkoista pääsiäistä ja kevään odotusta!

Terveisin Miia

 

Saaren kartanon kasvihuoneelta kuulumisia

Kävin ottamassa kasvihuoneterapiaa Saaren kartanon puutarhaoppilaitoksella Mäntsälässä. Luovuin taas ajatuksesta kasvattaa tomaatin taimet siemenestä itse. Minulla kotona valo ja tila ei tahdo riittää ja taimista tulee honteloita, joten turvaudun valmiisiin taimiin. Lean kirjoituksessa on muuten mainiot ohjeet taimikasvatukseen!

Tomaattia tulossa Saaren Kartanolla, MäntsälässäTomaatin taimia kasvihuoneessa

Tomaatin taimet oli juuri istutettu säkkeihin. Ihan vielä ei siis saa syödäkseen koulun omia tomaatteja 🙂 Myös paprikan, kasvihuonekurkun, salaatin ja munakoison taimet olivat hyvässä kasvussa ja päätyvät istutettavaksi koulun kasvihuoneille. Myös myyntiin kasvatetaan taimia.

paprika, munakoiso, jääsalaatti, kasvihuonekurkku taiminaPaprika, munakoiso, jääsalaatti ja kasvihuonekurkku hyvässä kasvussa Saaren kartanon puutarhalla

Runkotomaatin perushoitoon kuuluu varkaiden poisto. Tomaatin varkaalla tarkoitetaan rungon ja lehden lehtihangasta kasvavaa sivuversoa, joka vie tomaatilta turhaan energiaa ja tekee kasvustosta liian tiheää. Tomaatin varkaat on hyvä poistaa mahdollisimman pienenä ja se onnistuu tarttumalla varkaan tyveen sormin ja taittamalla sivulle. Varkaiden poistosta hyvä videonpätkä löytyy youtubesta.

poista tomaatista varkaat. JPGPoista tomaatista varkaat

Saaren kartanon puutarhaoppilaitoksella on myös hiljattain remontoitu puutarhamyymälä, josta saa muun muassa leikkokukkia, viherkasveja ja lannoitteita. Tulppaani on ajankohtainen ja sitä kasvatetaan myös oppilaitoksella.

Nekon tuotteita saatavilla Mäntsälän Saaren Kartanon puutarhamyymälässäNekon tuotteita Saaren kartanon puutarhamyymälästä!

Tulppaanit hyödössä Saaren Kartanon puutarhamyymäläTulppaania tulossa!

Tulppaaneja Saaren kartanoltaTulppaanien väriloistoa Saaren kartanon puutarhamyymälässä

Kaikki pelargoniharrastajat huomio! Kannattaa suunnata Saaren kartanon puutarhaoppilaitokseen Mäntsälään 16 – 18.3.17, siellä on silloin pelargoniapäivät. Nyt on myynnissä myös isot emokasvit! Samalla saa myymälästä ostettua Nekon lannoitteita.

Saaren kartanon pelargonipäivät 16-18.3.17

Kevään varma merkki on orvokki ja sitäkin pääsin jo ihastelemaan. Orvokki on mainio kevään ensi kasvi, sehän kestää kylmää ja koska kevät aina keikkuen tulevi niin orvokki on niitä harvoja kasveja joita uskaltaa aikaisinkin keväällä laittaa ulos.

orvokki tuo keväänOrvokki tuo kevään!

On aina piristävää käydä ihastelemassa kasvihuoneilla kasvun ihmettä ja siinä saakin uusia ajatuksia omiin istutuksiin.

Ihania aurinkoisia kevät päiviä

Toivottaa Miia

Hyönteisille hotelli

Päätin jo syksyllä, että kevääksi teen hyönteishotellin pihalle ja seuraan ketä sinne asettautuu taloksi. Hyönteishotelleja saa tietysti ostaa valmiinakin, mutta itse päätin nikkaroida sellaisen.

Nekolta löytyi puisia laatikoita, joita on käytetty sipulilaatikoina ja ne olivatkin oivia runkoja hyönteishotellin tekoon! Muutama laatikko purettiin, jotta saatiin välilautoja ja niillä jaettua asumus useaan eri lokeroon. Samalla kertaa nakertelin useamman hotellin.

tästä lähtee hyönteishotellien rakennus

Näitä tyhjiä puulaatikoita voi kysellä Nekolta, jos tällaisille on tarve! Ja tietysti jos on nurkissa valmiita laudanpätkiä (käsittelemätöntä puuta), niin niitä sitten vaan kasaan nakuttelemaan ja ötököille asumuksia. Olen nähnyt myös malleja, jotka on tehty maito ja mehupurkkeihin. Purkkeihin vaikka kuivuneita karhunputken varsia ja puun oksiin roikkumaan! Näistä on hyvä ohje Hyrian sivuilla.

Keräsin ennen lumen tuloa käpyjä, risuja, oksia, kaarnaa ja kuivatin niitä hotelleja varten. Sisälle kertyi eräitäkin laatikoita kaikkea mitä pihalta löysin 🙂 Kuivuneita karhunputken varsia katkoin sopivaan mittaan ja takkapuista varasin syrjään ohuempia pätkiä. Lintujen kauralyhteen varsista tein nippuja ja leikkelin sopivaan mittaan sekä varasin kuivaa heinää kassillisen hyönteishotellia varten. Joulun koristuksissa olleet sammaleet kierrätin näihin askarteluihin.

 

hyönteishotellin tekoa

Valmiisiin puulaatikoihin tein erikokoisia osastoja. Laittelin lautoja kiinni pienillä kulmatuilla ja osaksi nauloilla. Aina laudat ei ihan määrämittaan osuneet, mutta tuskin ötököillä rakennustarkastajaa onkaan joka asiasta valittaisi. Sahurilla taisi välillä mitta heittää…

Eri osastot täytetään sitten vain kaikenlaisilla luonnon antimilla.

höynteishotellin sisältö hyönteishotellin täyttöön käy moni luonnon materiaali hyönteishotellia täyttämään

Kaikista hyönteishotelleista tuli erinäköisiä, mutta onkin ihan voittajaolo, itse tein! Vielä voisi tehdä katon kohdalle pidemmän räystään, jotta sadevesi ei pääsisi niin hyvin piiskaamaan asumusta.

Kovin kummoisia puusepän taitoja minulla ei ole, mutta näköjään pärjää jos saha, porakone ja vasara pysyy kädessä edes auttavasti. Hyönteishotellin nikkaroiminen on mukavaa puuhaa, kannattaa kokeilla!

Viimeiseksi lisäsin asumusten etuseinään verkon, jotta materiaali pysyy paikallaan. Linnut käyvät äkkiä katsastamassa materiaali tarjonnan ja vievät parhaat palat itselleen, jos ei ole verkkoa suojana.

Hyönteishotellit odottaa asukkaita

Näistä ötököiden asumuksista tuli melko painavia ja yksi vaihtoehto voisi ollakin, että tällaisen vähän isomman rakennelman laittaa tukijaloilla maahan pystyyn. Sivuille vaan lyö pidemmät laudat, jotka upottaa maahan. Toki nämä voi myös laittaa kiinni rakennuksen seinään. Takana on valmiit reiät tai sitten voisi sivuilta laittaa kulmaraudoilla kiinni seinään. Tai mitä nyt ikinä keksiikään. Asumus saisi olla kuitenkin reilusti irti maanpinnasta ainakin metrin korkeudella.

Toivon asukkaiksi ainakin kirvojen vihollisia eli petopistiäisiä ja leppäkerttuja. Jos kirvojakin olisi sitten vähemmän puutarhassa. Erakkomehiläiset olisivat myös tervetulleita! Hyönteishotelleja kannattaa rakennella, jotta puutarhan hyviksillä olisi paikkoja asumiseen. Hyvän hedelmäsadon ja kukkaloiston toivossa kannattaa siis houkutella pölyttäjiäkin paikalle. Ja tämähän on biologista torjuntaa parhaimmillaan!

 

Kevättä ja ötököitä odotellessa!

Miia

 

 

 

Lihansyöjäkasvit

Uusi vuosi pyörähti käyntiin ja pääsin heti uuden asian ääreen eli tutustumaan lähemmin lihansyöjäkasveihin!

Kävin tutustumassa lihansyöjäkasveihin Siru Nurmisen kotona. Siru innostui lihansyöjäkasveista saatuaan ensimmäiset ”lihikset” vuonna 2007. Sen jälkeen onkin kasvikokoelma ja tietämys kasvanut hurjasti. Tietoa ja taitoa on kertynyt jopa kirjaksi asti. Malttamattomana odottelen kirjan julkaisua, joka toteutunee vuoden 2017 aikana. Kirja tulee olemaan ainutlaatuinen Suomessa! Ennen kirjaa valmistuu Sirun opinnäytetyö Hämeen ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyö liittyy lihansyöjäkasveihin kuten myös Sirun suorittama  3 kuukauden työharjoittelujakso Yhdysvalloissa, Virginiassa, paikassa nimeltään Meadowview Biological Research Station.

Siru Nurminen, lihansyöjäkasvien asiantuntijaSiru Nurminen on erikoistunut lihansyöjäkasvien kasvatukseen

Lihansyöjäkasvit ovat Suomessa huonosti tunnettuja kasveja, vaikka niitä useasta puutarhamyymälästä saakin. Tietämys näistä hienoista kasveista on harmittavan vähäinen ja useasti lihansyöjäkasveja myydään ilman kunnollisia hoito-ohjeita ja vääränä vuodenaikanakin. Moni onkin kokenut karvaan pettymyksen ostettuaan myymälästä lihansyöjäkasvin ja kasvi onkin muutaman viikon päästä kuollut. Tulevan kirjan myötä saadaankin hyvää tietoa ja oppia lihansyöjäkasvien kasvattamiseen.

lihansyöjäkasvi kaliforniantötteröKaliforniantötterö (Darlingtonia californica)

Lihansyöjäkasvin kasvattamisessa on omat niksinsä. Yleisohjeina lihansyöjäkasvin kasvatukseen on: paljon valoa, kosteutta, lannoittamaton kasvualusta, ruokaa parin viikon välein ja kasteluun mielellään sadevettä tai hyvin pehmeää hanavettä. Kasvualustana käytetään luonnonturvetta, perliittiä, hiekkaa, orkideamultaa ja rahkasammalta. Tavallinen ravinteita sisältävä multa ei käy. Lihansyöjäkasveja on useita erilaisia ja tarkat hoito-ohjeet vaihtelevat hieman kasvin mukaan. Tarkemmin kasvatusohjeisiin voi tutustua sivulla www.petokasvit.fi joka on Sirun ylläpitämä.

lihansyöjäkasvi, kannukasviKannukasvi (Nepenthes truncata)

Sirun kotoa löytyy lihansyöjäkasveja noin 150 eri lajia ja lajiketta, kasveja on yhteensä useita satoja. Terraariossa kasveille voi luoda optimaaliset kasvuolosuhteet. Tavallinen kuiva huoneilma, talven pimeys ja kuivunut kasvualusta ovat syynä monen lihansyöjäkasvin kuolemiseen. Kasvituntemusta tarvitaan, jos haluaa saada lihansyöjäkasvitkin kukoistamaan.

lihansyöjäkasvit tarvitsevat kosteutta ja valoaTerraariossa voi järjestää lihansyöjäkasveille ihanteelliset olosuhteet

Osa lihansyöjäkasveista tarvitsee talvilevon ja sen voi järjestää niille esimerkiksi jääkaapissa. Lämpötila talvilevon aikana on pidettävä 0-5 asteessa. Kasvit voi laittaa muovipusseissa jääkaappiin, kunhan pussin kulma jätetään auki ilmanvaihdon vuoksi. Korkeakasvuisten tötterölehtilajien (Sarracenia)  lehdet leikataan noin 5 cm korkeudelta, kun taas matalakasvuisten lajien lehdet jätetään ja poistetaan vain kuivuneet ja huonot lehdet ennen jääkaappiin laittoa. Talvilepoa vaativat lihansyöjäkasvit laitetaan jääkaappiin lokakuun tienoilla ja kevääseen niitä herätellään maalis – huhtikuussa. Kasvit eivät tarvitse ruokaa talvilevon aikana.

lihansyöjäkasvien talvilepoLihansyöjäkasvit talvilevolla Sirun jääkaapissa

Lauhkeiden alueiden lihansyöjäkasvit kuten tötterölehdet, kärpäsloukut viihtyvät kesällä ulkona suorassa auringonporotuksessa, kunhan ne eivät koskaan pääse kuivumaan. Ulkona olevien kasvien ravinnonsaannista ei tarvitse huolehtia, koska ne voivat ulkona syödä ampiaisia, kärpäsiä, paarmoja ja satunnaisia hyttysiäkin. Sisätiloissa kasveja ruokitaan esimerkiksi jauhomadoilla ja murustetulla kalanruualla pari kertaa kuukaudessa.

lihansyöjäkasvi, kärpäsloukkuKärpäsloukku (Dionaea muscipula)

Suomestakin löytyy lihansyöjäkasveja, vaikka trooppisia lajeja ei täällä olekaan. Seuraavalla kerralla kun suunnistaa suolle niin kannattaa tutkailla kasvillisuutta tarkemmin, sieltä löytyy kihokkeja, yökönlehtiä ja vesiherneitä, jotka kaikki ovat lihansyöjäkasveja.

lihansyöjäkasvi, kihokkiMadagaskarinkihokki (Drosera madagascariensis)

Siru on käynyt esittelemässä lihansyöjäkasvejaan muun muassa Lahdessa pihapiiri messuilla 2015 ja Helsingin orkidea näyttelyissä 2016. Helsingin sanomien tekemässä haastattelussa pääsee näkemään lihansyöjäkasvin ”tosi toimissa”.

Lihansyöjäkasveihin ja kasvatusnikseihin päästään tutustumaan tarkemmin, kun myös Siru rupeaa kirjoittelemaan kuulumisia Nekon blogiin. Itse ihastuin lihansyöjäkasvien uskomattoman kauniisiin väreihin ja erikoisiin muotoihin. Erityisesti kihokkien hauras kauneus on upean näköistä! Käykää tutustumassa näihin hienoihin kasveihin osoitteessa www.petokasvit.fi

 

Jouluinen tervehdys

Vuosi on taas melkein vierähtänyt ja uusi alkamassa. Nyt on hyvä hetki rauhoittua ja kerätä muutama päivä voimia, jotta jaksaa ottaa vastaan uuden vuoden!

Jouluun kuuluu valoa ja tuoksua, joten tässä helppo vinkki miten niitä saa vaikkapa joulupöytään. Putsaa hyasintin juuret mullasta, lyhennä juuret saksilla, kiedo hyasintin sipulin ympärille led-patterivaloköynnös ja pistä hyasintti valoineen päivineen lasiin. Muutama tällainen valaisee huoneen ihanalla hämyisellä valolla ja sitten voikin vain istahtaa nauttimaan joulusta ja herkuista!

tuoksua-ja-valoa-hyasintilla

Leppoisaa ja rauhallista Joulua sekä kaikkea ihanaa ja kaunista tulevaan vuoteen!

Toivottaa Miia

Joulumieltä etsimässä

Joulu lähestyy, lumi tuli takaisin Lahden seudullekin ja joulumieli rupeaa heräämään. Tämä on juuri se aika, kun tonttu voi tulla ikkunan taa… Joulun tunnelmaa lähdin etsimään Aaltosen puutarhalta Lahdessa ja sieltähän sitä löytyi! Aaltosen puutarha on varmasti useimmille Lahden seudun asukkaille tuttu paikka jo useamman sukupolven ajalta. Muistan, että mummonikin on asioinut Aaltosen puutarhalla jo vuosikymmeniä sitten hakien kukkia niin arkeen kuin juhlaankin. Aaltosen puutarha onkin pala ihanaa vanhan ajan puutarhaa, jossa näin joulun allakin voi rauhassa ihastella kukkia, asetelmia, tonttuja ja talvisia koristuksia.

Aaltosen puutarhan koristuksia

Joulutähti on se perinteinen joulukukka ja Aaltosen puutarhallakin sitä olivat notkuvat pöydät täynnä. Joulutähti sopii ihan sellaisenaan vietäväksi tuliaisina tai sen voi myös laittaa istutuksiin muiden kasvien kanssa. Joulutähti on arka kylmälle ja vedolle, joten kuljetuksen ajaksi se on pakattava hyvin. Atsalea on itselle yksi suosikki kukista. Siitä saa hienoja asetelmia ja onhan se yksinäänkin näyttävä. Atsalea pitää viileästä ja kosteudesta. Kuivuessaan se kellastuttaa lehdet, kukat lakastuvat ja kukkanuput tippuvat.

Jos haluaa itse tehdä istutukset, niin Aaltosen puutarhalla on siihen ihania vaihtoehtoja, niin kukkia kuin koristeitakin.

Aaltosen puutarha joulukukkia

Ensimmäistä kertaa käydessä Aaltosen puutarhalla voi hätkähtää kun Huugo papukaija tepastelee vastaan ja Pimu kissa istuu patsaan lailla joulutavaroiden keskellä. Huugo papukaija on innokas malli ja hän suostuikin heti valokuviin kun otin kameran esiin. Herrasmiehen elkein Huugolla oli tietysti myös ruusu suussa ja sitä hän miehekkäästi esitteli.

huugo-herrasmies-ojentaa-ruusun

Pimu kissa tulee mieluusti paijattavaksi ja esitteli joulun koristeita. Enkelit ja punatulkut oksilla taisivat olla Pimun suosikkeja.

joulukoristeiden-seassa-pimu-kissa-aaltosen-puutarhalla

Amaryllikset leikkona, ruukussa ja asetelmissa ovat näyttäviä joulunajan koristuksia, jotka voi viedä tuliaisina vaikkapa jo nyt. Nupussa oleva amaryllis kestää kyllä jouluun saakka, jos se pääsee viileään. Lämpö ja liika kastelu venyttävät kukkavartta ja amaryllis tarvitseekin useasti tuentaa.

Ideoita omiinkin askarruksiin löytyy paljon Aaltosen puutarhalta. Erityisesti ihastuin tähän talviseen koristeeseen.

aaltosen-puutarha-joulukoristus

Jouluiset kynttiläasetelmat saivat mielikuvituksen laukkaamaan… Kaikkea hienoa sitä voisi askarrella tai sitten tulla hakemaan valmiit asetelmat täältä.

aaltosen-puutarhan-joulukoristeita

Lopuksi Huugo papukaija halusi toivottaa iloista joulua kaikille! Tästä se joulumieli syntyy 🙂

Aaltosen puutarhan Huugo papukaija toivottaa hyvää joulua

 

Mukavaa joulun odotusta!

Toivottaa Miia

Valoa pimeyteen

Marraskuun synkän pimeän voi selättää erilaisissa valoilla ja kynttilöillä.

Sähköttömäänkin tilaan on mahdollista saada valoilla tunnelmaa. Led patterivalot ovat kestäviä ja tuovat mukavasti valoa. Monissa patterivaloissa on valmiina ajastus, jolloin valot ovat 6 tuntia päällä ja syttyvät taas 18 tunnin jälkeen. Itse olen innostunut patterivaloista ja ainakin omissani tuo ajastus toimii hyvin ja patterit kestävät pitkään. Patterivaloissa on sama juttu kuin sähkövaloissakin, täytyy miettiä mihin tilaan valot meinaa laittaa. Jos hankkii vain sisäkäyttöön tarkoitetut valot, ei niitä saa laittaa ulos. Varmempaa onkin valita ulkokäyttöön tarkoitetut valot, silloin valoja voi käyttää sekä ulkona että sisällä.

 

valoa-pimeyteen-kynttiloilla-ja-valoillaKirjavat sähkövalot maljakossa, patterivalot lasissa sekä tuikku lasipurkissa tuo lämmintä valoa.

Patterivalot, joissa on 20 lediä valaisevat ihan mukavasti vaikkapa mökin saunan eteistä luoden ihanan hämärän hehkun. Valot voi laittaa lasipurkkiin ja purkkia on helppo kantaa pimeällä mökkipolullakin mukana. Valon teho riittää hyvin valaisemaan kulkuväylää kävellessä. Kirkas valo antaa parhaiten valoa, mutta tunnelmaa saa pinkillä, punaisella, sinisellä tai vaikka oranssilla valolla. Jos pelkkä lasipurkki tuntuu ankealta voi purkkiin tai lasiin laittaa oksia, havuja tai vaikka joulupalloja valojen kanssa.

 

lepan-ja-marjakuusen-oksia-valosarjan-kanssa-lasissaLepän ja marjakuusen oksia patterivalojen kanssa lasissa

Patterivalot voi yhdistää myös kukka-asetelmiin ja kimppuihin. Löysin led-valo köynnöksiä, ne eivät kuumene ja sulautuvat kivasti kasvien sekaan. Nyt onkin aika kääntää katse puiden ja pensaiden oksiin. Näin lehdettömänä aikana erottaa hyvin eri lajien oksien värisävyt. Oksista ja havuista saa kivan näköisiä kokonaisuuksia maljakoihin ja purkkeihin niin sisälle kuin uloskin. Läpinäkyvän astian voi myös vuorata sammaleella tai kiertää erivärisiä oksia maljakon sisäpuolelle.

 

norjanangervo-terijoensalava-hopeapensas-koivu-ja-kuusen-oksatKuvassa on norjanangervon, terijoensalavan, hopeapensaan, koivun ja kuusen oksia. Huomaa oksien eri värisävyt.

 

valot-mokin-ikkunaanKeräilin purkkiin oksia ja sammalta ja laitoin patterivalot sekaan. Pimeään mökin eteiseen valoa!

Ylijäämä laseihin voi laittaa oksia ja patterivalot, niin saa nopeasti ja edullisesti vaikkapa pikkujoululahjan! Patterivalojen huono puoli on se, että lamput eivät ole vaihdettavissa ja tietysti patterijätettä tulee, jos ei käytä ladattavia pattereita. Ajastin toiminto valoissa säästää kyllä pattereitakin.

Kaikessa askartelun innostuksessa täytyy tietysti muistaa, että sammaleen keräys ja oksien katkominen ei kuulu jokamiehen oikeuteen. Juuri näihin aikoihin tehdään paljon metsätöitä kaupunkien ja kuntien mailla ja useasti sellaiselta alueelta voi käydä keräämässä puiden oksia, joita lojuu maassa metsätöiden jälkeen.

 

kynttilan-valoaTulen taikaa

Lepattavassa kynttilän liekissä on jotain taianomaista ja sitä helposti unohtuukin katselemaan. Kynttilöillä tunnelmoimiseen on monia vaihtoehtoja. Mehiläisvahakynttilä on siitä mukava, että se ei savuta ja palaa valumatta. Isona plussana on tietysti sekin, että mehiläisvahasta valmistettu kynttilä on ekologinen ja sen voi ostaa valmiina tai valmistaa itse. Hyvät ohjeet kynttilän tekoon löytyy Suomen mehiläishoitajain liiton sivuilta, joilta löytyy paljon muutakin mielenkiintoista tietoa! Itse tehty mehiläisvahakynttilä olisikin oiva lahja vinkki…

 

marjaomenapuu-syksyllaMarjaomenapuu talven lähestyessä

Talvi tuli ja luntakin on jo kerääntynyt. Leppoista talven tunnelmaa!

Terveisin Miia

Pikkulintujen ruokinta

Syksy rupeaa kääntymään kohti talvea ja pikkulintujen ruokinnan aloitus on käsillä. Itsekin laitoin lintulaudan, on sitten talvella mukava viettää aikaa kahvikuppi kädessä ja katsella lintuja sisältä lämpimästä. Lintulaudan paikkaa mietiskelin tovin, siinä kun on muutama seikka, jotka kannattaa ottaa huomioon.

Lintulauta ei saa olla liian lähellä ikkunaa. Ikkunalasi voi heijastaa ympäristöä niin, että linnut eivät hoksaa lasia ja lentävät sitä päin. Kannattaa myös miettiä miten ruokintapaikalle pääsee jos lunta tulee paljon ja mihin katolta tippuu lumi. Jos alueella liikkuu vapaana kissoja, kannattaa tämäkin ottaa huomioon. Kissojen on helpompi napsia lintuja, jos ruokintapaikan ympäristössä on tiheitä pensaita jonka suojissa vaania.

talitiainenTalitiainen tuli ensimmäisenä lintulaudalle

Lintujen ruokintapaikka sotkeentuu väkisin ja sitä onkin hyvä siivota välillä. Varsinkin jos tulee lämpimiä ja sateisia jaksoja niin maahan tippuneet siemenet ja ulosteet olisi hyvä välillä siivota. Lintulaudan malleja on vaikka kuinka paljon ja tässäkin saa melkoisen kilpavarustelun aikaiseksi 🙂 Tärkeää kuitenkin olisi, että linnut eivät pääse ulostamaan ruuan sekaan. Valmiita lintulautoja saa kaupasta puisena ja muovisena. Lintulautakin on pestävä välillä ja muovinen on siinä suhteessa mukavampi, helppo pestä.

Lintulautoja voi sitten valita pienempää tai isompaa kokoa ja ruokintapaikkoja voi olla useampia, ettei tule linnuille kränää ruuasta. Isompi ruokinta-automaatti on siitä kätevä, että ruokaa riittää viikoksikin. Jos lintujen talviruokinnan aloittaa niin on sitä jatkettava kevääseen asti, jolloin luonnosta löytyykin jo ruokaa. Talviruokinnan lopettaminen kesken kauden voi tappaa linnut nälkään, jos lähellä ei ole toista ruokintapaikkaa. Älä siis aloita ruokintaa, jos et pysty jatkamaan sitä läpi talven.

lintulaudalla-varpunen-sinitiainen-talitiainenLaittamallani lintulaudalla varpusia, sinitiainen ja talitiainen

Pikkulinnuillehan on saatavilla vaikka minkälaista siementä ja ateriaa. Eri lintulajit suosivat eri ruokia. Useimmille kelpaa auringonkukansiemenet, maapähkinät murskattuna sekä rasvasiemenseospallot ja –pötköt. Lisäksi kaura maistuu ainakin keltasirkuille, varpusille ja peltopyylle. Ei niin toivotuille isommille ruokavieraille,  kuten harakalle ja varikselle näyttää kelpaavan lähes kaikki. Myös oravat vierailevat mielellään ruokintapaikoilla ja petolinnut voivat napsia silloin tällöin omaksi ateriakseen pikkulinnun.

Auringonkukansiementä saa kuorellisena ja ilman kuorta, joka on kalliimpaa. Ilman kuorta olevan auringonkukansiemenen etu on se, että roskaa ei tule niin paljon ja linnut hyödyntävät siemenen paremmin. Olen useana vuonna ruokkinut lintuja ja nyt olen siirtynyt ilman kuorta oleviin siemeniin. Aikaisemmassa asuinpaikassani kävi lintuja ruokintapaikalla paljon ja pelkästään auringonkukansiemeniä kului helposti 100 kg talvessa. Keväällä sitten sai lapiolla kauhoa auringonkukan kuoria pois. Nyt tulee toivottavasti roskaa vähemmän.

sinitiainenSinitiainen vierailee lintulaudalla

Aloitin ruokinnan yhdellä laudalla jonne laitoin kuorettomia auringonkukansiemeniä ja jyväseosta, jossa oli myös murskattua maapähkinää. Lisäksi laitoin rasvasiemenseospalloja. Käytän talvella hyväksi köynnöskehikkoa, siihen saa hyvin talipallot ja kauralyhteet linnuille roikkumaan. Voisi köynnöskehikkoon tietysti ripustaa lyhtyjäkin! Lintulaudan laitoin metallisen putken päähän remonttireiska tyyliin parilla ruuvilla ja nippusiteellä. Maa on vielä sula niin saa rakennettua vaikka keskelle pihaa linturuokintapaikan köynnöskehikoita, harjanvarsia ja metallisia putkia apuna käyttäen. Ja näppärä nikkaroi lintulaudankin itse! Kyllästettyä puuta ei kuitenkaan saa käyttää lintulaudan tekoon.

linturuokinta-paikkaKöynnöskehikko talvikäytössä linnuilla

Saas nähdä minkälaisia siivekkäitä ruokintapaikalla talven mittaan käy! Nyt olen bongannut ja kuvannutkin tähän blogiin sinitiaisia, talitiaisia ja varpusia laudalta. Lintujen pihabongaushan on 28.–29.1.2017 ja siihen kannattaa tietysti osallistua. Tapahtumasta lisää www.Birdlife.fi

Ja tässä vielä kuva pihan sora-alueelta, jonne orvokki on itsekseen levittäytynyt. Orvokki ei pienestä pakkasenpuremastakaan välitä, vaan jaksaa kukkia vielä lokakuussakin.

orvokki-lokakuussaPihan kaunis väripilkku lokakuussa

Leppoisaa talven odotusta!

Terveisin Miia

Espanjansiruetanan ja lehtokotilon torjuntaan

Puutarhan ikäviä tuholaisia ovat lehtokotilot ja espanjansiruetanat. Espanjansiruetanat ovat luokiteltu erityisen haitalliseksi vieraslajiksi Suomessa ja niiden esiintymistä voi ilmoittaa www.vieraslajit.fi sivustolla.

Lehtokotilo rupeaa olemaan jo kaikille tuttu näky ja espanjansiruetanakin on yleistymässä kovaa vauhtia. Espanjansiruetana on paljon isompi kuin lehtokotilo ja ruokahalukin on koon mukainen eli iso! Lisäksi kun melkeinpä kaikki kasvit kelpaavat ruuaksi, niin tuho alueella, johon espanjansiruetana on päässyt pesiytymään, on suuri.

Lehtokotilon hävittämisessä on monin paikoin nostettu kädet pystyyn ja opeteltu elämään sen kanssa. Espanjansiruetana ei vielä ole niin yleinen, kuin lehtokotilo ja espanjansiruetanan torjuntaan kannattaakin ruveta heti kun ensimmäiset näkee tai ainakin pyrkiä rajoittamaan leviämistä.

Lehtokotilo puutarhan syömäriLehtokotilo on taitava kiipeilijä

 

Kummallakin lajilla tehokasta torjuntaa on kerääminen. Jokainen kerätty yksilö tietää satoja munia vähemmän. Ennen torjumista täytyy tietysti tunnistaa torjuttavat lajit.

Lehtokotilo on helppo tunnistaa, sillä kun on ”mökki” selässä. Lehtokotilot ovat melko pitkäikäisiä ja voivat elää kymmenisen vuotta. Sukukypsäksi ne tulevat pari vuotiaana. Sen jälkeen rupeaakin munia tulemaan kiivasta vauhtia. Lehtokotilo munii keväästä syksyyn usean kerran. Vuodessa munia voi kertyä helposti parisataa yhdelle yksilölle.

espanjansiruetanan-ja-lehtokotilon-munia-luontoturva-fiEspanjansiruetanan munat vasemmalla, oikealla lehtokotilon

 

Espanjansiruetanan yleisin väritys on likaisen punaruskea, mutta väri voi vaihdella punertavasta melkein mustaan. Espanjansiruetanalla hengitysaukko sijaitsee kilven etupäässä. Hengitysaukko on ainoastaan etanan oikealla puolella. Jalan reunassa on tummia pystyviivoja. Hännän pää on pyöreähkö. Kooltaan espanjansiruetana on täysikasvuisena reilut 10 cm ja paksuudeltaan noin peukalon paksuinen. Elinikä on noin 1,5 vuotta. Espanjansiruetana kannattaa opetella erottamaan ukkoetanasta, joka ei ole haitallinen.

Espanjansiruetanan ja ukkoetanan eroista voi lukea Luontoturvan blogista.

espanjansiruetana, haitallinen vieraslajiOpettele tunnistamaan ja torjumaan espanjansiruetana

 

Torjuntamenetelmät ovat hyvin samanlaisia espanjansiruetanalle kuin lehtokotilollekin ja kerääminen on tehokasta torjuntaa. Kerätyt yksilöt täytyy hävittää mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Kuumaa vettä pidetään etikan ohella nopeana ja kivuttomana konstina. Espanjansiruetana on iso ja sen voi myös katkaista lapiolla. Kuolleet yksilöt olisi hyvä kerätä ja haudata, jotta lajitoverit eivät pääse syömään niitä ja saa näin lisää ravintoa.

Parasta torjunta-aikaa on kevät. Etanat ja kotilot lähtevät liikkeelle, kun ilmat lämpenevät. Talven jälkeen ne ovat nälkäisiä ja liikkuvatkin etsimässä ruokaa ja parittelukumppania. Hyvää torjunta-aikaa on myös juuri nyt. Syksyn sateet saavat espanjansiruetanat sekä lehtokotilot liikkeelle.

espanjansiruetana, erityisen haitallinen vieraslajiSateiden jälkeen ja aikaisin aamulla espanjansiruetanat ovat liikkeellä

 

Ympäristön pitäminen siistinä on tärkeää kummankin lajin hävittämisen kannalta. Puulavat ja muovit antavat etanoille ja kotiloille hyvän suojan. Isolehtiset kasvit, kuten kuunliljat maistuvat kummallekin lajille ja isojen kasvien lehdet antavat hyvää suojaa. Salaatit, yrtit ja monet vihannekset ovat etanoiden ja kotiloiden herkkua. Hoitamattomat heinikot, avokompostorit ja lehtikasat ovat hyviä suoja ja talvehtimispaikkoja. Lupiini tuntuu maistuvan kummallekin lajille ja paikat joissa lupiini rehottaa on hyvät elinolosuhteet. Maansiirtojen ja kasvien vaihdon yhteydessä kannattaa olla tarkkana ettei tuo pihaansa kotilo ja etana ongelmaa. Espanjansiruetana on Suomeen päätynyt juuri puutarhatuotteiden mukana.

lehtokotilot ja lupiiniLehtokotilot lupiinin kimpussa

 

Puutarhajätteen oikein hävittäminen on erityisen tärkeää jos päämääränä on päästä lehtokotiloista ja espanjansiruetanoista eroon. Tänä vuonna omenaa on monella yli oman tarpeen ja mädäntyvät omenat ovat kummallekin lajille suurta herkkua. Omenoita ei siis kannata työntää avokompostiin. Nekon mehupuristimella ja rouhijalla saa isonkin määrän omenoita hyötykäyttöön!

lehtokotilot, puutarhajäteAvokompostori ja lehtokotilot

 

Kaikenlaisia ohjeita ja vinkkejä on torjuntaan, mutta yhtenä keinona keräämisen lisäksi on käyttää rautafosfaattia, jota saa kauppanimellä Ferramol. Erilaisia kulkuesteitä voi tehdä mm. havupuunhakkeesta, kävyistä, savirakeista. Ajatuksena on, että etanat ja kotilot erittävät limaa ja eivät mielellään mene maastoon, jossa niiden on hankala liikkua. Myös erilaisilla muureilla voi rajata vaikkapa kasvimaata. Galvanoitu teräs ja sähkömuuri voivat olla tehokkaita, mutta myös melko hinnakkaita. Tällaisia konsteja voi kokeilla pienille aloille.

On etsitty myös kasveja, jotka eivät etanoille ja kotiloille maistuisi. Itsellä ainakin jaloangervot, syyshortensia ja pikkutalvio ovat saaneet olla melko rauhassa kotiloilta. Syysleimussa taas näyttäisi lehtokotiloita roikkuvan lehtien alapinnoilla enemmänkin.

LehtokotiloLehtokotilo syysleimun lehden alapinnassa

 

On myös todettu, että espanjansiruetana karttaisi mm. särkynyttäsydäntä, sormustinkukkaa ja akileijaa. Lehtokotilon torjunnassa voi kokeilla istuttaa siankärsämöä, sillä pitäisi olla kotiloita karkottava vaikutus.

hortensiaIstuta kasveja, jotka eivät kotiloille ja etanoille maistu

 

Jokaisella on omat kokemuksensa lehtokotilon ja espanjansiruetanan torjuntaan ja niitä olisikin mukava kuulla! Millä konstilla Sinä pidät etanat ja kotilot kurissa? Uusia vinkkejä voi etsiä myös kirjallisuudesta. Kirjat: Piha puhtaaksi lehtokotiloista, Päivi Korpivaara ja Apua! Etanat hyökkäävät, Kerstin Engstrand antavat hyviä vinkkejä torjuntaan.

 

Tuloksekasta torjuntaa!

Toivottaa Miia